Meillä on lähisukulaisen lapsi sijoitettuna. Tämä todella tuo omat haasteensa elämään. Ratkaisuitamme arvostelee koko suku.
Nyt on joulumieli menossa poskelleen.
Sijoitetun lapsen toinen (sukulainen) vanhempi on väen väkisin tulossa meille jouluksi. On siis tällainen tyypillinen rajaton tyyppi.
Meillä on viisi omaa lasta, jotka odottavat normaalia rauhallista joulua, mutta tällainen varjo häilyy vanhempien tietoisuudessa. Ja isovanhemmat painostavat "ottamaan kaikki halukkaat mukaan" tai sitten isovanhemmat eivät tule jouluna meille lainkaan.
Kertokaapa sijaisvanhemmat ratkaisuistanne jouluna? Olemmeko hirveitä, kun haluaisimme olla omalla porukalla jouluaattona?
Nyt on joulumieli menossa poskelleen.
Sijoitetun lapsen toinen (sukulainen) vanhempi on väen väkisin tulossa meille jouluksi. On siis tällainen tyypillinen rajaton tyyppi.
Meillä on viisi omaa lasta, jotka odottavat normaalia rauhallista joulua, mutta tällainen varjo häilyy vanhempien tietoisuudessa. Ja isovanhemmat painostavat "ottamaan kaikki halukkaat mukaan" tai sitten isovanhemmat eivät tule jouluna meille lainkaan.
Kertokaapa sijaisvanhemmat ratkaisuistanne jouluna? Olemmeko hirveitä, kun haluaisimme olla omalla porukalla jouluaattona?
Vastaukset 9
Vanhimmat
kyllähän sinä tiedät kokemuksesta ja tältä palstalta, että sijaisperheeltä vaaditaan kohtuuttomia.
jos kirjoittaisit äiten tai yksinhuoltajien palstalle, että ex-puoliso tunkee väkisin teidän uuden perheen jouluun ja anoppi vielä painostaa asian hyväksymään, niin tasan tattis saisit kuulla ettei mitään velvollisuutta pilata lasten ja omaa joulua mokomalla örveltäjällä.
mutta sijaisvanhempana! asia kääntyy päälaelleen ja tietysti sinun tulee kuulla sukua ja tukea biovanhemmuutta ja perheen yhdistämistä, oli sitten joulu tai juhannus.
olisiko mitään mahdollisuutta, että joulu siirrettäisiin sinne mummulaan? isovanhemmat kutsuvat bion heille jouluksi, te menette myös mummolle vaikkapa joulupäiväksi (jos ei aatoksi)ja niin teille jäisi oma joulu osittain?
kyllähän sijaisvenhemmuus on sellaista tasapainottelua ja joustamista ja omasta luopumista että ei sitä tyhmempi uskokaan.
kauhistellen olen lukenut näitä juttuja täällä; meillä kun on käynyt niin hyvin, että tapaamisiin halukkaan vanhemman kanssa tulemme toimeen.
Olemme päättäneet, että nämä lapset tulevat olemaan ainoat meille sijoitettavat, sanokaa pelkuriksi, mutta en halua tekemisiin sellaisten bioäitien kanssa, joihin täällä törmää.
Jokainen sijoitushan on ainutlaatuinen, eikä kaikkea voi etukäteen tietää, enkä todellakaan aio ottaa selvääkään enempää.
Joten nämä terveiset menevät kaikille häiriköille ja riehujille täällä: älkää pelätkö, minä en ainakaan teidän lapsianne koskaan tule ryöstämään.
ehdottaneet tämäntyyppistä ratkaisua, mutta ei ole mennyt perille.
Meillä on tavallinen, tasapainoinen "ydinperhe", sen ovat kai sitten huomanneet ja kateellisena haluavat tukkia joka paikkaan "kurkkimaan", millaista milloinkin on. Ja pitävät itsekkäinä, jos emme jaa jokaista perheen juhlahetkeä.
Itselläni on jo joulu pilalla. En todellakaan halua ylimääräisiä jouluumme, mutta toisaalta nyt jouluaattona en pysty kuitenkaan nauttimaan, koska olen ollut itsekäs vähempiosaisen kustannuksella (joka osaa olla tosi ilkeä). Hohhoijaa...
lähisukulaisen lapsi.Joulun kanssa ei kahnauksia synny,me vietämme Joulun kotona sijaislapsen kanssa ja muu suku sitten omilla tahoillaan.Biovanhemmat ei kyllä halua tavata lastansa muulloinkaan.
Miten joku ulkopuolinen voi sanoa ketä teidän pitää Jouluksi kotiinne kutsua ja ketä ei.
Turhaan podet huonoa omaatuntoa jos et tee toisten mielen mukaan,vietätte niinkuin teidän perhe haluaa joulun viettää.
Jos siitä joku närkästyy niin olkoon se heidän ongelmansa.
Hyvää ja Rauhallista Joulunaikaa teille!
... keskustelisin asiasta sosiaalitätien kanssa, jotka eivät kyllä meidän tapauksessa ottaisi edes kantaa asiaan, mutta jotkut voisivat jotain sanoakin ja teitä kuunnella. Sijaisperheellä on oikeus olla "oma perheensä" (vaikka tällä palstalla mitä sanottaisiin, ja sijaisvanhemmat tietävät ettei tämä tarkoita sijoitetun lapsen oikeuksien polkemista) ja biojen tapaamiset ovat erikseen (ne kun sovitaankin yleensä etukäteen) vaikka käytännössä tämä tuskin onnistuu. Tai nykyään ajattelen, että minulla on jopa velvollisuus huolehtia myös oman perheeni hyvinvoinnista toimimalla sen mukaan, mitä perheenä haluamme. Nykyään pistän perheeni etusijalle, enkä enää biovanhempien mielihaluja.
Meilläkin on siis sukulaissijoitus ja jonkin aikaa oli vastaavanlaisia ongelmia, mutta koska meillä (yllätys, yllätys) on muutakin elämää kuin sijoitukseen liittyvät asiat, oli kertakaikkiaan pakko pistää rajoja siihen touhuun. Tapaamiset on siis etukäteen sovittu ja niistä pidetään kiinni. Meille ei noin vaan tupsahdeta, vaikka ollaan sukulaisia. Ette ole hirveitä, kun haluatte olla omalla porukalla jouluaattona. Ei sijoitus tarkoita, että perheessä on aina avoimet ovet. Te teette juuri niinkuin teidän perheellenne sopii ja vietätte jouluanne haluamallanne tavalla. Meillä on tapaamiset sovittu jo kuukausia etukäteen yhdessä biojen ja sossujen kanssa, joten jokainen tietää milloin tavataan ja miten juhlat vietetään. Muilla sukulaisilla ei myöskään ole asiaan sanomista; olisivat itse voineet ryhtyä sijaisvanhemmiksi ja siten saaneet päättää joulunvietosta ja muista mukavista asioista.
..edes jouluna saisivat olla vanhempiensa kanssa...oli ne kelvottomat tai ei, oisko aika jo alakaa auttaa näitä reppanoita saamaan asiansa kuntoon myös sijaiskodeilla on sama vastuu yrittää hoitaa näiden perheiden asioita, lain mukaan on huostaanotto väliaikainen kunnes perheen asiat tulee kuntoon! noudattakaa la´kia!
Lapsuuteni joulut olen viettänyt kelvottomien vanhempien kanssa. Ryyppäämistä ja hakkaamista. Samanlaista oli syntymäpäivänikin. Kyyneleet nousee vieläkin silmiin, kun muistelen. Myöhemmin vietin kaikki joulut rakkaan isosiskoni perheen kanssa. Minua ei koskaan sijoitettu. Nyt olen itse nuori perheenäiti ja joulumme ovat iloisia ja onnellisia! Ennen kaikkea rauhallisia. Hyvää joulua teillekkin.
Vielä lapsi on liian pieni lähtemään muualle jouluksi, mutta hän kyllä pääsee tulevaisuudessa.
Olemme yrittäneet autta ko. henkilöitä n. 20 vuoden ajan. Tiedämme, missä tilassa tällä hetkellä ollaan. Emme mitenkään voi vielä päästää pientä lasta siihen keskelle.
Emme ole sijaisvanhempina muille kuin tälle pienelle lapselle, vai olemmeko vanhemmillekin? Joskus (yleensä) tuntuu kyllä siltä.
Vastaus on myöhässä, mutta me suljimme oven. Halusimme olla ensimmäisen joulun uuden sijaislapsen kanssa tyystin rauhassa. Meillä sukulaiset antavat kasvatusohjeita ja käyvät omaa lapsuuttaan läpi tämän sijaislapsen kautta. Se on rasittavaa, raastavaa ja ristiriitaisia tilanteita aiheuttavaa käytöstä.