koronnousu tuntuu jo keskimääräisesti velkaantuneilla:
"Myös asuntolainojen koko on kasvanut asuntojen hintojen nousun myötä kymmenessä vuodessa. Kun valtion takaamien asuntolainojen keskikoko vuonna 1996 oli noin 44 000 euroa, vuonna 2005 keskimääräinen asuntolaina on 97 000 euroa."
lähde: ympäristöministeriö
http://www.miljo.fi/default.asp?contentid=160460&lan=fi
"Myös asuntolainojen koko on kasvanut asuntojen hintojen nousun myötä kymmenessä vuodessa. Kun valtion takaamien asuntolainojen keskikoko vuonna 1996 oli noin 44 000 euroa, vuonna 2005 keskimääräinen asuntolaina on 97 000 euroa."
lähde: ympäristöministeriö
http://www.miljo.fi/default.asp?contentid=160460&lan=fi
Vastaukset 13
Vanhimmat
niin.
Olenpa minäki ny keskitasoa korkeammalla...Edes jossain. Yli 100000€
...ja ensi kuussa jo satku
jo miljoonan.
Tuntuu jo aika suurelta kuukausikorotukselta. Sillähän saa jo tankin bensaa!
Oletetaan:
- keskimääräinen vuotuinen nettopalkankorotus on vain kolme prosenttia
- lainanhoitoon menee alussa vaikka huimat 50% nettopalkasta
- lainanhoitokulut nousevat järkyttävät 1% vuodessa
Alkutilanteessa:
- lainanhoitokulut x euroa
- Palkka 2x euroa
Erotus: x euroa
Vuoden kuluttua:
- lainanhoitokulut 1,01x euroa
- palkka 2,06x euroa
Erotus: 1,05x euroa
2 vuoden kuluttua:
- lainanhoitokulut 1,0201x euroa
- palkka 2,1218x euroa
Erotus 1,1017x euroa
Joka vuosi jää yhä enemmän ja enemmän rahaa käteen.
Kiitos.
sähkö, polttoaineet, vastikkeet...
kaikki nousee vuosittain. eiköhän tuo vuosikorotus palkassa mene ihan inflaation aiheuttamiin hintojen vuosikorotuksiin. siksi se on olemassa. ei se mikään palkan korotus ole, Torspo
että asunnot on halpoja, nousevat korot ei tunnu missää jne.. Vaikka korot nousisi miten niin vaikuttaa vain 1% kaikissa lainanhoitokuluissa, tulot nousevat AINA enemmän kuin inflaatio
Voi ressukkaa.
En tiedä missä olet töissä, tai oletko ollenkaan, mutta ainakin meilläpäin tulee inflaatiokorotuksen lisäksi vielä ns. ylimääräisiä palkankorotuksia, yleensä ehkä 2-3 vuoden välein... Alussa tietysti useammin.
Toisekseen: laskin tarkoituksella osuutta palkasta, en tarkkoja euromääriä. Katsos, kun osuuksilla lasketaan, ei sillä inflaatiolla ole niin merkitystä! SIIS: lainanhoitokulut nousevat vähemmän kun inflaatio, eli lainan hoitoon menee pienempi osuus pätäkästä!
viimekesästä korot nousseet o,8%, jos sama tahti jatkuu, niin vuosi korotus on 1,6. laskepa huviksesi mitä tuo tarkoittaa keskimääräisen 100.000 lainan hoitokuluina vuodessa.
ei taida vuosittainen inflaatiokorotus ihan riittää vrt. keskipalkka 30.000 e/vuosi.
muista myös em. muut kulut
Laina 100 000 euroa.
Laina-aika 20 vuotta.
Kuukausittainen koron osuus: 2,75% korolla: 229 euroa
Kuukausittainen koron osuus: 4,25% korolla ("vain" 1,5 %-yks korotus): 354 euroa
Erotus: 125 euroa
Palkka 30 000 e/a = 2 500 e/kk
Korotus 3% = 75 euroa
Olet siis oikeassa. Mikäli tulot ovat pienet lainaan verrattuna ja korko nousee järkyttävän nopeasti, saattaa hetkellisesti käydä niin että lainanhoitokulujen suhteellinen osuus kasvaa.
Mikä tässä kaavassa sitten mättää?
1. EKP on nostanut korkoaan 0,25 %-yks. Toinenkin nosto voi tulla vuoden sisään, minkä korkoa nostava vaikutus olisi 0,5%, ei kolminkertainen siihen nähden
2. Koronnousu tuskin jatkuu edes näin voimakkaana kovin montaa vuotta
3. Aika pienillä tuloilla on porukka lainaa hakenut... Meillä tosin taitavat nettotulot tällä hetkellä olla jopa tuon alle, mutta eipä ole lainaakaan kuin puolet tuosta...
4. Ne edellämainitut muut kulut... Mikäli ne nousevat nopeasti, nousee myös palkka nopeasti. Inflaatio on velallisen ystävä!
Vähennä siitä palkankorotusvarastasi vielä verotkin pois eli noin 25-30 %. Ei se nettopalkka, mikä käteen jää ole sitä 3 %, vaan jonkun verran vähemmän.
Jotkut tässä sen jo muotoilivat hieman toisin, että ei sitä palkannousua voi kaikkia sijoittaa lainanmaksuun. Kaikki muukin nousee tässä samalla ja niihin kuluihin myös se palkankorotuskin osaltaan hupenee, niin uskomatonta kuin se onkin.
mikäli tuo on keskimääräinen velka. mitehän vakuusasiat?