miten teillä anopit ja muut sukulaiset ovat suhtautuneet raskauteen? musta kun tuntuu ettei anoppi ole juuri kiinnostunut raskaudesta ja vauvasta.eikä syy ole siinä ettei hän lapsista tykkäisi..hänellä on yksi lapsenlapsi ja tuntuu ettei hän muita kaipaakaan.et saa nähä millainen on tilanne kun vauvamme putkahtaa maailmaan.oma äitini ja sisarukseni ovat ihanasti innolla mukana odottelemassa..!:)
anopista
-miten teillä?-
141712
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Meidän tuleva lapsemme on anopille ensimmäinen lapsenlapsi. Toisen laskettu aika on tosin heti kuukausi meidän jälkeen =) Ihan hirveän innoissaan on molemmista tulokkaista ja todella innolla odotuksessa mukana
ei ole edes puhunut mulle mitään sen jälkeen kun sai kuulla että olen raskaana. Välillä tuntuu vähän oudolta mut kai se siitä innostuu kun maaliskuussa pitäis putkahtaa tuo vauvelimme maailmaan! Rauhallista Joulua ja Onnellista Odotusta =)
Kun anoppini sai kuulla minun olevan raskaana, hän totesi: "keskenemnohan siitä tulee kuitenkin!" Näin kävi kaksi viikkoa myöhemmin, ikävä kyllä. Sen jälkeen en ole anoppiani nähnyt saatikka hänen kanssaan puhunut.
Nyt olen uudelleen raskaana 12 , eikä anoppi saa tietää asiasta vasta kuin usean kuukauden kuluttua. Tämä olisi ensimmäinen (ja ehkä jopa ainoa) lapsenlapsi hänelle, joten en tosiaankaan voi ymmärtää suhtautumista. Toisaalta... onhan hän jo sujuvasti inhonnut minua reilut 11 vuotta, joten mikä estäisi inhoamasta lastakin.. =D
eivät tiedä vielä
luulen että positiivinen suhtautuminen
ei olla kerrottu asuvat eri paikkakunnilla ja appiukko on semmoinen hössöttäjä
ensimmäinen lapsenlapsi on
kun totesi että keskenmenohan siitä kuitenkin tulee(viittaan aikaisempaan kirjoittajaan)..meilläkään anopin kaikki laukaisut ei oo ollu kovin mieltä ylentäviä..hänen mielestään meille syntyvä lapsi on minun.eli lapset ovat äitinsä lapsia eikä isänsä ollenkaan.näin hänen ei kuulu innostua vauvastamme..aika erikoinen näkemys!
sanoi vain kun kerroimme meidän esikoisen syntyvän joulukuussa milloin itsekkin olen syntynyt niinhän tokaisi siihen vain ai tuleeko siitäkin tollanen kauhee jousimies... vauva sytyikin marraskuussa ja tuli skorppari nyt anoppikin tykkää..
ja appiukko ovat ihan innoissaan raskaudesta ja tulevasta vauvasta :) Ensimmäinen lapsenlapsi heille . Mieheni on ainut lapsi vielä,niin muita ei ole tulossa sitten lähiaikoina. Ne on auttanut meitä hommaamaan vauvan tarvikkeita ja ovat kivasti ottanut osaa kustannuksiinkin,vaikka mun mielestä ei olisi kyllä tarvinnut... heh. Myös omat vanhemmat ovat innoissaan,äiti on semmonen hössöttäjä vielä..kivaa.. Mutta mukavaa on,kun on tervetullut tuolokas :)
ole ollut juurikaan kiinnostunut lapsesta odotusaikana, sitten syntymisen jälkeen tilanne on siitä jonkin verran parantunut. Miehen nuorempien sisarusten lapset tuntuu olevan rakkaampia, erityisesti oman tyttären.
jos lapsi joutuu "kärsimään" eriarvoisuudesta siksi että sattuu olemaan pojan lapsi tai siksi ettei ole ensimmäinen lapsenlapsi.meiän vekarasta tulee anopilleni toinen lapsenlapsi.ensimmäinen on tyttärentytär..anoppi ei myöskään suostu ajattelemaan että meidän lapsemme voi olla tyttö. hän on jo etukäteen päättänyt että lapsen on oltava poika.jos joku mainitsee hänelle että lapsi voi olla yhtä hyvin tyttö niin hän oikein suuttuu siitä..
ihan outoa suhtautumista..mut täytyy toivoa et tilanne paranee kun lapsi syntyy..!
Meillä on reilu 2kk ikäinen tyttö ja anopin eka lapsenlapsi. Tyttö on hurmannut kaikki ja varsinkin anopin. Nyt anopille tulossa parin kk päästä toinen lapsenlapsi. Saa nähdä miten käy, musta tuntuu, ettei hän aivan niin innoissaan ole tästä toisesta raskaudesta,tosin enhän voi kaikkea tän toisen perheen ja anopin välisistä asioista tietää.Ehkä toinen tuli niin perään,että ei aivan niin innostunut jaksa olla mut asia luultavasti muuttuu kun toinen lapsenlapsi tulee maailmaan. Vähentyy sit meillä ravaaminenkin mahd...=) Tällä hetkellä meidän tyttö on anopille kaikki kaikessa. Hyvää joulua teille!
on meidän lapsemme.tottakai hänellä on mummot ja ukit ja tätit,sedät ja enot,muttei heidän tarvitse liikaa olla säätämässä.enkä ymmärrä lainkaan jos sanotaan tehkää poika.lapsi on lahja ja rakas sellainen.anopit saa suhtautua miten haluaa mutta jos minua tai meitä loukataan en kyllä kuuntele mitään sanomatta.he ovat tärkeä osa lapsen elämää,muttei heidän liikaa tule neuvoa tai hössöttää.meidän sukulaiset suhtautuvat aika hyvin nyt ainakin.liikaa ei tuppauduta mutta iloisia varmasti ollaan.lapsen kasvatukseen liittyvät asiat tuodaan myös julki jos poikkeavat paljon omista(vaikka pääasiassahan me itse ollaan niitä kasvattajia).
että lapsi on vanhempien ja myöskin siitä että itse hoidetaan omat lapsemme..eikä olla joka viikko anopille hoitoon tyrkkäämässä.mutta just toi tuntuu aika erikoiselta, että lapsellamme "ei ole lupaa" olla tyttö anopin mielestä.ihan kun joku voisi sukupuoleen vaikuttaa..mutta onneksi tiedän että itse rakastamme lastamme yli kaiken sukupuolesta tms. riippumatta.ja jos anopin asenne ei muutu niin eihän sitä tarvitse olla tekemisissä niin paljoa..!
odottelen jo nyt toista lastani, mutta silloin kun odotin esikoista anoppini ei kysynyt eikä kommentoinut millään tavalla raskauteeni. Lapsen synnyttyä hän kuitenkin oli kuin sulaa vahaa tyttäremme nähdessään. Toisesta lapsesta ilmoitetettaessa hän oli heti innolla mukana. Luulenpa ettei ollut ensimmäisen kohdalla hänelle kovin helppo tulla mummuksi, oli näet eka lapsenlapsi.
Meillä anoppi sanoi " JAA " , ku nmieheni ilmoitti että vaimo on pieniin päin. Kysyi vielä, että onkos menkat kauan myöhässä(Aika aikasessa vaiheessa heille kerroimme.), kyllä ne sieltä vielä voi tulla, ei kannata odottaa vielä liikoja. Tahän tyyliin. Eipä ollut kovin kiva kuunnella, kun yritystäkin oli vuosi takana.