Vasta parisen kuukautta olen ryypännyt kaikki illat ja nyt jo alkaa takkuamaan. AAsta aikanaan sain isonkin avun, mutta sittemmin ihmissuhdesotkut estivät osallistumiseni palavereihin ja kohtuullisen mittainen raittiuteni päättyi. En enää voi mennä ryhmiin. Käytännössä olen saanut havaita, että vaikka AA-ohjelma kehottaa asioiden selvittämiseen, niin kaikki AAlaiset eivät sitä halua kuitenkaan tehdä. Yksin olen voimaton siinä suhteessa, mutta viinan kanssa minun on mitä ilmeisimmin sitten pärjättävä omin avuin.
Myönnettäköön tässä yhteydessä, että olen ns. kaksoisdiagnoosin omaava henkilö. Ja toinen sairauteni taitaa juuri nyt kukkia alkoholismia vahvemmin, joka mielestäni on kuitenkin vain hankittu oireyhtymä. Oikeammin ilmaistuna kyse voisi olla paremminkin aikaan toimineesta lääkityksestä, jota sitten opin yliannostelemaan luottaen sen vapauttavaan voimaan. No, ihan niin se ei sitten mennyt pitkässä juoksussa...
Myönnettäköön tässä yhteydessä, että olen ns. kaksoisdiagnoosin omaava henkilö. Ja toinen sairauteni taitaa juuri nyt kukkia alkoholismia vahvemmin, joka mielestäni on kuitenkin vain hankittu oireyhtymä. Oikeammin ilmaistuna kyse voisi olla paremminkin aikaan toimineesta lääkityksestä, jota sitten opin yliannostelemaan luottaen sen vapauttavaan voimaan. No, ihan niin se ei sitten mennyt pitkässä juoksussa...
Vastaukset 16
Vanhimmat
?? miksi et voi osallistua ryhmiin??
Varsinaisia pärstäongelmia minulla ei luullakseni ole, mutta nykyisellä tunne-elämälläni en millään jaksa kuunnella toipumiskokemuksia, joiden osalta tiedän ihmisten valehtelevan. Puhuvat hienoja, mutta tiedän, että oikeasti toimivat kuitenkin toisin. En siis millään käsitä, mitä hyötyä minun olisi kuunnella tuollaisia valheita tai vaihtoehtoisesti tarinoita siitä, miten päivä on tullut vietettyä.
Näin kai voisi sanoa, että olen pudonnut ohjelmasta - tai yhteisöstä vähintään. Alkuun tipahtamiseni kai johtui siitä, että minulla ei yksinkertaisesti ollut aikaa käydä palavereissa tai muutenkaan pitää yhteyttä toisiin AAlaisiin. Asetin arkipäivän velvollisuudet AAn edelle.
ryhmässä kaikkia totuuksia itsestäni ja tekosistani. Yritän siellä kertoa myönteiset asiat ja vaikeimmista asioistani kerron kahden kesken tai pienemmässä AA-porukassa. Ole iloinen, että joku on uskoutunut sinulle ja kertonut kaksoiselämänsä pimeistä puolista, muutenhan et tietäisi heidän valehtelevan.
Tule vaan takaisin, itsesikin tähden.
AA kiinnosta kuitenkin niin mikään ei estä sinua vaihtamasta ryhmää, minäkin olen vaihtanut kotiryhmäni mutta en noista syistä.
Kun edellä totesin, että ihmiset mielestäni valehtelevat ryhmissä, en tarkoittanut lainkaan sitä, mitä ovat itse minulle saattaneet joskus kertoa. Tosi asiassa aika vähän olen kuullut luottamuksellisia juttuja. Tai sitten en ole ymmärtänyt, mikä on tarkoitettu "salaisuudeksi". No sinänsä tuolla ei ole merkitystä, sillä ihan itsekseni asioita pohdin, en missään porukoissa.
Tuo viittaus toisten valehtelemiseen perustuu vain ja ainoastaan siihen, miten olen nähnyt joidenkin toimivan toisin kuin mitä ryhmissä sitten kertovat siitä, kuinka hienosti ohjelma toimii heidän kohdallaan ja väittävät, etteivät koskaan tekisi niin tai näin. Ja juuri hetkeä aiemmin näin aivan muuta.
Sinänsä huvittavaa, että minua tällaiset pienet sivuseikat häiritsevät, mutta valehtelu on sellainen laji, jota en milloinkaan ole hyväksynyt. Olkoon kuinka valkoisia ja hyvässä tarkoituksessa kerrottuja juttuja tahansa. Minulla on mielestäni monin verroin parempaa tekemistä, kuin istua iltakaudet kuuntelemassa toisten tekopyhyyksiä. Vaikka ryyppään, jos muu ei innosta.
Olin aattoiltana AA:n avopalaverissa ja joku siellä sanoi, että AA-kaveri voi pettää ja koko ryhmä voi pettää, jättää, tai olla ymmärtämättä
- mutta itse ohjelma ei petä koskaan.
AA:n toipumisohjelma on toiminut miljoonien kohdalla ja auttanut pysymään raittiina päivän kerrallaan.
Ihmiset eivät ole täydellisiä, miksi siis AA-kavereiden pitäisi olla? Alkoholismisairauteen juuri kuuluu tuo kerskailu, mahtipontisuus, omahyväisyys ja muu pullistelu - toipumassa he ovat ryhmässä olleet aivan kuten sinäkin, joten ihan suotta nimität heidän sammakkomaista pullisteluaan valehtelemiseksi. Alkoholistimaista itsepetosta se vain on!
Taitaa muuten olla yhdenlaista itsensä pettämistä itselläsi, että on muiden valehtelemisessa vika, kun joudut kaksin käsin kiskomaan viinaa joulunpyhät. Se on oma valinta ja oma valinta on sulla siinäkin, miten kauan tahdot samaa rataa jatkaa.
mielestäni, että sen takia joulun vietän tavallani, koska muut valehtelevat. Mistä tuollaista olet saanut päähäsi? Valehtelusta puhuin AA-ryhmissä käyvien ihmisten kohdalla. Eli se on vahvasti ajoittain aiemminkin rajoittanut haluani käydä palavereissa. Juonut en silti aina ole silloinkaan. Mutta se on kieltämättä totta, että olen enemmän AA-henkinen ollut, kun olen palavereihin aktiivisesti osallistunut. Toisten puheistahan voi valita mieleisensä. Juttu menee kuitenkin käytännössä niin, että kun on itse "huonoissa kantimissa", niin silloin muut ihmiset alkavat ärsyttää tai jotain.
Viime aikainen juomiseni syy on luullakseni halu hukata raskas arki ja sammuttaa ajatteluni. Valintakysymyksistä olen kanssasi samaa mieltä. Jonain päivänä minun on pakko lopettaa ja ryhtyä taas hoitamaan velvoitteitani toden teolla. Palavereihin tuskin ehdin sittenkään, enkä nyt todellakaan niihin suuremmin halua. Yritän siis löytää muun keinon.
Jotenkin vaan käsitin, että sinua harmitti AA:laisten valehtelu ja jotenkin se sitä kautta kiertyi juomiseen tällä hetkellä.
Ei ryhmissä tarvitse käydä, jos pärjää alkoholin kanssa muutenkin. Ja jos ei pärjää, on vapaassa maassa vapaus juoda, ei tarvitse käydä ryhmissä siltikään. Viina ei lopu, aina sitä jostain pystyy hankkimaan, juomista ei kukaan muu pysty estämään, vaikka joku läheinen saattaa sitä tietysti aikansa yrittää.
Täydellisiä ihmisiä ei ole vaan muut on suunnilleen samanlaisia keskinkertaisia tomppeleita ja typeryksiä kuin tässä itsekin ollaan - siis en ole täydellinen, mutta hemmetin hyvä.
Hyvää loppuvuotta sulle, juot sitten tai olet raittiina!
Mitä tarkoittaa, kun henkilö on ns. kaksoisdiagnoosin omaava henkilö
Olen joskus kuullut tuollaisen hienon termin. Luullakseni sen voisi yleistää, että henkilöllä on kaksi diagnostisoitua sairautta. Useimmiten kyse on kai jostain mielenterveydellisestä sairaudesta alkoholismin lisäksi, kun tätä termiä käytetään.
Voiko henkilö olla kolmoisdiagnosoitu. Entä neljä-, viisi- tai kuusi...
Onko viisidiagnosoitu henkilö seinähullu, alkoholisti.
Vähän pahalta kuulostaa tuo termi 'seinähullu'.
Mielenterveysongelmat ei ole kivoja kun kohdalle napsahtaa. Ja niitäkin on montaa sorttia. Masennuslääkkeitä popsii suomalaisista melkoinen osa, eikä ihmekään kun ikkunasta ulos katsoo.
P***ele, täällä pysy pää ehjänä kun jääkarhulla.
Itellä on kaappi täynnä lääkkeitä. Aika koomassa olisin, jos kaikkia vetäisin, niinkun lääkäri määrää.
Samalla lailla koukuttavat kuin viina, tekevät ihan zombien.
Aika moni tälläkin palstalla olevista viinasta eroon päässeistä napostaa jonkin sortin pameja.
Minäkin, mutta nyt olen ajatellu lopettaa nekin.
Jo vain, voi olla kolmoisdg tai vaikka miten monta diagnoosia plakkarissa. Monen kohdalla on kyse ollut vain siitä, kuinka paljon tutkitaan. Kyllä niitä diagnooseja sitten satelee... Itsellänikin on useita ja taidan olla seinähullu. Siitä useimmiten onnellisessa asemassa olen, kuten hullut yleensä, että en itse tuota edes tiedosta. Olen siis monidiagnostisoitu, seinähullu, juoppo ja elämään kelpaamaton. Mutta kaikesta tuosta huolimatta "vapaalla jalalla" avohoidossa liikun. Eipä ole ennen tätä tullutkaan mieleeni, että minua ei varmaan rikoksistakaan rangaistaisi, vaan luulen vähintään varttihullun paperit saavani, ellen sitten olisi täysin syyntakeeton.
Mitä sitten tulee tuohon, onko viisidiagnosoitu seinähullu. Oma mielipiteeni on, että on. Tarkemmin kun laskin, niin minulla taitaa olla juuri nuo viisi diagnoosia, kun masennuksen eri asteet niputan ja lasken ne yhtenä. Siinähän käsitykseni mukaan on kyse vain yhden sairauden eri vaiheista. Eivät siis voi kaikki olla päällä yhtaikaa.
Olet saman kaltainen kuin minä.
"Mitä sitten tulee tuohon, onko viisidiagnosoitu seinähullu. Oma mielipiteeni on, että on. Tarkemmin kun laskin, niin minulla taitaa olla juuri nuo viisi diagnoosia, kun masennuksen eri asteet niputan ja lasken ne yhtenä. Siinähän käsitykseni mukaan on kyse vain yhden sairauden eri vaiheista. Eivät siis voi kaikki olla päällä yhtaikaa."
Ihmisenä olet sympaattinen ja kirjoitustyylisi on selkeä. Näillä puheilla otan sinulta hullunpaperit pois ja lämmitän niillä saunaa.
Omat viisidiagnosointi paperi säilytän. Minä tarvitsen niitä enemmän kuin sinä.
samankaltainen. Minä en noita papereita muuten tarvitsisi, mutta hoito olisi ollut mahdotonta ilman niitä. En siis voi luovuttaa hullunpapereitani kenellekään, jos vähänkään uskon omiin mahdollisuuksiini parantua - edes piirun verran.
Kostea aattoilta, terästettyä glögiä, punaviiniä, olutta, teräviä jne. No, noinhan olin etukäteen päättänytkin, joten ei siinä mitään ihmeellistä ole. Tänä jouluna en "sylkisi" yhteenkään tarjottuun lasiin. Kotiuduttuani sitten "puukkoleikkejä" ja lisää olvia koneeseen. Menköön tämä joulu näin. Kieltämättä vähän harmittaa, mutta silti parempi olla taju kankaalla.
eli viimeiset juomatkin loppuivat. Baariin en aio lähteä. Nukkumaan nyt ensi tilassa ja sitten sen jälkeen yritän tehdä jotain hyödyllistä. Juominen saa ainakin toistaiseksi riittää.
AA ryhmät saattavat jatkossa houkutella, mutta motiivini osallistua niihin on tiettävästi väärä. Menisin sinne tavatakseni raittiuteen pyrkiviä ihmisiä. Pyrkisin noudattamaan ohjelmaa ja uskoisin jonain päivänä saavuttavani rauhan. Mutta en ainakaan alkuun voisi olla ollenkaan varma itseni suhteen. Pysynkö täysin raittiina lopun ikääni, vaikka siitä haaveilisinkin. Sitä en voi luvata ja kun olen silloin tällöin päättänyt juoda, olen AAssa kuullut, että osallistumiseni ryhmiin ei ole mielekästä.
Minulla on suunnaton tarve miellyttää muita ja siitä syystä en voi osallistua AAn toimintaan, koska tiedän olevani epäluotettava raittiuden suhteen. Pelkästään halu pysyä se päivä raittiina ei kaikkien AAlaisten mielestä tunnu riittävän perusteeksi käydä palavereissa. Pitäisi olla valmis tekemään mitä tahansa koko loppuiäksi, ettei vaan joutuisi juomaan. Sitä minä en todennäköisesti pysty ikinä lupaamaan edes itselleni.
On siis löydettävä toinen keino. Koska olen lähes kaikki auttavat tahot jo kokeillut saamatta muualta apua kuin AAsta ja toisilta AAlaisilta, niin nyt on jäljellä enää oma itse. Siitäkin minulle on kokemus. Itse asiassa useita yrityksiä, mutta täytynee koittaa vielä kerran ihan omin avuin. Ja jos tälläkin kertaa epäonnistun, niin onhan aina olemassa yksi vaihtoehto, mihin ihan itsenäisesti pystyn ja pysyn taatusti raittiina loppu elämäni.