Suomen syöpärekisterin viimeisimmän tilaston mukaan gynekologisten syöpien osuus naisväestön kaikista syövistä on lähes 15 prosenttia. Vuosittain todetaan noin 1.500 uutta gynekologista syöpätapausta, joista yleisimmät ovat kohdunrungon syöpä (41 %), munasarjasyöpä (40 %) ja kohdunkaulan syöpä (12 %).
Gynekologin vastaanotolla tehdään tarvittaessa aina myös ultraäänitutkimus
Kohdunrungon syöpä
Kohdunrungon syöpä on yleensä vaihdevuosi-iän ohittaneiden naisten sairaus. Sen tärkein ja usein ainoa oire on verinen vuoto kuukautisten päättymisen jälkeen ja hormonikorvaushoitoa saavilla naisilla ylimääräinen tiputteluvuoto tai poikkeavaan aikaan ilmaantuva tyhjennysvuoto.
- Poikkeava verinen vuoto on siis aina syy hakeutua tarkempiin tutkimuksiin, Aho painottaa. Kohdunrungon syövälle altistavia tekijöitä ovat mm. ylipaino, myöhäinen kuukautisten loppumisikä ja synnyttämättömyys.
Tutkimuksissa potilaalle tehdään normaalitarkastuksen lisäksi vastaanotolla myös ultraäänitutkimus, jossa kiinnitetään erityistä huomiota kohdun limakalvon paksuuteen ja rakenteeseen. Epäilyttävässä tapauksessa otetaan imu- tai harjanäyte ja tarvittaessa tehdään myös kohtuontelon tähystys. Mikäli kyseessä on pahalaatuinen muutos, hoito on aina ensisijaisesti leikkaus. Leikkauksessa poistetaan kohtu, munasarjat ja läheiset imusolmukkeet taudin mahdollisen leviämisen kartoittamiseksi.
Kohdun limakalvoon rajoittuvien kasvaimien paranemisennuste on hyvä (80 %) eikä jatkohoitoja yleensä tarvita. Pidemmälle edenneissä taudeissa leikkaushoitoa täydennetään sytostaatti- eli solunsalpaajahoidoilla ja joissakin tapauksissa sädehoidolla.
- Ennusteen kannalta ratkaisevinta on välitön hoitoonhakeutuminen poikkeavan verenvuodon ilmaantuessa, Aho haluaa vielä korostaa.
Munasarjasyöpä
Munasarjasyöpään sairastumisen riski kasvaa 40 ikävuoden jälkeen. Munasarjasyöpä on alkuvaiheessa lähes aina oireeton eikä sen toteamiseksi ole toistaiseksi kehitetty luotettavia seulontamenetelmiä. - Oireet ilmenevät vasta, kun kasvain suurenee ja alkaa painaa ympäröiviä elimiä aiheuttaen alavatsakipuja ja painontunnetta lähinnä virtsarakkoon tai peräsuoleen, Aho täsmentää. Säännölliset gynekologilla käynnit ja ultraäänitutkimukset ovat avainasemassa munasarjasyövänkin toteamiseksi varhaisvaiheessa.
Tähystysmenetelmällä voidaan poistaa epäilyttävä kasvain ja toimittaa se saman tien tutkittavaksi. Mikäli muutos on pahanlaatuinen, leikkausta voidaan yleensä jatkaa perinteisellä leikkausmenetelmällä vatsanpeitteet avaamalla, jolloin poistetaan kohtu, munasarjat ja lantion alueen imusolmukkeet. Nuoren synnyttämättömän naisen kohdalla voidaan joissain tapauksissa harkita myös kohdun ja munasarjat säästävää leikkausta.
Paikallisissa, munasarjaan rajoittuvissa kasvaimissa paranemisen ennuste on hyvä, mutta levinneissäkin tapauksissa ennuste on viime vuosina parantunut uusien sytostaattihoitojen ansiosta. Hoidot ovat tulleet myös huomattavasti potilasystävällisemmiksi uusien tehokkaiden pahoinvointia estävien lääkkeiden ansiosta.
Kohdunkaulan syöpä
Irtosolunäyte eli Papa-koe on mahdollistanut kohdunkaulan syövän aikaisen toteamisen. Maassamme on usean vuoden ajan toteutettu seulontatarkastuksia, joiden ansiosta kohdunkaulan syöpien vuosittaiset määrät lähtivät selvään laskuun. Valitettavasti viimeisimmät tiedot ovat kuitenkin osoittaneet uutta noususuuntausta.
Ahon mukaan syynä näyttäisi olevan kuntien tiukka talouspolitiikka, jonka johdosta seulontoja on vähennetty ja toisaalta seulontavälejä harvennettu. Tässä tilanteessa säännölliset gynekologilla käynnit sekä yksityissektorin toteuttama ennaltaehkäisevä terveydenhoito ovat nousseet merkittävään asemaan syövän varhaisessa toteamisessa.
Kohdunkaulan syöpä kehittyy aina esiasteiden kautta, jotka voidaan useimmiten poistaa polikliinisessä toimenpiteessä ilman nukutusta ja leikkaushoitoa. Papa on syytä tutkia vähintään kahden vuoden välein ja vuosittain silloin, kun solumuutoksia on aiemmin todettu. Mikäli solumuutokset etenevät syövän asteelle, hoitona on radikaali leikkaus, jota täydennetään usein sytostaatti- ja sädehoidolla.
Kohdunkaulan syöpää, etenkin sen esiasteita, tavataan hyvinkin nuorilla naisilla, joten säännölliset irtosolututkimukset on syytä aloittaa jo varhaisella iällä. Tärkeimpänä muutosten aiheuttajana Aho mainitsee helposti tarttuvan kondyloomaviruksen (HPV), joten varhain aloitetut sukupuolikontaktit ja usein vaihtuvat kumppanit ovat selviä riskitekijöitä.
Tässä yhteydessä on syytä todeta, että - toisin kuin usein luullaan - Papa-kokeen normaalitulos ei suinkaan sulje pois kaikkia gynekologisia syöpiä. Se kertoo vain kohdunkaulan solukon tilan ja sen mahdolliset muutokset.
Syöpä on voitettavissa
Syöpä ei enää ole toivoton sairaus, jonka edessä pitää alistua. Diagnostiset menetelmät ja hoidot kehittyvät jatkuvasti mahdollistaen hyvät paranemisennusteet, kunhan vain hoidot päästään aloittamaan ajoissa. Säännöllisiä kontrollikäyntejä ei voida siten liikaa korostaa.
Gynekologiset syövät vaativat aina radikaaleja toimenpiteitä ja ovat potilaalle sellaisina myös henkisesti erittäin raskaita. Oma lääkäri on avainasemassa niin yksilöllisissä hoitosuunnitelmissa kuin jatko- ja seurantahoidossakin. Toipuminen vaatii läheisiltä vahvaa tukea ja myötäelämistä, jotta henkinen tasapaino ei hoitoprosessin kestäessä järkkyisi. Tärkeää on muistaa, että rankankin hoidon seurauksena nainen voi jatkaa rikasta ja monipuolista elämäänsä joko täysin parantuneena tai useita lisävuosia voittaneena.
Gynekologin vastaanotolla tehdään tarvittaessa aina myös ultraäänitutkimus
Kohdunrungon syöpä
Kohdunrungon syöpä on yleensä vaihdevuosi-iän ohittaneiden naisten sairaus. Sen tärkein ja usein ainoa oire on verinen vuoto kuukautisten päättymisen jälkeen ja hormonikorvaushoitoa saavilla naisilla ylimääräinen tiputteluvuoto tai poikkeavaan aikaan ilmaantuva tyhjennysvuoto.
- Poikkeava verinen vuoto on siis aina syy hakeutua tarkempiin tutkimuksiin, Aho painottaa. Kohdunrungon syövälle altistavia tekijöitä ovat mm. ylipaino, myöhäinen kuukautisten loppumisikä ja synnyttämättömyys.
Tutkimuksissa potilaalle tehdään normaalitarkastuksen lisäksi vastaanotolla myös ultraäänitutkimus, jossa kiinnitetään erityistä huomiota kohdun limakalvon paksuuteen ja rakenteeseen. Epäilyttävässä tapauksessa otetaan imu- tai harjanäyte ja tarvittaessa tehdään myös kohtuontelon tähystys. Mikäli kyseessä on pahalaatuinen muutos, hoito on aina ensisijaisesti leikkaus. Leikkauksessa poistetaan kohtu, munasarjat ja läheiset imusolmukkeet taudin mahdollisen leviämisen kartoittamiseksi.
Kohdun limakalvoon rajoittuvien kasvaimien paranemisennuste on hyvä (80 %) eikä jatkohoitoja yleensä tarvita. Pidemmälle edenneissä taudeissa leikkaushoitoa täydennetään sytostaatti- eli solunsalpaajahoidoilla ja joissakin tapauksissa sädehoidolla.
- Ennusteen kannalta ratkaisevinta on välitön hoitoonhakeutuminen poikkeavan verenvuodon ilmaantuessa, Aho haluaa vielä korostaa.
Munasarjasyöpä
Munasarjasyöpään sairastumisen riski kasvaa 40 ikävuoden jälkeen. Munasarjasyöpä on alkuvaiheessa lähes aina oireeton eikä sen toteamiseksi ole toistaiseksi kehitetty luotettavia seulontamenetelmiä. - Oireet ilmenevät vasta, kun kasvain suurenee ja alkaa painaa ympäröiviä elimiä aiheuttaen alavatsakipuja ja painontunnetta lähinnä virtsarakkoon tai peräsuoleen, Aho täsmentää. Säännölliset gynekologilla käynnit ja ultraäänitutkimukset ovat avainasemassa munasarjasyövänkin toteamiseksi varhaisvaiheessa.
Tähystysmenetelmällä voidaan poistaa epäilyttävä kasvain ja toimittaa se saman tien tutkittavaksi. Mikäli muutos on pahanlaatuinen, leikkausta voidaan yleensä jatkaa perinteisellä leikkausmenetelmällä vatsanpeitteet avaamalla, jolloin poistetaan kohtu, munasarjat ja lantion alueen imusolmukkeet. Nuoren synnyttämättömän naisen kohdalla voidaan joissain tapauksissa harkita myös kohdun ja munasarjat säästävää leikkausta.
Paikallisissa, munasarjaan rajoittuvissa kasvaimissa paranemisen ennuste on hyvä, mutta levinneissäkin tapauksissa ennuste on viime vuosina parantunut uusien sytostaattihoitojen ansiosta. Hoidot ovat tulleet myös huomattavasti potilasystävällisemmiksi uusien tehokkaiden pahoinvointia estävien lääkkeiden ansiosta.
Kohdunkaulan syöpä
Irtosolunäyte eli Papa-koe on mahdollistanut kohdunkaulan syövän aikaisen toteamisen. Maassamme on usean vuoden ajan toteutettu seulontatarkastuksia, joiden ansiosta kohdunkaulan syöpien vuosittaiset määrät lähtivät selvään laskuun. Valitettavasti viimeisimmät tiedot ovat kuitenkin osoittaneet uutta noususuuntausta.
Ahon mukaan syynä näyttäisi olevan kuntien tiukka talouspolitiikka, jonka johdosta seulontoja on vähennetty ja toisaalta seulontavälejä harvennettu. Tässä tilanteessa säännölliset gynekologilla käynnit sekä yksityissektorin toteuttama ennaltaehkäisevä terveydenhoito ovat nousseet merkittävään asemaan syövän varhaisessa toteamisessa.
Kohdunkaulan syöpä kehittyy aina esiasteiden kautta, jotka voidaan useimmiten poistaa polikliinisessä toimenpiteessä ilman nukutusta ja leikkaushoitoa. Papa on syytä tutkia vähintään kahden vuoden välein ja vuosittain silloin, kun solumuutoksia on aiemmin todettu. Mikäli solumuutokset etenevät syövän asteelle, hoitona on radikaali leikkaus, jota täydennetään usein sytostaatti- ja sädehoidolla.
Kohdunkaulan syöpää, etenkin sen esiasteita, tavataan hyvinkin nuorilla naisilla, joten säännölliset irtosolututkimukset on syytä aloittaa jo varhaisella iällä. Tärkeimpänä muutosten aiheuttajana Aho mainitsee helposti tarttuvan kondyloomaviruksen (HPV), joten varhain aloitetut sukupuolikontaktit ja usein vaihtuvat kumppanit ovat selviä riskitekijöitä.
Tässä yhteydessä on syytä todeta, että - toisin kuin usein luullaan - Papa-kokeen normaalitulos ei suinkaan sulje pois kaikkia gynekologisia syöpiä. Se kertoo vain kohdunkaulan solukon tilan ja sen mahdolliset muutokset.
Syöpä on voitettavissa
Syöpä ei enää ole toivoton sairaus, jonka edessä pitää alistua. Diagnostiset menetelmät ja hoidot kehittyvät jatkuvasti mahdollistaen hyvät paranemisennusteet, kunhan vain hoidot päästään aloittamaan ajoissa. Säännöllisiä kontrollikäyntejä ei voida siten liikaa korostaa.
Gynekologiset syövät vaativat aina radikaaleja toimenpiteitä ja ovat potilaalle sellaisina myös henkisesti erittäin raskaita. Oma lääkäri on avainasemassa niin yksilöllisissä hoitosuunnitelmissa kuin jatko- ja seurantahoidossakin. Toipuminen vaatii läheisiltä vahvaa tukea ja myötäelämistä, jotta henkinen tasapaino ei hoitoprosessin kestäessä järkkyisi. Tärkeää on muistaa, että rankankin hoidon seurauksena nainen voi jatkaa rikasta ja monipuolista elämäänsä joko täysin parantuneena tai useita lisävuosia voittaneena.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.