Surusanoma läheiseltä

Koko ikänsä samalla paikkakunnalla elänyt kaukainen sukulaiseni ja ystäväni kuoli alkuviikosta. Iso suku asuu lähistöllä, naapurit ovat kaikki ainakin hyvän päivän tuttuja.

Leskeksi jäänyt vaimo sai tuekseen sukulaisen, joka ottaa vastaan jatkuvana virtana tulevat surunvalittelut, puhelut ja kukat.
Väkeä käy.

Minäkin lähetin kukat. En ole mennyt käymään enkä soittanut. En tiedä miten pitäisi menetellä. Leskeksi jäänyt ikäisemme rouva on joutunut ottamaan vastaan enemmän vieraita kuin koko vuonna miehensä sairauden aikana.
Hän on väsynyt ja onneton, koska surulle ei jää aikaa.

Pysähdyin oikein miettimään, mikä olisi oikea tapa lähestyä surevia omaisia.
Tylyä olla ottamatta yhteyttä. Tunkeilevaa mennä paikalle.

Riittääkö siunaustilaisuudessa osoitettu surunvalittelu?

Tietysti voidaan sanoa myös, että jokainen tapaus on omansa. Joku surija toivoo paljon ystäviään jakamaan murheen, toinen ei kestä alituista itkettämistä. Myötätuntoisten lähetysten vastanottaminen ei ole helppoa aralle ja ujolle ihmislle.
2515
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Samaten kävi täälläkin,olen samanlaisessa tilanteessa,ei tiedä miten pitäisi menetellä,vielä näin joulunalla sattui tälläinen tapaus.Atressin olen lähettänyt, mutta en tiedä
pitäisikö olla kukkiakin vaiko hautajaisissa vasta.

Äänestä
  • Kuoleminen on aito ja normaali asia elämään kuuluva. Adessi riittää, hautajaisiin kukat. Jos surija on sukulainen tai hyvin läheinen niin kukat ovat myös kaunis ele joka jää mieleen. Itse ei tarvitse pakosat mennä ennen kuin hautajaisiin. Sen jälkeen on hyvä olla kuuntelijana. Ei ole mikään pakko puhua mitään vaan kuunnella tai olla yhdessä hiljaa. Pää asia että ottaa yhteyttä hautajaisten jälkeen.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


mikä neuvoksi? kirjoitti:

Koko ikänsä samalla paikkakunnalla elänyt kaukainen sukulaiseni ja ystäväni kuoli alkuviikosta. Iso suku asuu lähistöllä, naapurit ovat kaikki ainakin hyvän päivän tuttuja.

Leskeksi jäänyt vaimo sai tuekseen sukulaisen, joka ottaa vastaan jatkuvana virtana tulevat surunvalittelut, puhelut ja kukat.
Väkeä käy.

Minäkin lähetin kukat. En ole mennyt käymään enkä soittanut. En tiedä miten pitäisi menetellä. Leskeksi jäänyt ikäisemme rouva on joutunut ottamaan vastaan enemmän vieraita kuin koko vuonna miehensä sairauden aikana.
Hän on väsynyt ja onneton, koska surulle ei jää aikaa.

Pysähdyin oikein miettimään, mikä olisi oikea tapa lähestyä surevia omaisia.
Tylyä olla ottamatta yhteyttä. Tunkeilevaa mennä paikalle.

Riittääkö siunaustilaisuudessa osoitettu surunvalittelu?

Tietysti voidaan sanoa myös, että jokainen tapaus on omansa. Joku surija toivoo paljon ystäviään jakamaan murheen, toinen ei kestä alituista itkettämistä. Myötätuntoisten lähetysten vastanottaminen ei ole helppoa aralle ja ujolle ihmislle.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu