kasarmi

Tuo nyt on vähän samanlainen asia kun sinulla on kotonasi hienosti maalatut seinät kauniilla värillä ja tauluja seinillä, koriste esineitäkin on paljon ja jääkaapillekkin voit mennä mielihalujesi mukaan, on telkkarit, videot, tietokoneet, kännykät, kavereita...ystäviä...

Puolustusvoimat on karulaitos. seinät on harmaita ilman tauluja, rynnäkkökiväärisi on suurin ystäväsi. Upseerit huutavat paljon, armeijan saippuakin on tehty juutalaisten luista. Karua on!

Ei kasarmi ole kuitenkaan karu kun siihen tottuu. Harjoitusleireillä pidetään viikko samoja vaatteita eikä käydä ainakaan talvella peseytymässä missään. 3 tuntia unta viikossa on kohtuullinen, Tekemistä riittää upseerien huutojen kera, ruokaa saa mutta se on vain sitä samaa pataljoonakeittoa. Kuivattua-, perunaa-, porkkanaa-,herneitä ja sitten vettä ja suolaa. Joskus on myös Sika-Nauta purkista lekeltyjä palasia joukossa.

Puolustusvoimat osaa harjoitukset ammattitaitoisesti. Rovajärven sotilasalueellekkin kun mennään niin perässä paukahtaa portti kiinni. Sinne ei tule sinun sosiaaliterapeuttisi, äitisi, isäsi, poliisi eikä koulukuraattorikaan. Olet omillasi.

Siellä olet ainoastaan karujen sotilaitten armoilla. Ei ole viihdykkeitä, tivoleja, hienoutta, parfyymeja,nautintohetkiä eikä muutakaan siviilisuklaata.

Armeija on läpeensä karulaitos. Mutta kuitenkin kun tulet suljetulta sotilasleiriltä neljän viikon jälkeen takaisin kasarmille, niin kasarmi tuntuu paratiisilta.