Peruskouluopetus tasapäistää ja ...

Entä mitä mieltä olet ajatuksesta, että jo peruskoulussa henkilön soveltuvuutta testattaisiin ja näillä tuloksilla olisi merkittävä vaikutus jatko-opiskelupaikan valintaan jopa niin, että äärimmillään ne voisivat sulkea pääsyn johonkin tiettyyn koulutukseen. Esimerkiksi värisokeushan on tällainen ominaisuus. Nyt kuitenkin ajattelin lähinnä henkisiä ominaisuuksia.

P.e.p.e. kirjoitti:

Entä mitä mieltä olet ajatuksesta, että jo peruskoulussa henkilön soveltuvuutta testattaisiin ja näillä tuloksilla olisi merkittävä vaikutus jatko-opiskelupaikan valintaan jopa niin, että äärimmillään ne voisivat sulkea pääsyn johonkin tiettyyn koulutukseen. Esimerkiksi värisokeushan on tällainen ominaisuus. Nyt kuitenkin ajattelin lähinnä henkisiä ominaisuuksia.

Lue lisää

Tämän ajatuksen takana on kuvitelma siitä, että lapsi olisi ikäänkuin valmis. Kuitenkin lapsilla ja nuorilla voi olla valtavan suuret kehittymisen mahdollisuuden. Taipumukset puhkeavat vain myöhään. Lahjakkuuksia voidaan testata hyvinkin nuorilta. Erityisen älykkäät ihmiset voivat olla lapsina aika yksinkertaisen oloisia. Etenkin lievät aspergerin syndroomasta kärsivät putoaisivat kelkasta. Aspergerit voivat olla kuitenkin erittäin luovia ja aikaansaavia oman alansa löydettyään. Hankala lapsuus voi myös olla opiskelun alkuvaiheessa ongelmana, tämän ei tarvitse kuitenkaan korreloida myöhempää menestystä.

Tittelityy kirjoitti:

Tämän ajatuksen takana on kuvitelma siitä, että lapsi olisi ikäänkuin valmis. Kuitenkin lapsilla ja nuorilla voi olla valtavan suuret kehittymisen mahdollisuuden. Taipumukset puhkeavat vain myöhään. Lahjakkuuksia voidaan testata hyvinkin nuorilta. Erityisen älykkäät ihmiset voivat olla lapsina aika yksinkertaisen oloisia. Etenkin lievät aspergerin syndroomasta kärsivät putoaisivat kelkasta. Aspergerit voivat olla kuitenkin erittäin luovia ja aikaansaavia oman alansa löydettyään. Hankala lapsuus voi myös olla opiskelun alkuvaiheessa ongelmana, tämän ei tarvitse kuitenkaan korreloida myöhempää menestystä.

Lue lisää

Mutta eikö tällöin vielä armottomampi tapa ole se, että todistuksen arvosanat rajaavat mahdollisuuden päästä haluamaansa (luontaisia taipumuksia vastaavaan) koulutukseen? Arvosanoihin vaikuttaa vähintäänkin yhtä paljon (mielestäni kuitenkin enemmän) "ahkeruus" kuin lahjakkuus. Oman kokemukseni mukaan esim. lääkäreiksi ja opettajiksi valmistuu hälyttävän paljon sellaisia ihmisiä, joilla ei ko. tehtäviin ole vähäisimpiäkään taipumuksia (miehiä ja naisia varmaankin tasapuolisesti). Samaten on helppo huomata, että myyntitehtävissä on ihmisiä, joiden oikeampi paikka olisi istua päivät (yksin) esim. liikennemääriä laskemassa.

Lueskelin aikaisempia kirjoituksia ja siitä päädyin tekemään pikaisen arvion Opetusministeriön henkilökunnan sukupuolijakaumasta: Naisia ~70% Miehiä ~30%. Samaa linjaa noudattelee varmaan myös muut ministeriöt.

P.e.p.e. kirjoitti:

Mutta eikö tällöin vielä armottomampi tapa ole se, että todistuksen arvosanat rajaavat mahdollisuuden päästä haluamaansa (luontaisia taipumuksia vastaavaan) koulutukseen? Arvosanoihin vaikuttaa vähintäänkin yhtä paljon (mielestäni kuitenkin enemmän) "ahkeruus" kuin lahjakkuus. Oman kokemukseni mukaan esim. lääkäreiksi ja opettajiksi valmistuu hälyttävän paljon sellaisia ihmisiä, joilla ei ko. tehtäviin ole vähäisimpiäkään taipumuksia (miehiä ja naisia varmaankin tasapuolisesti). Samaten on helppo huomata, että myyntitehtävissä on ihmisiä, joiden oikeampi paikka olisi istua päivät (yksin) esim. liikennemääriä laskemassa.

Lueskelin aikaisempia kirjoituksia ja siitä päädyin tekemään pikaisen arvion Opetusministeriön henkilökunnan sukupuolijakaumasta: Naisia ~70% Miehiä ~30%. Samaa linjaa noudattelee varmaan myös muut ministeriöt.

Lue lisää

Ahkeruus on tärkeä ominaisuus sekä koulunkäynissä, että myöhemmin työelämässä. Luontainen lahjakkuus ei riitä, kuin idols kisoissa menestymiseen. Lähes kaikkeen muuhun tarvitaan innostusta ja kovaa työntekoa. Lääkäreiksi voi valikoitua hyvinkin erilaisia ihmisiä. Sosiaalisesti rajoituneet voivat edistyä tutkimustyössä, anestesiologeina, patologeina jne.. Opetusministeriön henkilökunnan jakauman uskon olevan juuri tuollaisen. Väliportaiden miehitys oli ainakin jokunen vuosi sitten hyvinkin miesvaltainen. Miehet eivät niin hyvin viihdy käytännön opetustyössä, hallinto kiinostaa heitä jostain syytä enemmän.

Tittelityy kirjoitti:

Ahkeruus on tärkeä ominaisuus sekä koulunkäynissä, että myöhemmin työelämässä. Luontainen lahjakkuus ei riitä, kuin idols kisoissa menestymiseen. Lähes kaikkeen muuhun tarvitaan innostusta ja kovaa työntekoa. Lääkäreiksi voi valikoitua hyvinkin erilaisia ihmisiä. Sosiaalisesti rajoituneet voivat edistyä tutkimustyössä, anestesiologeina, patologeina jne.. Opetusministeriön henkilökunnan jakauman uskon olevan juuri tuollaisen. Väliportaiden miehitys oli ainakin jokunen vuosi sitten hyvinkin miesvaltainen. Miehet eivät niin hyvin viihdy käytännön opetustyössä, hallinto kiinostaa heitä jostain syytä enemmän.

Lue lisää

"Ahkeruus on tärkeä ominaisuus sekä koulunkäynissä, että myöhemmin työelämässä."

Pelkkä ahkeruus ei riitä vaativammissa työtehtävissä mihinkään, jos ei ole oikealla alalle, eikä ole lahjakas. Tällöin ei synny motivaatiota, joka kulkee käsi kädessä ahkeruuden kanssa (ainakin niillä, jotka nimenomaan haluavat saada työstään tyydytystä ja onnistumisen kokemuksia). Perusduunarin työ on usein eri asia. Siellä saattaa menestyä hyvinkin pelkällä toimeliaisuudella, tuottavuudella ja tyydyttävällä työn hallinnalla.

Sinusta siis on hyvä, että yhteiskunta palkitsee ja satsaa ahkeruuteen ennen lahjakkuutta (joka jätetään usein täysin huomiotta jatkokoulutuspaikkoja jaettaessa).

Minä taas olen täysin eri linjoilla. "Laiskakin" henkilö saattaa olla äärettömän ahkera, kunhan hän löytää oman alueensa. Henkilö joka kaipaa motivaatiota ollakseen ahkera on usein myös innovatiivinen. Kyseenalaistaa asioita ja pyrkii kehittäämään niitä. Perusahkera on perusahkera ja hänellä usein puuttuu tarve vaikuttaa tai kehittää asioita. Perusahkera on staattinen tila.

P.e.p.e. kirjoitti:

"Ahkeruus on tärkeä ominaisuus sekä koulunkäynissä, että myöhemmin työelämässä."

Pelkkä ahkeruus ei riitä vaativammissa työtehtävissä mihinkään, jos ei ole oikealla alalle, eikä ole lahjakas. Tällöin ei synny motivaatiota, joka kulkee käsi kädessä ahkeruuden kanssa (ainakin niillä, jotka nimenomaan haluavat saada työstään tyydytystä ja onnistumisen kokemuksia). Perusduunarin työ on usein eri asia. Siellä saattaa menestyä hyvinkin pelkällä toimeliaisuudella, tuottavuudella ja tyydyttävällä työn hallinnalla.

Sinusta siis on hyvä, että yhteiskunta palkitsee ja satsaa ahkeruuteen ennen lahjakkuutta (joka jätetään usein täysin huomiotta jatkokoulutuspaikkoja jaettaessa).

Minä taas olen täysin eri linjoilla. "Laiskakin" henkilö saattaa olla äärettömän ahkera, kunhan hän löytää oman alueensa. Henkilö joka kaipaa motivaatiota ollakseen ahkera on usein myös innovatiivinen. Kyseenalaistaa asioita ja pyrkii kehittäämään niitä. Perusahkera on perusahkera ja hänellä usein puuttuu tarve vaikuttaa tai kehittää asioita. Perusahkera on staattinen tila.

Lue lisää

Kyllä minä aina laiska voin olla, mutta tyhmä en ole.

P.e.p.e. kirjoitti:

"Ahkeruus on tärkeä ominaisuus sekä koulunkäynissä, että myöhemmin työelämässä."

Pelkkä ahkeruus ei riitä vaativammissa työtehtävissä mihinkään, jos ei ole oikealla alalle, eikä ole lahjakas. Tällöin ei synny motivaatiota, joka kulkee käsi kädessä ahkeruuden kanssa (ainakin niillä, jotka nimenomaan haluavat saada työstään tyydytystä ja onnistumisen kokemuksia). Perusduunarin työ on usein eri asia. Siellä saattaa menestyä hyvinkin pelkällä toimeliaisuudella, tuottavuudella ja tyydyttävällä työn hallinnalla.

Sinusta siis on hyvä, että yhteiskunta palkitsee ja satsaa ahkeruuteen ennen lahjakkuutta (joka jätetään usein täysin huomiotta jatkokoulutuspaikkoja jaettaessa).

Minä taas olen täysin eri linjoilla. "Laiskakin" henkilö saattaa olla äärettömän ahkera, kunhan hän löytää oman alueensa. Henkilö joka kaipaa motivaatiota ollakseen ahkera on usein myös innovatiivinen. Kyseenalaistaa asioita ja pyrkii kehittäämään niitä. Perusahkera on perusahkera ja hänellä usein puuttuu tarve vaikuttaa tai kehittää asioita. Perusahkera on staattinen tila.

Lue lisää

Pelkkä mikään ei riitä. Nykyinen opiskelu vaatii molempia ominaisuuksia, etenkin korkeakoulutasolla. Vielä -70 luvulla oli näitä ns. ikuisia opiskelioita, heidän lahjakkuuttaan ei kai kukaan kiistä. Ahkeruuspuoli oli sitten enemmän rempallaan.

Lahjakas ihminen joka osaa lahjakkuuttaan hyödyntää pärjää kyllä jatkokouluspaikkojakin jaettaessa. Etenkin matemaattisesti lahjakas on haluttua tavaraa. Musikaalisesti lahjakkaat ovat jo tottuneetkin kovaan harjoitteluun, etenkin klassisella puolella.

Perus ahkeruus ei ole mikään tila. Ahkeruus johon liittyy luovuuden puute ja kyvyttömyys nähdä omien kykyjensä rajat on hankala ihminen pahimillaan. Pysähtyneisyys voi kertoa myös työilmapiirin ongelmista.

minusta koyulutukseen tarvittaisiin enemmän joustoja, varsinkin aikuisten opiskelu mahdollisuuksia olisi syytä lisätä. Avoimet yliopistot ovat nykyisinkin tupaten täynnä.

Tittelityy kirjoitti:

Pelkkä mikään ei riitä. Nykyinen opiskelu vaatii molempia ominaisuuksia, etenkin korkeakoulutasolla. Vielä -70 luvulla oli näitä ns. ikuisia opiskelioita, heidän lahjakkuuttaan ei kai kukaan kiistä. Ahkeruuspuoli oli sitten enemmän rempallaan.

Lahjakas ihminen joka osaa lahjakkuuttaan hyödyntää pärjää kyllä jatkokouluspaikkojakin jaettaessa. Etenkin matemaattisesti lahjakas on haluttua tavaraa. Musikaalisesti lahjakkaat ovat jo tottuneetkin kovaan harjoitteluun, etenkin klassisella puolella.

Perus ahkeruus ei ole mikään tila. Ahkeruus johon liittyy luovuuden puute ja kyvyttömyys nähdä omien kykyjensä rajat on hankala ihminen pahimillaan. Pysähtyneisyys voi kertoa myös työilmapiirin ongelmista.

minusta koyulutukseen tarvittaisiin enemmän joustoja, varsinkin aikuisten opiskelu mahdollisuuksia olisi syytä lisätä. Avoimet yliopistot ovat nykyisinkin tupaten täynnä.

Lue lisää

... merkittävämpi tekijä ylempää korkeakoulutusta vaativissa tai vastaavissa tehtävissä:

1. Ahkeruus

Henkilö joka kykenee hoitamaan työnsä nopeasti/rutiininomaisesti, mutta ei ole siinä erityisen lahjakas. Ei innostu työstään, mutta puurtaa sen parissa mukisematta.

2. Lahjakkuus

Henkilö joka ei ole perusahkera, mutta työstään motivoituneena saattaa yltää ainutlaatuisiin suorituksiin kokiessaan olevansa omalla alalla. Jättää usein epäoleellisia asioita hoitamatta mutta ydintyöstään on innostunut, aikaansaava ja innovatiivinen.

putkiaivo kirjoitti:

Kyllä minä aina laiska voin olla, mutta tyhmä en ole.

Ei riitä että kokeissa näyttää osaamisensa, vaan vielä kaiken huipuksi pitää olla oikealla tavalla aktiivinen tunnilla ;D

P.e.p.e. kirjoitti:

... merkittävämpi tekijä ylempää korkeakoulutusta vaativissa tai vastaavissa tehtävissä:

1. Ahkeruus

Henkilö joka kykenee hoitamaan työnsä nopeasti/rutiininomaisesti, mutta ei ole siinä erityisen lahjakas. Ei innostu työstään, mutta puurtaa sen parissa mukisematta.

2. Lahjakkuus

Henkilö joka ei ole perusahkera, mutta työstään motivoituneena saattaa yltää ainutlaatuisiin suorituksiin kokiessaan olevansa omalla alalla. Jättää usein epäoleellisia asioita hoitamatta mutta ydintyöstään on innostunut, aikaansaava ja innovatiivinen.

Lue lisää

Se on täysin riippuvainen työtehtävistä. Tutkijana pärjaa perusahkera ja mieluumin mielikuvutukseton ihminen perustutkimuksessa varsinkin. Useat toistot ja virheiden haarukoiminen ja niiden ennakoiminen ovat tylsää hommaa. Kokonaisuuksien hahmottaminen vaatii hieman enemmän tuntumaa, mutta lahjakkuutta ei niinkään. Laaja yleisivistys auttaa usein. Tylsiä ja vähän vaativia töitä on myös korkeakoulutetuilla pääosin.

Lahjakkuuteen liittyvää luovuutta tarvitaan monissa tehtävissä. Etenkin yksityisellä ja kaupallisella puolella heillä on menestymisen mahdollisuudet. Kuitenkin, työelämässä pelkästään lahjakuudella pärjäämistä aikova, joutuu usein vaikeuksiin. Harvan lahjakkuus on sitä luokkaa, että tylsien hommien tekemiseen kannattaa palkata toinen henkilö. Vähemmän lahjakas ja tuottelias on valintana varmempi usein työnantajankin kannalta.

Tittelityy kirjoitti:

Se on täysin riippuvainen työtehtävistä. Tutkijana pärjaa perusahkera ja mieluumin mielikuvutukseton ihminen perustutkimuksessa varsinkin. Useat toistot ja virheiden haarukoiminen ja niiden ennakoiminen ovat tylsää hommaa. Kokonaisuuksien hahmottaminen vaatii hieman enemmän tuntumaa, mutta lahjakkuutta ei niinkään. Laaja yleisivistys auttaa usein. Tylsiä ja vähän vaativia töitä on myös korkeakoulutetuilla pääosin.

Lahjakkuuteen liittyvää luovuutta tarvitaan monissa tehtävissä. Etenkin yksityisellä ja kaupallisella puolella heillä on menestymisen mahdollisuudet. Kuitenkin, työelämässä pelkästään lahjakuudella pärjäämistä aikova, joutuu usein vaikeuksiin. Harvan lahjakkuus on sitä luokkaa, että tylsien hommien tekemiseen kannattaa palkata toinen henkilö. Vähemmän lahjakas ja tuottelias on valintana varmempi usein työnantajankin kannalta.

Lue lisää

Lähinnä lahjakkuuksista on puutetta. Juuri sen vuoksi lahjakkuutta ei pitäisi tuhlata.

Luonnollisesti huonoin tilanne onkin silloin jos työntekijä on peruslaiska ja lisäksi vielä lahjaton. Tämän tyyppistäkin ainesta putkahtelee korkeakouluputkesta. Luonnollisesti taas tullaan siihen, että onko alavalinta mennyt pahasti metsään. Erityisen tärkeää onkin, että motivaatiota ja haasteita kaipaava henkilö ei päädy tehtävään, joka ei hänelle niitä tarjoa. Onnetonta on myös se, että haastaviin tehtäviin ajautuu lahjattomia henkilöitä. Tällöin ahkeruus saattaa olla jopa turmiollista.

putkiaivo kirjoitti:

Kyllä minä aina laiska voin olla, mutta tyhmä en ole.

Sulla on vaan vähän erilainen elämänkatsomus!

P.e.p.e. kirjoitti:

"Ahkeruus on tärkeä ominaisuus sekä koulunkäynissä, että myöhemmin työelämässä."

Pelkkä ahkeruus ei riitä vaativammissa työtehtävissä mihinkään, jos ei ole oikealla alalle, eikä ole lahjakas. Tällöin ei synny motivaatiota, joka kulkee käsi kädessä ahkeruuden kanssa (ainakin niillä, jotka nimenomaan haluavat saada työstään tyydytystä ja onnistumisen kokemuksia). Perusduunarin työ on usein eri asia. Siellä saattaa menestyä hyvinkin pelkällä toimeliaisuudella, tuottavuudella ja tyydyttävällä työn hallinnalla.

Sinusta siis on hyvä, että yhteiskunta palkitsee ja satsaa ahkeruuteen ennen lahjakkuutta (joka jätetään usein täysin huomiotta jatkokoulutuspaikkoja jaettaessa).

Minä taas olen täysin eri linjoilla. "Laiskakin" henkilö saattaa olla äärettömän ahkera, kunhan hän löytää oman alueensa. Henkilö joka kaipaa motivaatiota ollakseen ahkera on usein myös innovatiivinen. Kyseenalaistaa asioita ja pyrkii kehittäämään niitä. Perusahkera on perusahkera ja hänellä usein puuttuu tarve vaikuttaa tai kehittää asioita. Perusahkera on staattinen tila.

Lue lisää

Lahjakkuuteen liittynee olennaisena osana halu opiskella sitä, mihin lahjakkuus kohdistuu. Lahjakkuuteen liittynee myös innostunut toiminta, jota voidaan nimittää ahkeruudeksi.

Jotta mitä se Pepe nyt oikein tarkoittaa...?

Tittelityy kirjoitti:

Se on täysin riippuvainen työtehtävistä. Tutkijana pärjaa perusahkera ja mieluumin mielikuvutukseton ihminen perustutkimuksessa varsinkin. Useat toistot ja virheiden haarukoiminen ja niiden ennakoiminen ovat tylsää hommaa. Kokonaisuuksien hahmottaminen vaatii hieman enemmän tuntumaa, mutta lahjakkuutta ei niinkään. Laaja yleisivistys auttaa usein. Tylsiä ja vähän vaativia töitä on myös korkeakoulutetuilla pääosin.

Lahjakkuuteen liittyvää luovuutta tarvitaan monissa tehtävissä. Etenkin yksityisellä ja kaupallisella puolella heillä on menestymisen mahdollisuudet. Kuitenkin, työelämässä pelkästään lahjakuudella pärjäämistä aikova, joutuu usein vaikeuksiin. Harvan lahjakkuus on sitä luokkaa, että tylsien hommien tekemiseen kannattaa palkata toinen henkilö. Vähemmän lahjakas ja tuottelias on valintana varmempi usein työnantajankin kannalta.

Lue lisää

En oikeastaan ymmärrä, että aivan kuin lahjakasta ihmistä ajateltaisiin tässä Pepen ja sinun välisessä keskustelussa jotenkin laiskaksi, sopeutumattomaksi.

Enkä oikeastaan ymmärrä sitäkään vastakkainasettelua, joka lähtee ahkera lahjakas ajattelusta. Tuo Pepe mielestäni viittaa taas aivan kuin itsestään selvyytenä,

että tytöt ovat pelkästään ahkeria

ja pojat lahjakkaita.

Osannet ehkä selittää asiasta vielä joitain puuttuvia lenkkejä? :)

P.e.p.e. kirjoitti:

Lähinnä lahjakkuuksista on puutetta. Juuri sen vuoksi lahjakkuutta ei pitäisi tuhlata.

Luonnollisesti huonoin tilanne onkin silloin jos työntekijä on peruslaiska ja lisäksi vielä lahjaton. Tämän tyyppistäkin ainesta putkahtelee korkeakouluputkesta. Luonnollisesti taas tullaan siihen, että onko alavalinta mennyt pahasti metsään. Erityisen tärkeää onkin, että motivaatiota ja haasteita kaipaava henkilö ei päädy tehtävään, joka ei hänelle niitä tarjoa. Onnetonta on myös se, että haastaviin tehtäviin ajautuu lahjattomia henkilöitä. Tällöin ahkeruus saattaa olla jopa turmiollista.

Lue lisää

1) Missä mielestäsi tuota lahjakkuutta nyt tuhlataan? Esimerkkejä?

2) Missä taas ovat maamme lahjattomat henkilöt niin haastavissa tehtävissä, että siitä on oikein haittaa?

jorojukka-kukka kirjoitti:

En oikeastaan ymmärrä, että aivan kuin lahjakasta ihmistä ajateltaisiin tässä Pepen ja sinun välisessä keskustelussa jotenkin laiskaksi, sopeutumattomaksi.

Enkä oikeastaan ymmärrä sitäkään vastakkainasettelua, joka lähtee ahkera lahjakas ajattelusta. Tuo Pepe mielestäni viittaa taas aivan kuin itsestään selvyytenä,

että tytöt ovat pelkästään ahkeria

ja pojat lahjakkaita.

Osannet ehkä selittää asiasta vielä joitain puuttuvia lenkkejä? :)

Lue lisää

Lahjakas ja ahkera ihminen on menestyvä, ongelmia ei siis ole. Suomessa etenkin, kun on mahdollisuus lähes sosiaalisista lähtökohdistaan huolimatta, menestyä kykyjensä mukaan. Pelkästään lahjakas ihminen voi olla varsin innovaatinen tai sitten ei.

Lahjakkuutta ei voi jaotella sukupuolien mukaan. Tyttöjen pärjääminen pelkästään ahkeruuden avulla on myytti.

Lahjakkuus on helposti mitattavissa, etenkin perinteiset lahjakkuuden lajit. Lahjakkuus ei kuitenkaan korreloi välttämättä tulevaa menestystä, kuten ei älykkyyskään.

jorojukka-kukka kirjoitti:

1) Missä mielestäsi tuota lahjakkuutta nyt tuhlataan? Esimerkkejä?

2) Missä taas ovat maamme lahjattomat henkilöt niin haastavissa tehtävissä, että siitä on oikein haittaa?

Lue lisää

1) Kaveri joka omaksi ajankulukseen kehittelee keksinnöiksi luokiteltavia juttuja autotallin perillä ja päivät ajaa vaikkapa bussia. Tämän tyyppisen kaverin olisi pitänyt päästä lahjojaan tukevaan koulutukseen ja tuo innovointikyky olisi pitänyt saada hyödynnettyä kaupallisesti (eli organisaatio taakse). Itse olin aikasemmin suurehkossa teollisuuslaitoksessa suunnitteluhommissa. Toteuttavalla puolella oli peruskoulutuksen saaneita kavereita, joiden olisi ehdottomasti pitänyt päästä kykyjään vastaavaan koulutukseen ja sitä kautta vs. tehtäviin. Sen näkee selvästi, että moni ihminen on saanut koulutuksen/tekee työtä, joka ei vastaa hänen kykyjään tai henkilö on täysin väärällä alalla. ketä tämä hyödyttää?

2) Kuka vaan, joka on päättävässä asemassa tai muuten vaativassa tehtävässä, voi saada toiminnallaan (kyvyttömyysellään) aikaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Aika usein organisaation toiminnan jarruja ovat johtajat. Mikään ei ole alaisille sen rassaavampaa kuin kyvytön johtaja. Myös erilaisissa suunnittelutehtävissä on täysin alalle sopimattomia henkilöitä. Tätä olen seurannut henkilökohtaisesti vierestä. Lääkärikunnassa on selkeästi lahjakkaita ja lahjattomia henkilöitä.

Kyllä tämä on mielestäni selkeä ongelma. Kamala paikka se on sille henkilölle itselle, kun hän huomaa kouluttautuneensa väärälle alalle etenkin jos koulutus on vienyt puolet hänen elämästään. Tiedänpä erään FM:n, joka päätti vaihtaa alaa ja kouluttautui urheiluhierojaksi.

Eikö olisi todella mainio homma jos sopivuutta kartoitettaisiin jo ennen pitkään koulutukseen sitoutumista. Varmast myös aika moni lopettaa opinnot kesken ja vaihtaa siinä vaiheessa alaa.

P.e.p.e. kirjoitti:

1) Kaveri joka omaksi ajankulukseen kehittelee keksinnöiksi luokiteltavia juttuja autotallin perillä ja päivät ajaa vaikkapa bussia. Tämän tyyppisen kaverin olisi pitänyt päästä lahjojaan tukevaan koulutukseen ja tuo innovointikyky olisi pitänyt saada hyödynnettyä kaupallisesti (eli organisaatio taakse). Itse olin aikasemmin suurehkossa teollisuuslaitoksessa suunnitteluhommissa. Toteuttavalla puolella oli peruskoulutuksen saaneita kavereita, joiden olisi ehdottomasti pitänyt päästä kykyjään vastaavaan koulutukseen ja sitä kautta vs. tehtäviin. Sen näkee selvästi, että moni ihminen on saanut koulutuksen/tekee työtä, joka ei vastaa hänen kykyjään tai henkilö on täysin väärällä alalla. ketä tämä hyödyttää?

2) Kuka vaan, joka on päättävässä asemassa tai muuten vaativassa tehtävässä, voi saada toiminnallaan (kyvyttömyysellään) aikaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Aika usein organisaation toiminnan jarruja ovat johtajat. Mikään ei ole alaisille sen rassaavampaa kuin kyvytön johtaja. Myös erilaisissa suunnittelutehtävissä on täysin alalle sopimattomia henkilöitä. Tätä olen seurannut henkilökohtaisesti vierestä. Lääkärikunnassa on selkeästi lahjakkaita ja lahjattomia henkilöitä.

Kyllä tämä on mielestäni selkeä ongelma. Kamala paikka se on sille henkilölle itselle, kun hän huomaa kouluttautuneensa väärälle alalle etenkin jos koulutus on vienyt puolet hänen elämästään. Tiedänpä erään FM:n, joka päätti vaihtaa alaa ja kouluttautui urheiluhierojaksi.

Eikö olisi todella mainio homma jos sopivuutta kartoitettaisiin jo ennen pitkään koulutukseen sitoutumista. Varmast myös aika moni lopettaa opinnot kesken ja vaihtaa siinä vaiheessa alaa.

Lue lisää

Voitko kuvitella, että myös tytöiltä menee taitoja hukkaan koska heitä ympätään tietyille aloille? Vai kuvitteletko vain, että ainoastaan pojat voisivat olla lahjakkaita, tai että vain heidän lahjojansa hukataan? Sellaisen sanoman näistä sinun huolestumisistasi nimittäin saa.

"ole lahjakkuuskaan kovin hääppöistä, jos se pelkällä peruskouluopetuksella pystytään tuhoamaan."

Peruskoulun arvosanat eivät korreloi varmaan kovinkaan hyvin todellisen lahjakkuden kanssa. Nämä onnettomat arvosanat kuitenkin saattavat estää lahjakkuutta pääsemästä toteuttamaan itseään työelämässä eli jatkokoulutuspaikkojen ovet avautuvat pitkälti arvosanojen perusteella. Onko siis oikein asettaa perusahkeruus jatkoop.paikkoja jaettaessa lähes totaalisesti lahjakkuuden edelle? Eikö lahjakkuus nimenomaan ole se juttu, millä Suomi pärjää tulevaisuudessa halpatyövoimamaiden puristuksessa? Kiinalaiset ovat tunnetusti ahkeria työntekijöitä.

P.e.p.e. kirjoitti:

"ole lahjakkuuskaan kovin hääppöistä, jos se pelkällä peruskouluopetuksella pystytään tuhoamaan."

Peruskoulun arvosanat eivät korreloi varmaan kovinkaan hyvin todellisen lahjakkuden kanssa. Nämä onnettomat arvosanat kuitenkin saattavat estää lahjakkuutta pääsemästä toteuttamaan itseään työelämässä eli jatkokoulutuspaikkojen ovet avautuvat pitkälti arvosanojen perusteella. Onko siis oikein asettaa perusahkeruus jatkoop.paikkoja jaettaessa lähes totaalisesti lahjakkuuden edelle? Eikö lahjakkuus nimenomaan ole se juttu, millä Suomi pärjää tulevaisuudessa halpatyövoimamaiden puristuksessa? Kiinalaiset ovat tunnetusti ahkeria työntekijöitä.

Lue lisää

Lahjakkaat kyllä pärjäävät aina. Muuten ne eivät ole lahjakkaita. Onhan toki heillekin paikallaan joskus huomiota suoda. Mutta ei kissa kiitoksella elä. Ja siksi palkkaerot tässä maassa vaan kasvavatkin, ja kasvavat, ja kasvavat.

Mitä tarkoitat Suomen pärjäämisellä? Varmaan jotain, johon liittyy talouskasvu, kilpailukyky ja sen sellainen. Mutta mitä tekemistä niillä on lahjakkuuden kanssa?

Lahjakkuus nyt on niin subjektiivista kuin olla ja voi. Se mitä nyt nimitetään lahjakkuudeksi, on nimenomaan taloudellista tuotantokykyä. Merkitykset puuroutuvat.

Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:

Lahjakkaat kyllä pärjäävät aina. Muuten ne eivät ole lahjakkaita. Onhan toki heillekin paikallaan joskus huomiota suoda. Mutta ei kissa kiitoksella elä. Ja siksi palkkaerot tässä maassa vaan kasvavatkin, ja kasvavat, ja kasvavat.

Mitä tarkoitat Suomen pärjäämisellä? Varmaan jotain, johon liittyy talouskasvu, kilpailukyky ja sen sellainen. Mutta mitä tekemistä niillä on lahjakkuuden kanssa?

Lahjakkuus nyt on niin subjektiivista kuin olla ja voi. Se mitä nyt nimitetään lahjakkuudeksi, on nimenomaan taloudellista tuotantokykyä. Merkitykset puuroutuvat.

Lue lisää

Monen todelliset lahjat jäävät vain käyttämättä kun lahjakkaat ihmiset huonon peruskoulutodistuksen vuoksi ajautuvat täysin lahjakkuuttaan hyödyntämättömään jatkokoulutukseen/työhön (näin käy myös monelle peruskoulussa hyvin menestyneelle). Lahjakkuuksia pitää ruokkia ja kaivaa ne esiin, ei tasapäistää kuten peruskoulu saattaa tehdä. Onneksi yksityinen sektori ja erityisesti IT-ala on pelastanut monta todellista lahjakkuutta ja vastaavasti julkinen sektori pelastanut monta lahjattomuutta.

Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:

Lahjakkaat kyllä pärjäävät aina. Muuten ne eivät ole lahjakkaita. Onhan toki heillekin paikallaan joskus huomiota suoda. Mutta ei kissa kiitoksella elä. Ja siksi palkkaerot tässä maassa vaan kasvavatkin, ja kasvavat, ja kasvavat.

Mitä tarkoitat Suomen pärjäämisellä? Varmaan jotain, johon liittyy talouskasvu, kilpailukyky ja sen sellainen. Mutta mitä tekemistä niillä on lahjakkuuden kanssa?

Lahjakkuus nyt on niin subjektiivista kuin olla ja voi. Se mitä nyt nimitetään lahjakkuudeksi, on nimenomaan taloudellista tuotantokykyä. Merkitykset puuroutuvat.

Lue lisää

Ja miten muka "lahjakkuus" ja soveltuvuus mitattaisiin? Ei ole luotettavia mittareita. Kaikkihan me ollaan nykyään oltu useissakin soveltuvuustesteissä: huithait. Ne oppii nopeasti, "oikeat" ratkaisut prepataan jo etukäteen. Tavalliset normaalijakauman mukaiset keskiverrot pärjäävät, missä haluavat (hieman liioittelen, mutta jokseenkin näin). Pikkaisen pitää vain ponnistella = olla ahkera.

Soveltuvuustesteillä pystytään korkeintaan erottelemaan todelliset psykopaatit muista, hyvällä onnella saatetaan osua "oikeaan", ei sekään mahdotonta. Ei sen enempää.

Minusta olisi aika erikoista, jos "testattu lahjakkuus" menisi eteenpäin kuin liukuportaita itse jalkojaan liikuttelematta - kaiken varalta, jos se vaikka joskus haluaisi kävellä. Mitäs, kun se onnenkantamoinen ei kuitenkaan ikinä viitsisi vaivautua, muutenkin kun näyttää pärjäävän, onko hänelle oltava hyvä posti silti pedattuna?

Fiksu yrittää itse jossain vaiheessa, vaikka sitten myöhemmin, ja menee eteenpäin elämässä. Jos ei yritä, laskekoon liikennettä.

P.e.p.e. kirjoitti:

Monen todelliset lahjat jäävät vain käyttämättä kun lahjakkaat ihmiset huonon peruskoulutodistuksen vuoksi ajautuvat täysin lahjakkuuttaan hyödyntämättömään jatkokoulutukseen/työhön (näin käy myös monelle peruskoulussa hyvin menestyneelle). Lahjakkuuksia pitää ruokkia ja kaivaa ne esiin, ei tasapäistää kuten peruskoulu saattaa tehdä. Onneksi yksityinen sektori ja erityisesti IT-ala on pelastanut monta todellista lahjakkuutta ja vastaavasti julkinen sektori pelastanut monta lahjattomuutta.

Lue lisää

on lahjakas useammassa kuin yhdessä asiassa.

Meinaatko, että kaikkien todelliset lahjat pitäisi kaivaa esiin ja heidän tulisi päästä juuri siihen työhön, jossa voisivat lahjojaan hyödyntää?

Miten on, kuka on lahjakas wc-pönttöjen pesemisessä ja roskisten tyhjentämisessä?

Entä kenen kyvyt piilevät tuotantolinjan valvomisessa?

Ilmoittautumisia otetaan vastaan.

Olen eri mieltä lahjakkuuksien ruokkimisesta. Lahjakkuus on vähän niin kuin rakkaus: se herää kyllä itsestään, se vaatii osansa, ennemmin tai myöhemmin.

Itse asiassa taidan jopa toivoa, että koulutusjärjestelmä ja elinkeinoelämä eivät - niin kauan kun ympäristöasiat ovat niille vain jotain luksusta siinä tapauksessa, että tulostavoitteisiin muuten päästään - valjasta lahjakkuuksia enää nykyistä voimallisemmin käyttöönsä.

Soh-vi kirjoitti:

Ja miten muka "lahjakkuus" ja soveltuvuus mitattaisiin? Ei ole luotettavia mittareita. Kaikkihan me ollaan nykyään oltu useissakin soveltuvuustesteissä: huithait. Ne oppii nopeasti, "oikeat" ratkaisut prepataan jo etukäteen. Tavalliset normaalijakauman mukaiset keskiverrot pärjäävät, missä haluavat (hieman liioittelen, mutta jokseenkin näin). Pikkaisen pitää vain ponnistella = olla ahkera.

Soveltuvuustesteillä pystytään korkeintaan erottelemaan todelliset psykopaatit muista, hyvällä onnella saatetaan osua "oikeaan", ei sekään mahdotonta. Ei sen enempää.

Minusta olisi aika erikoista, jos "testattu lahjakkuus" menisi eteenpäin kuin liukuportaita itse jalkojaan liikuttelematta - kaiken varalta, jos se vaikka joskus haluaisi kävellä. Mitäs, kun se onnenkantamoinen ei kuitenkaan ikinä viitsisi vaivautua, muutenkin kun näyttää pärjäävän, onko hänelle oltava hyvä posti silti pedattuna?

Fiksu yrittää itse jossain vaiheessa, vaikka sitten myöhemmin, ja menee eteenpäin elämässä. Jos ei yritä, laskekoon liikennettä.

Lue lisää

"Ja miten muka "lahjakkuus" ja soveltuvuus mitattaisiin? Ei ole luotettavia mittareita."

Peruskouluilla ei ole minkäänlaisia mittareita ja juuri sen takia ihmiset ajautuvat opiskelemaan itselleen sopimattomiin ammatteihin. Se, että on lahjakas matikassa ei vielä kerro mitään siitä, minkä työn henkilö kokee omakseen. Tämä on mielestäni yhteiskunnan voimavarojen ja jatkokoulutusresurssien tuhlausta.

Ovela homma onkin, että poikia syytetään laiskoiksi. Mistä se ahkeruus sitten yhtäkkiä työelämässä löytyy. Ei mene läpi. Peruskoulu ei motivoi poikia samalla tavalla kuin tyttöjä.

Härmän.vapaa.nainen kirjoitti:

on lahjakas useammassa kuin yhdessä asiassa.

Meinaatko, että kaikkien todelliset lahjat pitäisi kaivaa esiin ja heidän tulisi päästä juuri siihen työhön, jossa voisivat lahjojaan hyödyntää?

Miten on, kuka on lahjakas wc-pönttöjen pesemisessä ja roskisten tyhjentämisessä?

Entä kenen kyvyt piilevät tuotantolinjan valvomisessa?

Ilmoittautumisia otetaan vastaan.

Olen eri mieltä lahjakkuuksien ruokkimisesta. Lahjakkuus on vähän niin kuin rakkaus: se herää kyllä itsestään, se vaatii osansa, ennemmin tai myöhemmin.

Itse asiassa taidan jopa toivoa, että koulutusjärjestelmä ja elinkeinoelämä eivät - niin kauan kun ympäristöasiat ovat niille vain jotain luksusta siinä tapauksessa, että tulostavoitteisiin muuten päästään - valjasta lahjakkuuksia enää nykyistä voimallisemmin käyttöönsä.

Lue lisää

Lahjakkuudella en nyt tarkoita mitään sellaista, että on aika hyvä jollain alueella vaan todella niitä LAHJAKKAITA henkilöitä. Olen varmaan väärässä, mutta valitettavasti täytyy todeta, että on myös ihmisiä jotka eivät ole lahjakkaita millään sellaisella alueella jota voisi hyödyntää työelämässä. Täysin sub. arvio. Ehkä syynä on taas kerran se, että sille lahjakkuudelle ei ole annettu sijaa putkahtaa esiin.

"Miten on, kuka on lahjakas wc-pönttöjen pesemisessä ja roskisten tyhjentämisessä?
Entä kenen kyvyt piilevät tuotantolinjan valvomisessa?
Ilmoittautumisia otetaan vastaan."

Ehkä se onkin tarkoitus, että ihmisen todellisia kykyjä ei haluta liiaksi herätellä. Mistäpä tällöin löytyisivät nämä mainitsemasi henkilöt. Toisaalta taas lahjakkuuttakin on monen tasoista. Aika hyvä matikassa ja ei niin motivoitunut saattaa päätyä juuri näihin töihin. Toisaalta ed. vähän lahjattomampi, mutta vs. vähän perusahkerampi saattaa nykyiseessä järjestelmässä ohittaa ed. ja päätyä opiskelemaan vaikkapa korkeakouluun valmistuen sieltä muiden harmitukseksi esim. esimieheksi.

"Olen eri mieltä lahjakkuuksien ruokkimisesta. Lahjakkuus on vähän niin kuin rakkaus: se herää kyllä itsestään, se vaatii osansa, ennemmin tai myöhemmin."

Toki se herää ja moni lahjakas tekee esim. vapaa-aikanaan sellaisia suoritteita, joihin lahjattomampi kouluja käynyt ei kykene koskaan ja se jos joku on tuhlausta.

P.e.p.e. kirjoitti:

"Ja miten muka "lahjakkuus" ja soveltuvuus mitattaisiin? Ei ole luotettavia mittareita."

Peruskouluilla ei ole minkäänlaisia mittareita ja juuri sen takia ihmiset ajautuvat opiskelemaan itselleen sopimattomiin ammatteihin. Se, että on lahjakas matikassa ei vielä kerro mitään siitä, minkä työn henkilö kokee omakseen. Tämä on mielestäni yhteiskunnan voimavarojen ja jatkokoulutusresurssien tuhlausta.

Ovela homma onkin, että poikia syytetään laiskoiksi. Mistä se ahkeruus sitten yhtäkkiä työelämässä löytyy. Ei mene läpi. Peruskoulu ei motivoi poikia samalla tavalla kuin tyttöjä.

Lue lisää

Kyllä nyt vähättelet totaalisesti koululaitostamme ja opettajakuntaa. Meillä on sentään pärjätty kansainvälisissä vertailuissa aika hyvin, ja ennenkuin tartut näppäimiisi, niin TIEDÄN tiedän, etteivät nekään tutkimukset täydellisiä ole. Jotain ne kuitenkin indikoivat.

Mistä kuvittelet kaivettavan varat haluamiisi tutkimuksiin? Kouluja vähennetään, opettajia lomautetaan, ruutuvihkotkin loppuvat kuulemma keväällä kesken. No esitä asia "kansanedustajallesi" tai ryhtykää miehet toimimaan hankkeen puolesta, tuskin feministit vastustavat. Minä en näe esityksessäsi suurtakaan järkeä esim. juuri soveltuvuusmittareiden sattumanvaraisuudenkin takia.

Sopiva tukiopetus, kannustava miesopettajien panos, kotiväen motivoiva tuki yms. johtaisivat parempaan.

Soh-vi kirjoitti:

Kyllä nyt vähättelet totaalisesti koululaitostamme ja opettajakuntaa. Meillä on sentään pärjätty kansainvälisissä vertailuissa aika hyvin, ja ennenkuin tartut näppäimiisi, niin TIEDÄN tiedän, etteivät nekään tutkimukset täydellisiä ole. Jotain ne kuitenkin indikoivat.

Mistä kuvittelet kaivettavan varat haluamiisi tutkimuksiin? Kouluja vähennetään, opettajia lomautetaan, ruutuvihkotkin loppuvat kuulemma keväällä kesken. No esitä asia "kansanedustajallesi" tai ryhtykää miehet toimimaan hankkeen puolesta, tuskin feministit vastustavat. Minä en näe esityksessäsi suurtakaan järkeä esim. juuri soveltuvuusmittareiden sattumanvaraisuudenkin takia.

Sopiva tukiopetus, kannustava miesopettajien panos, kotiväen motivoiva tuki yms. johtaisivat parempaan.

Lue lisää

Minusta on ihan hauska pohtia asioita ja ajan kuluksi (muuta vaikutustahan näillä keskusteluilla ei ole) tuoda esille vaihtoehtoisia tapoja toimia. Kaipaisin sitä myös feministeiltä. Kipupisteet on helppo löytää mutta aika harvoin niihin esitetään konkreettisia lääkkeitä. Eihän tuossa minunkaan esityksessä varsinaista konkretiaa ole, mutta sen tiedän, että LAHJAKKAAT ihmiset kykenisivät luomaan halutessaan arviointi ja ohjausjärjestelmän, joka huomioisi myös tukahdutettua lahjakkuutta. Samaten myös lahjakkuuden ja suuntautumisen esiin kaivamiseen varmaan löytyisi lääkkeet.

Olisiko sinusta huono juttu, jos ihmiset entistä enemmän ohjautuisivat ammatteihin ja työtehtäviin, joissa heidän ominaisuutensa saataisiin hyödynnetty mahd. hyvin? Yleensä myös jos ihminen kokee olevansa oikealla alalla, hän itsekin viihtyy paremmin ja on motivoitunut.

"Mistä kuvittelet kaivettavan varat haluamiisi tutkimuksiin?"

Pitkäjänteisellä kehitystyöllä tämä voitaisiin ajaa järjestelmän sisälle osaksi normaalia koulutyötä. Yksilöllisempään opetukseen kieltämättä palaisi euroja, mutta ne saataisiin pienellä viiveellä moninkertaisena takaisin. Poliittisia päätöksiähän nämä ovat. Ehkä viimeistään siinä vaiheessa tapahtuu herääminen, kun viimeinenkin Nokian kehitysyksikkö siirretään halpatyövoimamaihin.

Motivaation nostamiseen ei auta tukiopetus pätkän vertaa ja nimenomaan motivaatiostahan tässä on suurimman osan kohdalla kysymys.

Kumpi on mielestäsi tärkeämpää yhteiskunnan etu ja elinvoimaisuus vai naisten etu silläkin uhalla että maa ajettaisiin taantumuksen tilaan?

Neuvostoliitossa vallitsi näennäisesti sp:n tasa-arvo ja tasa-arvo vähän laajemminkin, mutta tiedä sitten miksi he luopuivat kommunismista. Ehkä siellä ajateltiin länsituristin kokevan hankalaksi kellon siirtämisen 30 v taaksepäin maahan saapuessaan.

P.e.p.e. kirjoitti:

Lahjakkuudella en nyt tarkoita mitään sellaista, että on aika hyvä jollain alueella vaan todella niitä LAHJAKKAITA henkilöitä. Olen varmaan väärässä, mutta valitettavasti täytyy todeta, että on myös ihmisiä jotka eivät ole lahjakkaita millään sellaisella alueella jota voisi hyödyntää työelämässä. Täysin sub. arvio. Ehkä syynä on taas kerran se, että sille lahjakkuudelle ei ole annettu sijaa putkahtaa esiin.

"Miten on, kuka on lahjakas wc-pönttöjen pesemisessä ja roskisten tyhjentämisessä?
Entä kenen kyvyt piilevät tuotantolinjan valvomisessa?
Ilmoittautumisia otetaan vastaan."

Ehkä se onkin tarkoitus, että ihmisen todellisia kykyjä ei haluta liiaksi herätellä. Mistäpä tällöin löytyisivät nämä mainitsemasi henkilöt. Toisaalta taas lahjakkuuttakin on monen tasoista. Aika hyvä matikassa ja ei niin motivoitunut saattaa päätyä juuri näihin töihin. Toisaalta ed. vähän lahjattomampi, mutta vs. vähän perusahkerampi saattaa nykyiseessä järjestelmässä ohittaa ed. ja päätyä opiskelemaan vaikkapa korkeakouluun valmistuen sieltä muiden harmitukseksi esim. esimieheksi.

"Olen eri mieltä lahjakkuuksien ruokkimisesta. Lahjakkuus on vähän niin kuin rakkaus: se herää kyllä itsestään, se vaatii osansa, ennemmin tai myöhemmin."

Toki se herää ja moni lahjakas tekee esim. vapaa-aikanaan sellaisia suoritteita, joihin lahjattomampi kouluja käynyt ei kykene koskaan ja se jos joku on tuhlausta.

Lue lisää

"Lahjakkuudella en nyt tarkoita mitään sellaista, että on aika hyvä jollain alueella vaan todella niitä LAHJAKKAITA henkilöitä."

Minusta tämä menee taas vähän epämääräiseksi. Siis MITEN ollaan todella lahjakkaita? Kuka sen arvioi ja mittaa? Lahjakkuus on suhteessa arvostuksiin ja siten muuttuva ominaisuus, tai sitten se on puhtaasti subjektiivinen kokemus siitä, että vaan on tosi hyvä jossain. Jos tämä kokemus ei korreloi ulkopuolisten arvostuksen kanssa, seurauksena voi olla, että yksilö kokee että hänen ihmeellinen lahjakkuutensa on tukahdutettu ja se on muiden syytä.

Olen vähän huolestunut siitä, että olet ollut järjestelmällisesti jo pitkään sitä mieltä, että nimenomaan poikien lahjakkuus tukahdutetaan. Et kai usko, ettei tytöillä ole piileviä lahjoja ollenkaan? Tässä tullaan taas arvostuksiin, joita on syytä edelleen tarkastella kriittisesti.

P.e.p.e. kirjoitti:

"Ja miten muka "lahjakkuus" ja soveltuvuus mitattaisiin? Ei ole luotettavia mittareita."

Peruskouluilla ei ole minkäänlaisia mittareita ja juuri sen takia ihmiset ajautuvat opiskelemaan itselleen sopimattomiin ammatteihin. Se, että on lahjakas matikassa ei vielä kerro mitään siitä, minkä työn henkilö kokee omakseen. Tämä on mielestäni yhteiskunnan voimavarojen ja jatkokoulutusresurssien tuhlausta.

Ovela homma onkin, että poikia syytetään laiskoiksi. Mistä se ahkeruus sitten yhtäkkiä työelämässä löytyy. Ei mene läpi. Peruskoulu ei motivoi poikia samalla tavalla kuin tyttöjä.

Lue lisää

Miehet eivät millään tavalla ole naisia ahkerampia työelämässä. Pärjäävyyteen työelämässä vaikuttaa paljon miesten suosiminen.
Muuten erot pärjäävyydessä eivät ole sukupuolisidonnaisia.

P.e.p.e. kirjoitti:

"ole lahjakkuuskaan kovin hääppöistä, jos se pelkällä peruskouluopetuksella pystytään tuhoamaan."

Peruskoulun arvosanat eivät korreloi varmaan kovinkaan hyvin todellisen lahjakkuden kanssa. Nämä onnettomat arvosanat kuitenkin saattavat estää lahjakkuutta pääsemästä toteuttamaan itseään työelämässä eli jatkokoulutuspaikkojen ovet avautuvat pitkälti arvosanojen perusteella. Onko siis oikein asettaa perusahkeruus jatkoop.paikkoja jaettaessa lähes totaalisesti lahjakkuuden edelle? Eikö lahjakkuus nimenomaan ole se juttu, millä Suomi pärjää tulevaisuudessa halpatyövoimamaiden puristuksessa? Kiinalaiset ovat tunnetusti ahkeria työntekijöitä.

Lue lisää

Millä sinä mittaat lahjakkuuden?

Luonnon kannalta lahjakkain on se kettutyttö, toisaalta olihan Oppenheimerkin kieltämättä lahjakas.

P.e.p.e. kirjoitti:

Minusta on ihan hauska pohtia asioita ja ajan kuluksi (muuta vaikutustahan näillä keskusteluilla ei ole) tuoda esille vaihtoehtoisia tapoja toimia. Kaipaisin sitä myös feministeiltä. Kipupisteet on helppo löytää mutta aika harvoin niihin esitetään konkreettisia lääkkeitä. Eihän tuossa minunkaan esityksessä varsinaista konkretiaa ole, mutta sen tiedän, että LAHJAKKAAT ihmiset kykenisivät luomaan halutessaan arviointi ja ohjausjärjestelmän, joka huomioisi myös tukahdutettua lahjakkuutta. Samaten myös lahjakkuuden ja suuntautumisen esiin kaivamiseen varmaan löytyisi lääkkeet.

Olisiko sinusta huono juttu, jos ihmiset entistä enemmän ohjautuisivat ammatteihin ja työtehtäviin, joissa heidän ominaisuutensa saataisiin hyödynnetty mahd. hyvin? Yleensä myös jos ihminen kokee olevansa oikealla alalla, hän itsekin viihtyy paremmin ja on motivoitunut.

"Mistä kuvittelet kaivettavan varat haluamiisi tutkimuksiin?"

Pitkäjänteisellä kehitystyöllä tämä voitaisiin ajaa järjestelmän sisälle osaksi normaalia koulutyötä. Yksilöllisempään opetukseen kieltämättä palaisi euroja, mutta ne saataisiin pienellä viiveellä moninkertaisena takaisin. Poliittisia päätöksiähän nämä ovat. Ehkä viimeistään siinä vaiheessa tapahtuu herääminen, kun viimeinenkin Nokian kehitysyksikkö siirretään halpatyövoimamaihin.

Motivaation nostamiseen ei auta tukiopetus pätkän vertaa ja nimenomaan motivaatiostahan tässä on suurimman osan kohdalla kysymys.

Kumpi on mielestäsi tärkeämpää yhteiskunnan etu ja elinvoimaisuus vai naisten etu silläkin uhalla että maa ajettaisiin taantumuksen tilaan?

Neuvostoliitossa vallitsi näennäisesti sp:n tasa-arvo ja tasa-arvo vähän laajemminkin, mutta tiedä sitten miksi he luopuivat kommunismista. Ehkä siellä ajateltiin länsituristin kokevan hankalaksi kellon siirtämisen 30 v taaksepäin maahan saapuessaan.

Lue lisää

En vain erityisemmin arvosta nykyisiä markkinoilla olevia kapulatestejä, ja tuskin lähimpinä 20 vuotena ne siitä paranevat. Osumatarkkuus on mitä on ja temput opittavissa toistettaessa. Mutta toki, kehiteltäköön. Pidän kuitenkin rajoittavana myös sitä todennäköistä mahdollisuutta, että penskoja ajetaan kuin käärmettä pyssyyn väärään suuntaan, kun "testit niin näytti". Väärät testit.

Miksei tukiopetus muka motivoi? Eikö teho ole kiinni kannustavuudesta (opettajan taidokkuudesta) ja siitä, että on ilo vihdoin tajuta, ylittää kiperä kynnys ja mennä tasaisella jonkin matkaa, kunnes tarvitaan taas pientä jelppiä? Pärjääminen on mukavaa. Muistan, miten itse lukiossa inhosin hyperbeli- ja paraabelilaskentaa, mutta sitten päätin, että nyt kyllä otan selvää, paneuduin asiaan, ja inhotus loppui. Vaivannäköä pikkuisen, ei oppi meille keskiverroille lennä sinisenä lintuna päänuppiin.

Kurre_Orava kirjoitti:

Millä sinä mittaat lahjakkuuden?

Luonnon kannalta lahjakkain on se kettutyttö, toisaalta olihan Oppenheimerkin kieltämättä lahjakas.

, että peruskoulujärjestelmä ei ole millään muotoa kiinnostunut sellaisesta lahjakkuudesta, jolla voisi olla yhteiskunnalle suoranaista hyötyä. Lahjakkuutta ei edes yritetä selvittää kun mielestäni pitäsi kehitellä systeemejä, millä se saataisiin esille. Matemaattinen nero saatta mennen tullen vetää matikassa täydet pisteet mutta silti hänen todistuksensa keskiarvo ei riitä takaamaan tuota lahjakkuutta tukevaa jatkokoulutusta. Entä miten peruskoulu mittaa innovatiivisyyttä? Ei todellakaan mitenkään. Peruskoulu tukee keskinkertaisuutta.

Soh-vi kirjoitti:

En vain erityisemmin arvosta nykyisiä markkinoilla olevia kapulatestejä, ja tuskin lähimpinä 20 vuotena ne siitä paranevat. Osumatarkkuus on mitä on ja temput opittavissa toistettaessa. Mutta toki, kehiteltäköön. Pidän kuitenkin rajoittavana myös sitä todennäköistä mahdollisuutta, että penskoja ajetaan kuin käärmettä pyssyyn väärään suuntaan, kun "testit niin näytti". Väärät testit.

Miksei tukiopetus muka motivoi? Eikö teho ole kiinni kannustavuudesta (opettajan taidokkuudesta) ja siitä, että on ilo vihdoin tajuta, ylittää kiperä kynnys ja mennä tasaisella jonkin matkaa, kunnes tarvitaan taas pientä jelppiä? Pärjääminen on mukavaa. Muistan, miten itse lukiossa inhosin hyperbeli- ja paraabelilaskentaa, mutta sitten päätin, että nyt kyllä otan selvää, paneuduin asiaan, ja inhotus loppui. Vaivannäköä pikkuisen, ei oppi meille keskiverroille lennä sinisenä lintuna päänuppiin.

Lue lisää

Paremminkin henkilön suuntauneisuuden arviointi järjestelmä, joka seuraisi oppilaan kehitystä koko peruskoulun ajan, ehkäpä vielä jatkokoulutuksessakin.

"Miksei tukiopetus muka motivoi?"

Kysymys ei ole älykkäiden ja lahjakkaiden kohdalla siitä, että he eivät osaisi. Heitä ei vain kiinnosta (peruskoulu ei motivoi). Heikompia oppilaita tukiopetus autta ja heidän motivaatiotaan se saattaa jopa nostaa.

jorojukka-kukka kirjoitti:

Miehet eivät millään tavalla ole naisia ahkerampia työelämässä. Pärjäävyyteen työelämässä vaikuttaa paljon miesten suosiminen.
Muuten erot pärjäävyydessä eivät ole sukupuolisidonnaisia.

Lue lisää

Lue mitä kirjoitetaan. Minä en ole missän väittänyt poikien olevan ahkerampia. Ongelma on siinä, että poikien huonoa menestystä yritetään sälyttää heidän laiskuuden syyksi. Menikö jakeluun.

P.e.p.e. kirjoitti:

Lue mitä kirjoitetaan. Minä en ole missän väittänyt poikien olevan ahkerampia. Ongelma on siinä, että poikien huonoa menestystä yritetään sälyttää heidän laiskuuden syyksi. Menikö jakeluun.

Lue lisää

Eli kirjoitit, että poikia pidetään koulussa laiskoina, mutta mistä syntyy miesten ahkeruus työelämässä. Tähän minä vastasin, että eivät miehet mitenkään ole ahkerampia työelämässä kuin naisetkaan.
VAI tarkoititko, että miehet kunnostautuvat työelämässä samaan ahkeruustasoon naisten kanssa?

P.e.p.e. kirjoitti:

Minusta on ihan hauska pohtia asioita ja ajan kuluksi (muuta vaikutustahan näillä keskusteluilla ei ole) tuoda esille vaihtoehtoisia tapoja toimia. Kaipaisin sitä myös feministeiltä. Kipupisteet on helppo löytää mutta aika harvoin niihin esitetään konkreettisia lääkkeitä. Eihän tuossa minunkaan esityksessä varsinaista konkretiaa ole, mutta sen tiedän, että LAHJAKKAAT ihmiset kykenisivät luomaan halutessaan arviointi ja ohjausjärjestelmän, joka huomioisi myös tukahdutettua lahjakkuutta. Samaten myös lahjakkuuden ja suuntautumisen esiin kaivamiseen varmaan löytyisi lääkkeet.

Olisiko sinusta huono juttu, jos ihmiset entistä enemmän ohjautuisivat ammatteihin ja työtehtäviin, joissa heidän ominaisuutensa saataisiin hyödynnetty mahd. hyvin? Yleensä myös jos ihminen kokee olevansa oikealla alalla, hän itsekin viihtyy paremmin ja on motivoitunut.

"Mistä kuvittelet kaivettavan varat haluamiisi tutkimuksiin?"

Pitkäjänteisellä kehitystyöllä tämä voitaisiin ajaa järjestelmän sisälle osaksi normaalia koulutyötä. Yksilöllisempään opetukseen kieltämättä palaisi euroja, mutta ne saataisiin pienellä viiveellä moninkertaisena takaisin. Poliittisia päätöksiähän nämä ovat. Ehkä viimeistään siinä vaiheessa tapahtuu herääminen, kun viimeinenkin Nokian kehitysyksikkö siirretään halpatyövoimamaihin.

Motivaation nostamiseen ei auta tukiopetus pätkän vertaa ja nimenomaan motivaatiostahan tässä on suurimman osan kohdalla kysymys.

Kumpi on mielestäsi tärkeämpää yhteiskunnan etu ja elinvoimaisuus vai naisten etu silläkin uhalla että maa ajettaisiin taantumuksen tilaan?

Neuvostoliitossa vallitsi näennäisesti sp:n tasa-arvo ja tasa-arvo vähän laajemminkin, mutta tiedä sitten miksi he luopuivat kommunismista. Ehkä siellä ajateltiin länsituristin kokevan hankalaksi kellon siirtämisen 30 v taaksepäin maahan saapuessaan.

Lue lisää

Hävisit. Yhtä mautonta ja suhteellisuudentajun puutetta osoittavaa kuin käyttää ns. natsikorttia keskustelussa on Neuvostoliitto- tai Stalin-kortin käyttäminen. Olet menettänyt uskottavuustesi tässä ketjussa.

Mutta eikö toisaalta pehmeä lasku olisi parempi kuin se, että peruskoulun jälkeen herää seuraavana aamuna kylmään totuuteen. Paras kaverisi pääsi lukioon ja sinua ei huolittaisi oikein mihinkään. Asioilla on puolensa.

Mutta mitäpä näistä. Kivaa Joulua sinulle :)))

P.e.p.e. kirjoitti:

Mutta eikö toisaalta pehmeä lasku olisi parempi kuin se, että peruskoulun jälkeen herää seuraavana aamuna kylmään totuuteen. Paras kaverisi pääsi lukioon ja sinua ei huolittaisi oikein mihinkään. Asioilla on puolensa.

Mutta mitäpä näistä. Kivaa Joulua sinulle :)))

Lue lisää

minä en ollut valmis tulemaan huolituksi mihinkään...
Sain kyllä koulupaikan, ja sieltä minne olin hakenut, mutten mennyt...
No, se oli minun valintani silloin.
Kyllä nykyinenkin koululaitos antaa valinnanmahdollisuuksia. Oppivelvollisuus siis on, muttei koulupakkoa. Ja onhan noita vastaan tullut, jotka ovat tenttineet peruskoulun kaksi luokkaa vuodessa ja saaneet ylioppils lakin tosi nuorena.

Mutta mitäpä näistä näin joulunalla.
kuin myös sinulle, hyvää joulua! :)

on duunareiden perustamia. Eikö ole aika kummallista, että lahjakas bisnes/talousmies päätyy esim. levyseppähitsarin koulutukseen. Onneksi sentään suomessa on yrittämisen vapaus.

Ei innovatiivisyys ja lahjakkuus mihinkään kadukaan vaikka yhteiskunta ei haluakkaan ottaa sitä omatoimisesti käyttöönsä.

Liittyy sp:n tasa-arvoon sillä tavalla, että peruskoulun opetus soveltuu keskimäärin paremmin tytöille kuin pojille.

P.e.p.e. kirjoitti:

on duunareiden perustamia. Eikö ole aika kummallista, että lahjakas bisnes/talousmies päätyy esim. levyseppähitsarin koulutukseen. Onneksi sentään suomessa on yrittämisen vapaus.

Ei innovatiivisyys ja lahjakkuus mihinkään kadukaan vaikka yhteiskunta ei haluakkaan ottaa sitä omatoimisesti käyttöönsä.

Liittyy sp:n tasa-arvoon sillä tavalla, että peruskoulun opetus soveltuu keskimäärin paremmin tytöille kuin pojille.

Lue lisää

Menestyvät yritykset osittain menestyvät siksi, ettei ole osattu tehdä ensin markkina-analyysiä. Korkeakoulutus hävittää myös osaltaan "luovaa hulluutta".

Olen joskus ajatellut Pertti Pasasta, jos hän olisi päässyt haluamalleen alalle, meillä olisi ollut lahjakas DI, mutta olisiko suomalainen huumori menettänyt jotain tärkeää? Speden koulu tyssäsi kielitaitoon. Usean hyvin lahjakkaan (älyllisesti) kouluun liittyvät ongelmat on vieraat kielet. Kielitaidon hankkiminen vaatii vaivannäköä. Korkeakouluopetusta ei toisaalta voi soveltaa siten, ettei kielitaito vaatimusta olisi. Kaikkea oppimateriaalia ei suomeksi ole.

Koulu ei sovi tytöille paremmin, kuin pojille. Tytöt oirelevat vain erilailla. Tyttöjen ongelmat ovat usein mm. itsetunnon lasku, uupumus, liiallinen kiltteys yms... Pahoja ongelmia joiden kanssa aikuiselämä on työlästä.

Tittelityy kirjoitti:

Menestyvät yritykset osittain menestyvät siksi, ettei ole osattu tehdä ensin markkina-analyysiä. Korkeakoulutus hävittää myös osaltaan "luovaa hulluutta".

Olen joskus ajatellut Pertti Pasasta, jos hän olisi päässyt haluamalleen alalle, meillä olisi ollut lahjakas DI, mutta olisiko suomalainen huumori menettänyt jotain tärkeää? Speden koulu tyssäsi kielitaitoon. Usean hyvin lahjakkaan (älyllisesti) kouluun liittyvät ongelmat on vieraat kielet. Kielitaidon hankkiminen vaatii vaivannäköä. Korkeakouluopetusta ei toisaalta voi soveltaa siten, ettei kielitaito vaatimusta olisi. Kaikkea oppimateriaalia ei suomeksi ole.

Koulu ei sovi tytöille paremmin, kuin pojille. Tytöt oirelevat vain erilailla. Tyttöjen ongelmat ovat usein mm. itsetunnon lasku, uupumus, liiallinen kiltteys yms... Pahoja ongelmia joiden kanssa aikuiselämä on työlästä.

Lue lisää

"Korkeakoulutus hävittää myös osaltaan "luovaa hulluutta"."

Pitäisikö korkeakolujärjestelmäkin laittaa syyniin? Tai lähinnä koko jatkokoulutusjärjestelmä. Vanhakin toki voitaisiin säilyttää, mutta mitä jos rinnalle otettaisiinkin ns. täsmäkoulutusmalli, jossa nimenomaan keskityttäisiin olennaiseen. Lähinnä tämä malli sopisi tekniikan koulutukseen ja mahdollisesti soveltamalla myös humanistiseen koulutukseen. Mallia voitaisiin ottaa vaikkapa sen tyyppisestä työllisyyskoulutuksesta, jossa käytetään paljon hands-on- ja workshop -tyyppisiä metodeja ja keskitytään olennaiseen. Muille aineille voitaisiin asettaa minimitaso. kielten opiskelu on kieltämättä tärkeää, mutta ei kaikkien kapealle sektorille suuntautuvien pidä omata täydellistä kielitaitoa.

Ero ammattikouluihin verrattuna tässä mallissa olisi se, että suoranaisesti ammattiin liittyvä koulutus olisi tasoltaan korkealaatuista eli vastaisi ylempääkorkeakoulutasoa.

Opintoohjelmien kehittämisessä voitaisiin/pitäisi myös tehdä yhteistyötä työnantajatahon kanssa.

"Koulu ei sovi tytöille paremmin, kuin pojille."

Jostain syystä peruskoulu sopii ja varmaan teoreettinen perusyliopisto-opetuskin.

Oireiluun en ota kantaa vaan kysymys on lähinnä kaksijakoinen. Miten saavutetaan sp:n tasa-arvo ja miten ihmisiä voitaisiin estää "ajautumasta" heille sopimattomaan koulutukseen/sopimattomalle alalle.

Painotan nyt vielä, että sp:n tasa-arvon näkökulmasta peruskoulun/peruskoulutuksen pitäisi tuottaa keskimäärin yhtä "hyviä" tyttöjä ja poikia. Toinen vaihtoehto on luoda koulutukseenkin sp-kiintiöjärjestelmä, joka nyt tasan tarkkaan on joka alueella päin honkia.

P.e.p.e. kirjoitti:

on duunareiden perustamia. Eikö ole aika kummallista, että lahjakas bisnes/talousmies päätyy esim. levyseppähitsarin koulutukseen. Onneksi sentään suomessa on yrittämisen vapaus.

Ei innovatiivisyys ja lahjakkuus mihinkään kadukaan vaikka yhteiskunta ei haluakkaan ottaa sitä omatoimisesti käyttöönsä.

Liittyy sp:n tasa-arvoon sillä tavalla, että peruskoulun opetus soveltuu keskimäärin paremmin tytöille kuin pojille.

Lue lisää

Arvasinkin kyllä aloituksesi todellisen aiheen, jonka olit piilottanut tällä kertaa lahajakkuus/ahkeruus krääsän alle. Ettäkö lahjakkaita poikia sorsitaan peruskoulussa. Minäpä sanoisin asian toisin: Ylivilkkaita, lyhytjänteisiä, kurittomia poikia siellä peruskoulussa sorsitaan resurssien puutteen vuoksi, sillä heillä jokaisella pitäisi olla oman henkilökohtainen opettajansa ja tuolilla puoli litraa liimaa, että pysyisivät edes hetken paikallaan. :)

P.e.p.e. kirjoitti:

"Korkeakoulutus hävittää myös osaltaan "luovaa hulluutta"."

Pitäisikö korkeakolujärjestelmäkin laittaa syyniin? Tai lähinnä koko jatkokoulutusjärjestelmä. Vanhakin toki voitaisiin säilyttää, mutta mitä jos rinnalle otettaisiinkin ns. täsmäkoulutusmalli, jossa nimenomaan keskityttäisiin olennaiseen. Lähinnä tämä malli sopisi tekniikan koulutukseen ja mahdollisesti soveltamalla myös humanistiseen koulutukseen. Mallia voitaisiin ottaa vaikkapa sen tyyppisestä työllisyyskoulutuksesta, jossa käytetään paljon hands-on- ja workshop -tyyppisiä metodeja ja keskitytään olennaiseen. Muille aineille voitaisiin asettaa minimitaso. kielten opiskelu on kieltämättä tärkeää, mutta ei kaikkien kapealle sektorille suuntautuvien pidä omata täydellistä kielitaitoa.

Ero ammattikouluihin verrattuna tässä mallissa olisi se, että suoranaisesti ammattiin liittyvä koulutus olisi tasoltaan korkealaatuista eli vastaisi ylempääkorkeakoulutasoa.

Opintoohjelmien kehittämisessä voitaisiin/pitäisi myös tehdä yhteistyötä työnantajatahon kanssa.

"Koulu ei sovi tytöille paremmin, kuin pojille."

Jostain syystä peruskoulu sopii ja varmaan teoreettinen perusyliopisto-opetuskin.

Oireiluun en ota kantaa vaan kysymys on lähinnä kaksijakoinen. Miten saavutetaan sp:n tasa-arvo ja miten ihmisiä voitaisiin estää "ajautumasta" heille sopimattomaan koulutukseen/sopimattomalle alalle.

Painotan nyt vielä, että sp:n tasa-arvon näkökulmasta peruskoulun/peruskoulutuksen pitäisi tuottaa keskimäärin yhtä "hyviä" tyttöjä ja poikia. Toinen vaihtoehto on luoda koulutukseenkin sp-kiintiöjärjestelmä, joka nyt tasan tarkkaan on joka alueella päin honkia.

Lue lisää

Onhan ne pojat pärjänneet koulussa ennenkin. Miksi nyt, kun tytöt ovat tulleet opiskelemaan poikien rinnalle, pojat eivät muka pärjää. Jotakin ristiriitaa?

jorojukka-kukka kirjoitti:

Arvasinkin kyllä aloituksesi todellisen aiheen, jonka olit piilottanut tällä kertaa lahajakkuus/ahkeruus krääsän alle. Ettäkö lahjakkaita poikia sorsitaan peruskoulussa. Minäpä sanoisin asian toisin: Ylivilkkaita, lyhytjänteisiä, kurittomia poikia siellä peruskoulussa sorsitaan resurssien puutteen vuoksi, sillä heillä jokaisella pitäisi olla oman henkilökohtainen opettajansa ja tuolilla puoli litraa liimaa, että pysyisivät edes hetken paikallaan. :)

Lue lisää

Nauran kyllä ja aivan vilpittömästi .. no komments

P.e.p.e. kirjoitti:

Nauran kyllä ja aivan vilpittömästi .. no komments

Ootsä ollu niinku rimpsalla? :D

Löysin aiheesta erään esimerkin:

http://www.espoo.fi/xsl_perussivu_ilmanalasivuja.asp?path=1;606;607;4207;41682;6062;43019;53447;53460

kysymys ja ratkaisu siihen ei ole ihan näin yksioikoinen. Olen sen tuolla selittänyt. Hyvä kuitenkin, että edes yksi ajatuksiani tukeva konmmentti löytyi täältä kalkkikivierämaasta. Kivat joulut sinulle.