...eilen klo 23.45,pimeimpään aikaan vuodesta,taisteltuaan lyhyen taistelun keuhkosyöpää vastaan...Isä on mennyt ja toivottavasti hänellä on nyt hyvä olla.Siirryn Kuolema ja suru-osioon.Voimia kaikille taistelijoille,omaisille ja muille!
Isä kuoli...
suru
51961
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Otan koko sydämestäni osaa suruusi. Oma isäni kuoli 22.12.1952, tiedän , miltä tuntuu. Itse olin sillon vasta lapsi ja se Joulun aika oli hirvittävä. Olen rutiköyhästä perheestä, mutta maalaisnaapuriemme apu oli ihmeellinen: tuli jauhoja, sokeria, leipää ja pussi happamia omenia, jotka silloin lapsen suussa maistuivat hunajaisilta..... ei tietenkään "pukkia" lahjoista puhumattakaan. Voimia, isäsi on päässyt sinne, missä ei ole kipuja, vaan hyvä olla. Koeta jaksaa.. Sipetti.
Voimia sinne päin ja osaanottoni.
Olen pahoillani! Toivon sinulle lohtua ja jaksamista! Kumpa voisin jotenkin helpottaa suruasi..
Voi! Voimahali koko teidän perheelle. :o( Tiedän miltä sinusta tuntuu, oman isäni kuolemasta on vasta niin vähän aikaa. Saitteko olla isänne vierellä kun se tapahtui?
Kun jaksat niin laita postia mulle. Voimia sinulle, olet ajatuksissani :o(
Kuolintapausten yhteydessä on hyvä opetella
ajattelemaan ei niinkään sitä, mitä olemme
menettäneet, vaan sitä mitä olemme häneltä
saaneet.
Hänellä on takanaan se, mitä meillä on edessäpäin.
Meidän äitimme kuoli jouluaattoaamuna kahdeksan
vuotta sitten. Hänelle joulu oli aina raskas
mutta iloinen juhla.
Isämme kuoli v- 1973 kauhkosyöpään.
Itselläni on todettu eturauhassyöpä, mutta elämä
jatkuu antoisana päivä kerrallaan.