"Tässä on homoseksuaalisuuden traagisuus. Kaksi homoseksuaalia ei voi antaa toisilleen sitä, mitä toinen varsinaisesti etsii. Homoseksuaali ei ole kiinnostunut toisesta homoseksuaalista vaan nimenomaan heteroseksuaalisesta oman sukupuolen edustajasta. Homoseksuaalin unelmien kohteena ovat voimakkaasti heteroseksuaaliset oman sukupuolen edustajat, jotka eivät koskaan kiinnostu hänestä. Naismainen mieshomoseksuaali ei varsinaisesti välitä toisesta naismaisesta mieshomoseksuaalista eikä miesmäinen naishomoseksuaali toisesta miesmäisestä naishomoseksuaalista. Hän voi jopa inhota tällaista itsensä kaltaista ihmistä."
Voiko tuollainen todellakin pitää paikkansa? En näe tuossa mitään järkeä, ja jos niin olisi niin homot olisi tuhoon tuomittu. Hullua!
Voiko tuollainen todellakin pitää paikkansa? En näe tuossa mitään järkeä, ja jos niin olisi niin homot olisi tuhoon tuomittu. Hullua!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tarkoitatko sitä kauniaislaisen rovastin pitkää saarnaa, jossa hän ilmeisesti pohdiskeli omia synnintuntojaan ja käsittelemätöntä seksuaalisuuttaan, jota ei itse voinut hyväksyä.
Onko kellään sitä kirjoitusta jemmassa, olisi ollut mukava tallentaa se ja pohtia ajan kanssa.
Linkki kirjoitukseen Uskovaiset homot ja lesbot osastolla.
Homoseksuaaliseen persoonallisuuteen kuuluu yleensä paljon narsismia, itseihailua, jonka pohjalla on tiedostamatonta syvää arvottomuuden tuntoa ja itsehalveksuntaa. Narsismi on keino suojautua pettymyksiltä ja turhautumilta. Itseihailun ja itseinhon eli itsevihan välimatka on lyhyt. Homoseksuaalien keskuudessa tapahtuu enemmän itsemurhia kuin väestössä keskimäärin. Se johtunee toisaalta itseinhosta, jota eivät aiheuta muut, vaan joka nousee ihmisestä itsestään. Toisaalta siihen ovat usein syynä yhä uudet pettymykset ja torjutuksi ja hylätyksi joutumiset.
No toivon että ei. Olishan se kauheeta jos ei koskaan sais "sitä oikeeta".
Kellään kokemuksia tästä kenties?