ajattelin aloittaa ihan uuden ketjun, jospa vaikka tuossa alhaalla tinnituksesta kirjoitelleet huomaisivat tämän paremmin. alhaalla olevassa ketjussa eräs puhui, kuinka oli psyykannut tinnituksen pois ja toiset taas epäilivät tuota vahvasti, sanoivat jopa, ettei se sitten mitään "oikeaa"tinnitusta ollutkaan. no, näin minulla...
syksyllä 2002 vasen korvani alkoi yhtäkkiä baari-illan jälkeen soimaan todella häiritsevästi. se ei mennyt ohitse millään ja alkoi todella haitata elämääni. ensin tinnitus häiritsi ainoastaan nukkumaan mentäessä, mutta vähitellen huomasin sen myös tv:tä katsellessa. korvani alkoivat myös soida esim. tietokoneen hurinan, veden kohinan yms tahtiin. vietin monia unettomia öitä, ja olin varma, että tulisin hulluksi. vaikka kuinka yritin, niin elämänlaatuni huonontui romahdusmaisesti. korvien soiminen aiheutti jopa eron minulle ja poikaystävälleni, koska en jaksanut keskittyä mihinkään muuhun kuin siihen, miten kestän korvien soimisen. palasimme kuitenkin pian yhteen poikaystäväni kanssa. kunnes sitten kerran eräs päivä huomasin, että korvani soivat jälleen voimakkaaasti, mutta kuinkas ollakaan, olin unohtanut sen muutamaksi päiväksi.
helpotus oli todella suuri, kun tajusin, että ns."parempiakin päiviäkin" on meillä tinnittäjillä ja ettei aina tunnu siltä, kuin tekisi mieli hakata korva irti=)
tästä alkoi itselläni vaihe, jolloin välillä unohdin soimisen kokonaan ja välillä huomasin sen, mutta kas kummaa, se ei enää haitannutkaan minua samalla tavalla kuin ennen. nykyään ajattelen, että välillä voimakaskin korvien soiminen on osa jokaista päivää ja yhtä normaali asia, kuin vaikkapa vessassa käynti. tämä ajattelu toimi minulla ja olen todella kiitollinen selvittyäni tuosta helvetistä, sillä helvetttiä se oli, ensimmäiset puoli vuotta.
syksyllä 2002 vasen korvani alkoi yhtäkkiä baari-illan jälkeen soimaan todella häiritsevästi. se ei mennyt ohitse millään ja alkoi todella haitata elämääni. ensin tinnitus häiritsi ainoastaan nukkumaan mentäessä, mutta vähitellen huomasin sen myös tv:tä katsellessa. korvani alkoivat myös soida esim. tietokoneen hurinan, veden kohinan yms tahtiin. vietin monia unettomia öitä, ja olin varma, että tulisin hulluksi. vaikka kuinka yritin, niin elämänlaatuni huonontui romahdusmaisesti. korvien soiminen aiheutti jopa eron minulle ja poikaystävälleni, koska en jaksanut keskittyä mihinkään muuhun kuin siihen, miten kestän korvien soimisen. palasimme kuitenkin pian yhteen poikaystäväni kanssa. kunnes sitten kerran eräs päivä huomasin, että korvani soivat jälleen voimakkaaasti, mutta kuinkas ollakaan, olin unohtanut sen muutamaksi päiväksi.
helpotus oli todella suuri, kun tajusin, että ns."parempiakin päiviäkin" on meillä tinnittäjillä ja ettei aina tunnu siltä, kuin tekisi mieli hakata korva irti=)
tästä alkoi itselläni vaihe, jolloin välillä unohdin soimisen kokonaan ja välillä huomasin sen, mutta kas kummaa, se ei enää haitannutkaan minua samalla tavalla kuin ennen. nykyään ajattelen, että välillä voimakaskin korvien soiminen on osa jokaista päivää ja yhtä normaali asia, kuin vaikkapa vessassa käynti. tämä ajattelu toimi minulla ja olen todella kiitollinen selvittyäni tuosta helvetistä, sillä helvetttiä se oli, ensimmäiset puoli vuotta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tinnitusta on ollu varmaan pari vuotta...en kyllä edes huomaa enää koko asiaa. Kävin ahkerasti keikkoja kattelemassa ja festareilla, eikä korvatulppia aina muistanu. Himassa olin liian lähellä tietsikan kajaria ja kuuntelen koneella aina musaa. Ensin korvat soi vaan välillä, just pari päivää keikan jälkeen mikä on ihan normaalia. Lopulta huomasin et toinen korva soi koko ajan. Hiiren näpsytyski joskus laukasee sen pahemmaks. Mut ei tod. oo elämänlaatua häirinny ja mulla on hyvät unenlahjat, niin ei oo nukkumistakaan ikinä estäny. Pärjäile! Varmasti totut siihen, vaikka sen välillä muistatkin.
Saattaa hermo kärtsätä jos on huonoa tuuria ja
elää vanhaksi,minä olen korvanisointiin 20w
kokemuksella kyllästynyt.Kuulo alkaa siitä heikkenemään mutta sointi sisällä ei . Joten
kusessa ollaan.
tuli uusi asia kun sanoit tuon 20w,ttia ,tarkoitatko soinnin voimakkuutta,vai kuinka
että hän on 20vuotias.
Saatte muuten olla onnellisia et teillä on noinkin lievänä tinnutus.Pois oppimis ehkä onnistuukin sillä tasolla.
Itselläni on aivan järkyttävän kauhea tilanne,ei missään vaiheessa ole hiljaista hetkeä,huutaa jatkuvalla syötöllä,kovat on desibelit.Huimausta liian usein,joulu-aattona alkoi ja jatkuu,tänään vähän täs pystynyt olemaan ylhäällä,lattia tuntuu et keinuu jalkojen alla.Kumpa tähän joku apu löytyis,muuta en pyytäis.Jaksamisia teille.
Jaksamisia Teille! Tiedän nimittäin itsekin varsin hyvin, kuinka tuskaista tuollainen tinnitus on.
Itse en siitä tosin enää kärsi (luojan kiitos), mutta pari vuotta sitten kesällä korvani soi lähes kaksi kuukautta putkeen todella voimakkaasti ja melkein hulluksi olin tulla, se haittasi ihan koko ajan eikä nukkumaankaan pystynyt. Soiminen alkoi eräänä iltana kun nukuin kyljelläni korva tyynyä vasten ja ajattelin sen olevan vain ohimenevää, mutta eipä ollutkaan.
Kävin lääkärissä vaivan takia ja siellä vain sanottiin, että jos röntgenkuvauksesta ei löydy mitään, vaivan kanssa pitää vain oppia elämään, se saattaa jäädä pysyväksi vaivaksesi, mitään sille ei voida tehdä.
Mutta miten olikaan. Kävin röntgenissä ja poskiontelossa havaittiin kookas Mucocele-kasvain, joka myös aiheutti sen tinnituksen. Sain muistaakseni kolmea eri lääkettä siihen ja nenätippoja, joita piti käyttää puolisen vuotta. Tinnitus katosi muutamien viikkojen jälkeen lääkkeiden ansiosta.
Olen todella iloinen, että vaiva lähti noiden lääkkeiden ansiosta. Kunpa joskus keksittäisiin tinnitukseen jokin lääke, jonka avulla tekin tuosta vaivasta pääsisitte.
mä kärsin pahasti myös, oon kärsinyt 12vuotiaasta asti. Sillon pääni sisällä tinnitti todella voimakkaasti, mutta vasta nyt viime lokaakuun jälkeen olen tajunnut sen kuinka pahasti soi joka puolella päätäni ja korviani.. taas viime yönä itkin itseni uneen, valvoin myöhään ja vaihtelin asentoa koska ahdisti niin kamalasti.. en tiedä enään mitä pitäisi tehdä. Nykyään toisessa korvassa soi niin että vihloo oikein ja tunne koko ajan sen fyysisesti kuinka päätäni jomottaa koska siellä soi sata eri ääntä.. en ymmärrä miksi minua ei laiteta tutkimuksiin.. mikään ei auta, oon ihan turha.. tää seuraa mua ikuisesti, pelkään että vihlova ääni ei lisää vaurioita kuuloani.. en kestä enään.. tinnitus ei ole lakannut ikinä, eikä varmaan lakkaakkaan.. en tiedä kuinka jaksan tätä enään, en varmaan jaksakkaan enään pitkään.. tästä on vaikea puhua ihmisille koska väistämättä käyn välittömästi itkemään koska *tuska* on niin suuri. Huoh.. tietäisimpä edes hetken miltä tuntuu hiljaisuus.. viime yönä mietin, että haluaisin että kuulohermoni poistetaan, voisiko sillon tinnitus lakata.. tiedän, sitten en kuule enään mitään, mutta en tiedä jaksanko tätäkään......
Yessi:n tarina on ihan sama kuin minullakin. Loppuisipa tämä ininä joskus, mutta ei..
Minulla alkoi tinnitus v.1980 meluisassa tehtaassa. Siihen aikaan sanottiin minulle, ettei semmoista sairautta ole olemassakaan. Minua hoidettiin sitten mielisairaana. Onhan siinä kaikenlaista ehtinyt sattua 25 v. aikana. Huomasin korvakäytävän pesun vedellä olevan tärkeää. Jos röörit on tukossa, ääni tuntuu pahemmalta. Opin myös kuivaamaan korvakäytävän imuilmalla. Siihenkin piti keksiä omat välineet, kun lääkärit ei sitä tehneet.
Nykyään kuulen tinnusääntä yhä, mutta en kärsi siitä. Minun uskoni on semmoinen, että ihmisen keho pyrkii parantamaan vaivoja. Aivotkin oppivat jollain tavalla sopeutumaan niin, ettei se vaivaa enää niin pahasti, vaikka ääntä kuuluukin.
Kun sormella hankaa korvan ihoa, siinä syntyy suhisevaa ääntä. Tinnitusäänen voimakkuutta voi verrata siihen. Jos molemmat ovat yhtä voimakkaita, on tinnitus aika häiritsevää. Monien vuosien kuluttua se ei pahasti häiritse.