millainen on jeltsun joulu?
tuleeko uusia ohjeita ja määräyksiä vai pysytäänkö raamatun totuuksissa?
tuleeko uusia ohjeita ja määräyksiä vai pysytäänkö raamatun totuuksissa?
gällivare
joosua
14716710
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 147
Vanhimmat
Meidän on syytä rukoilla Jumalaa Jeesuksen nimessä, että Pyhä Henki avaisi Sanan oikealla tavalla.
Siellä on koolla niin laajalta alalta ihmisiä, että sen vaikutus on arvaamaton!
Tekee mieli kopioida alkuseurakunna rukouksen tänne:
Seurakunta rukoilee voimaa
23. Vapaaksi päästyään Pietari ja Johannes menivät omiensa luo ja kertoivat, mitä ylipapit ja kansan vanhimmat olivat heille sanoneet.
24. Sen kuultuaan kaikki alkoivat yhteen ääneen rukoilla Jumalaa. He sanoivat: "Valtias, sinä joka olet luonut taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on!
25. Sinä olet antanut Pyhän Henkesi puhua palvelijasi Daavidin, meidän isämme, suulla: - Miksi pakanat raivoavat, kansat punovat turhia juonia?
26. Maailman kuninkaat nousevat vastarintaan, hallitsijat liittoutuvat Herraa ja hänen Voideltuaan vastaan.
27. "Juuri näin on käynyt. Tässä kaupungissa Herodes ja Pontius Pilatus liittoutuivat pakanoiden ja Israelin kansan kanssa pyhää palvelijaasi Jeesusta vastaan, jonka sinä olit voidellut.
28. He toteuttivat sen, minkä sinä voimallasi ja päätökselläsi olit ennalta määrännyt tapahtuvaksi.
29. Katso nyt, Herra, kuinka he meitä uhkailevat! Anna palvelijoillesi voimaa pelotta julistaa sanaasi.
30. Ojenna kätesi, niin että sairaat paranevat, että tapahtuu tunnustekoja ja ihmeitä pyhän palvelijasi Jeesuksen nimessä."
31. Kun he olivat päättäneet rukouksensa, vavahti paikka, jossa he olivat koolla, ja he kaikki täyttyivät Pyhästä Hengestä ja julistivat rohkeasti Jumalan sanaa.
Tapahtukoon Isä sinun tahtosi.
Onko sillä suurikin merkitys jonkun suunnan laestadiolaisille? Miten ne opetukset poikkeavat esimeriksi vl-opetuksista? Onko se jotenkin "pyhä paikka" heille jotka sinne kokoontuvat?
Anteeksi kun kyselen tyhmiä, mutta tietoni on vajavaista, olenhan etelän ihmisiä, ja en ole kyseiseen paikkakuntaan törmännyt muualla kuin täällä palstalla.
Pyhyydestä en osaa sanoa, mutta sinne kokoontuu esikoisia pääasiallisesti Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Amerikasta ja Kanadasta. Joskus on jopitakin henkilköitä Venäjältä ja Keski-Euroopastakin, joten vaikuttavuudeltaan merkittävä.
Vl-opetukseen en osaa verrata, kun en tunne vl-opetusta tarpeeksi. Kuitenkin uskon, että pohjavire on samanlainen, joitakin painotuksia saattaa olla erilaisia.
Jeltsussa on tosi mahtava tunnelma ja siel on paljo nuoria esikoislestadiolaisia. (kaiken ikäisiä on, mut paljo nuoria) Itseäni harmittaa kun en nyt sinne päässyt.
Esikoisten seurakuntaopin mukaan Ruotsin Lapin saarnaajille Jumala on antanut suuremman hengellisen viisauden. Suomessa uskotaan silloin oikein, kun luotetaan Lapin vanhimpiin ja heidän antamiinsa neuvoihin. Suomessa saarnaajat tekevät silloin oikeaa työtä, kun se on iloksi Lapin vanhimmille. Eriseuraiset ovat tätä luottamusta vailla ja tekevät noituuden synnin, "sillä kuuliaisuus on parempi kuin uhri".
Gamalielin sanojako.
Tuskin. Näin on kristillisyyden saarnaajat ymmärtäneet.
Perinteen mukaan Jellivaarassa on herätysliike saa-
nut alkunsa ja siksi sillä on joidenkin mielestä
ehkä erityinen merkitys. Siihen liitetään siellä
olevien "Lapinvanhinten" korkein hengellinen viisaus.
Toivon kuitenkin, ettei nykyisin olla ihan näin
yksitotisen sokeita, koska vaarana on se, että
vaikka L- vanhimpien puhe ei olisi raamatun kanssa
yhtäpitävä, sitä pidettäisiin silti erehtymättömänä.
Siitä seuraisi harhaoppisuus ja lahkolaisuus.
Ihan noin muuten vaan: Jällivaarasssa herätysliike ei ole saanut alkuaan.
Kirjoitinkin, että perinteen mukaan alkanut Jellivaarasta, en sitä mitä itse olen mieltä.
"Eriseuraiset ovat tätä luottamusta vailla ja tekevät noituuden synnin, "sillä kuuliaisuus on parempi kuin uhri". "
Ensimmäistä kertaa kuulen puhuttavan noituuden synnistä. Mitä tarkoitat? Väännätkö vielä rautalangasta meikäläiselle mitä tarkoittaa kuuliaisuus on parempi kuin uhri!
Ainakin "Malmivaaralla"! El. nuoret laskettelevat ja pitävät muutenkin hauskaa, mökeissä asuen. "Jouluseurat" lieneekin valtaosalle vain tekosyy kokoontua "Jeltsuun".
Eikös sarkasmi tällä palstalla ole kielletty?
No, kun siihen kerran on - toivottavasti - edellä syyllistytty, niin:
Amen, Gällivarentuttu!
Raamattu ei tuota "iloksi Lapin vanhimmille" tehtyä työtä oikeaksi todista. Puhumattakaan, että "tätä luottamusta vailla" olevat olisivat Raamatun todistamn Jumalan Sanan mukaan "eriseuraisia"!
Eikös olisikin käsittämätöntä, että "suurempi hengellinen viisaus" olisi jotenkin kasautunut maantieteellisesti ja vieläpä itselleen kuuliaisuutta perääville?
Siellä on myöskin aikoja jolloin ei seuroja ole, silloinhan on aikaa pitää myöskin yhteisiä kanssakäymisiä. Silloin kun minä olin Jellivaarassa nuoret täyttivät hyvissä ajoissa istuma paikat, jotta olisivat saaneet mahdollisimman hyvät kuuntelu mahdollisuudet. Näitä nuoria oli paljon, joten en usko monenkaan on jääneen tuntureille. Joten ei pidä yleistää eikä mustamaalata koko nuorisoa. Nuorissa on paljon joilla on sydän paikallaan uskonasioissa, toisin kuin näillä pilkkaajilla jotka täällä heittelevät solmioita ja muuta lokaa kristillisyyden päälle. Nämä nuoret ovat ohittaneet monet ymmärryksessä jo ikääntyneempiä, jotka pitävät itseään ymmärtäväisinä kirjoitellessaan täällä häväistys kirjoituksiaan.
Mistä sinä sellaisesta perinteestä olet kuullut? Minä taas olen kuullut, että 1800-luvulla lestadiolainen heräys on saanut alkunsa Ruotsin lapista, joka on eri asia kuin Jellivaara. Mutta se on totta, että Jellivaarassa on pidetty kristittyjen kokouksia kauan ja jouluisinkin sinne on kokoonnuttu kohta 100 vuoden ajan. Myöskään kaikki lapinmaan vanhimmat eivät suinkaan asu Jellivaarassa, mutta kokoontuvat sinne jouluseuroihin. Samoin sinne kokoontuvat saarnaajat monista muista maista. Siellä luonnollisesti käydään keskusteluja kristillisyyteen kuuluvista asioista, kun kerran paljon saarnaajia on kokoontuneena. En ymmärrä, mitä väärää siinä on.
Näillä palstoilla esiintyy joukko ihmisiä, jotka eivät ole mukana esikoislestadiolaisten toiminnassa. Mutta silti he saavat pääosan "hengellisestä ravinnostaan" esim. parjaamalla esikoislestadiolaisten saarnaajien pitämiä saarnoja. Heillä on myös tapana aivan surutta kertoa epätotuuksia ko. liikkeen toiminnasta. Lisäksi he vääristelevät ja liioittelevat, pilkaavat ja suorastaan valehtelevat. Mutta toivottavasti heillekin joskus tulee todellinen hengellinen hätä, niin heilläkin saattaisi silloin olla toivoa paremmasta tulevaisuudesta.
Perinnettä on kaikki se, mihin sinun esittämäsi näkemykset perustuvat.
Joten sinun kaltaiset vastaukset voidaankin jättää maailmanlasten mielipiteiksi.
Ainut perinne taisi olla, että on kokoonnuttu jouluna Jellivaaraan noin sadan vuoden ajan, mutta sekin Jumalan sanan tähden, joka on oikein.
Toivottavasti pääset kokemaan omakohtaisen uskon omalla sydämellä.
Silloin Samuel sanoi: -- Kumpi on Herralle mieleen, uhrit vai kuuliaisuus? Kuuliaisuus on parempi kuin uhri, totteleminen parempi kuin oinasten rasva. Kapinointi on noituuden vertainen synti (Vanha käännös: tottelemattomuus on noituuden synti), röyhkeys on kuin pettävät jumalankuvat. Sinä olet hylännyt Herran sanan. Siksi hän hylkää sinun kuninkuutesi.
Ei se tietenkään mikään noituuden synti ole.
Se on paavilaisuutta.
Mitä sinä voit tietää minun uskostani?
Kerro nyt aluksi, mikä Raamatunpaikka puhuu jelliksestä.
sitäkään, että maan magnetismi on maantieteelliseti keskittynyt navoille. Miksi näin?
Niin myös taivaallinen valkeus on pohjoisella pallonpuoliskolla jostakin syystä ( joka vain Jumala tietää ) keskittynyt maantieteellisesti Ruotsin Lappiin. Eikös olekin järjeltä käsittämätöntä nuo Jumalan salaisuudet?
myös pilkkasanoja elävästä kristillisyydestä; tästä näkee sinun "uskosi ja sen hedelmät". Se riittänee todistukseksi.
Jos Raamattu sanoo, että tottelemattomuus on noituuden synti, niin se on synti. Jos paavilaiset myös pitävät sen syntinä, niin ei se asiaa miksikään muuta.
Sama huuto paavilaisuudesta kuin nykyään kuului jo 1800-luvun lopulla, kun eriseuraiset syyttivät esikoisia ja sanoivat, että Raattamaa istuu paavin istuimella. Mutta huutakoot, niin paljon kuin sielu sietää. Kristillisyys menee omaa menoaan ja kulkee maailmaa "vastaan Herran Sebaotin nimessä." Hän on sen sotajoukon Jumala, jota maailma on pilkannut.
Kertokaapa nyt vielä, kuinka seuraava katkelma on vastoin Raamattua.
"Mutta niinkuin Jeesus on syntynyt Betlehemin tallissa, samoiten on elävä kristillisyys syntynyt aikakaudessamme halvassa Ruotsin Lapissa, joka on esikoisseurakunta, joiden nimet taivaissa kirjoitetut ovat.
Niin siis rakkaat veljet ja sisaret olette tulleet veripunaisen oven Herran Jeesuksen kautta esikoisten seurakunnan tykö, jotka esikoiset ovat ensinnä syntyneet Ruotsin Lapissa aikakaudellamme. En sano, että vanhemmat kristityt ovat paremmat kuin nuoremmat, mutta oikeassa seurakunnassa ne vain ovat, jotka ovat tulleet hengen yhteyteen esikoisseurakunnan kanssa, jossa seurakunnassa kaikki synnit anteeksi annetaan Karitsan veren kautta, amen."
Minä en kuvitellut, että vielä joskus näkisin tai kuulisin tuon typeryyden jonkun kynästä / suusta.
Mikä paikka sinun Raamatussasi puhuu esim. Wittenbergistä tai Sipoosta tai Turusta? Onko kaikki jumalansana väärää, joka näissä paikoissa saarnataan?
Viimeksi, kun kävin Wittenbergissä, linnankirkossa ei ollut jumalanpalvelusta, joten en voinut muodostaa kuvaa saarnatusta sanasta ja sen oikeellisuudesta ja kaupunkikirkossa en kerennyt käydä.Reformatoorista ja Luther-kirjallisuutta oli runsaasti myynnissä ja museot olivat auki. Kaupunki elää nykyisin turismista; n. 500000 turistia vuosittain. Se on paljon 15-20-tuhannen asukkaan kaupungille. Suosittelen käyntiä ja jos kiinnostaa, niin voit ostaa vaikka talon sieltä; ovat todella halpoja Suomen hintatasoon verraten.Kaupunkia on viimevuosina rajusti siivottu DDR:n jäljiltä ja ilme on parantunut oleellisesti. Katuja rakennetaan ja taloja kunnostetaan ja entisöidään. Unesco tukee hanketta ja EU myös.
Mutta torilla oli melkoinen meno; maistelivat viiniä ja glökejä. Juopuneita en tosin nähnyt ainoatakaan; pitävät juoppouden syntinä, kuten lestadiolaisetkin. Joten yhtenevyyttä on.
Nälkäsi voit siellä sammutaa esim. Luther-pihvillä Linnankirkon kellariravitolassa ja ryystää palanpainikkeeksi vaikka Katharina-olutta (jos omatuntosi antaa tässä myöten ).
Sipoon osalta en tarkkaan tilannetta tunne; voit itse kysyä vaikkapa Pekalta.
Turusta kuulin Joulurauhan julistuksen, jossa vieläkin Jumalamme nimi mainittiin ( ..jos Jumala suo.. ). Pidän tätä hyvänä merkkinä, mutta kuinka kauan turkkulaiset jaksaa ylläpitää tätä kaunista perinnettä. Saas nährä! Muuta en Turusta tiäräkään. Kertonet lisää.
Tiedän mistä puhun, Artturi, ja teen sen totuutta kaunistelematta/vääristelemättä. Tosin en tiedä millä vuosikymmenellä/-sadalla on tapahtunut tuo kertomasi "silloin, kun minä olin Jellivaarassa".
Minun tietoni perustuu -90-lukuun.
Tarkoitukseni ei ollut missään tapauksessa yleistää, eikä mustamaalata, vaan kertoa - nähtävästi joillekin sietämätön - totuus.
Tosin en myöskään - "kristittynä" kristittynä - käsitä tuota "kristillisyyden" (l. esikoislestadiolaisuus) puolustamista ikäänkuin itseisarvona.
Käsittääkseni kysymys ei kuitenkaan ole siitä, miten "maan magnetismi on maantieteelliseti keskittynyt", joten ymmärtämättömyydestäni sen suhteen, en ole kovinkaan huolissani.
Näkemyksessäsi, taivaallisen valkeuden maantieteellisesti Ruotsin Lappiin keskittymisen suhteen, on kuitenkin kysymys enemmänkin uskomuksesta, kuin uskosta "(joka vain Jumala tietää)".
Todella järjeltä käsittämätöntä - niin Maxwellin, kuin Jumalankin salaisuudet.
Voi hyvänen aika sentään!!!!!
Tottelemattomuus mille/kenelle?
En ihan äkkiä rankkaisi tottelemattomuutta "Ristillisyyden Beetlehemille", eli Ruotsin Lapille noituuden synniksi!
Sitävastoin tottelemattomuus Jumalan Sanalle, on raamatun mukaan noituuden synti.
Tänäänkin kuultiin Gällivaren päiväseuroissa höpöttäneen suomalaissaarnaajan toimesta, miten tärkeää on luottamus "ristillisyytemme - nimenomaisesti - tämänpäivän "vanhimpiin".
Kuulemani mukaan, tällä etsikkoajalla ensimmäinen
kristityksi kääntynyt oli Jellivaarassa.
Minulle tämä perinnekysymys on sinänsä, aivan yhden-
tekevä, eikä tällaisista asioista pidäkään ruveta rakentamaan mitään opinkappaleita.
Eihän siinä itsessään olekaan mitään väärää, että kokonutaan johonkin Sanaa kuuntelemaan, mutta jos
jostain paikasta tai joistain henkilöistä tehdään hengellisesti muita viisaampia ja erehtymät-
tömimpiä ilman, että asetetaan todellisesti ja rehellisesti raamatun auktoriteetin alle tutkittavaksi, onko uskonkäsitykset raamatun mukaisia. Puhumattakaan siitä, että julistusperin-
teet alkavat aukrorisoida raamattua, jolloin ovet
harhaoppeihin ja ihmisoppeihin ovat täysin auki.
Tuohan on aivan hirveää harhaoppia. Ei perustu lainkaan raamattuun.
Et nyt ymmärtänyt kaverin tarkoitusta:
Se teidän tottelemattomuuden syntinne eli epäluottamus Lapin vanhimpiin, on pelkkä paavilainen oppi. Siitähän aikoinaan Johan Hussiakin syytettiin.
Ei kellään saarnajalla ole oikeutta vaatia luottamusta itseensä, ellei suostu perstelemaan puheitaan pyhällä raamatulla.
että kuuliaisuutta pitäisi osoittaa jollekulle henkilölle? Ei minun korviini ole sellaista tullut. Nimenomaan jumalansanalle tulee osoittaa kuuliaisuutta ja sellaisille neuvoille, jotka ovat jumalansanan mukaisia. Onhan itse Jumalan poika sanonut, että "Lohduttaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimeeni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teille kaikki, mitä minä teille sanonut olen." Sekin on Jumalansanaa ja voimme uskoa että myös se sana toteutuu vieläkin hänen seurakunnassaan.
kun tuollaisia tyhmiä kyselet.
Sen takia on saarnaajia pantu tarkkailuunkin
Tiedätkö?, että maan pohjoinen magneettinapa siirtyy koko ajan kohti etelää.
Kuluu vain reilut sata vuotta, niin maan pohjoinen magneettinapa on siirtynyt lähelle etelänapaa.
Tämä on faktinen totuus magneettisesta pohjoisnavasta, joka siirtyy jatkuvasti.
Matematiikassa ja Fysiikassa, USKO on analyyttisen todistuksen tulos.
Uskomisessa Kristukseen usko on sydämmen ja pyhänhengen todistuksen tulos armontilasta, eikä sitä voi matemaattisesti todistaa.
Älä sotke näitä, sillä ihmisen suuri järki on perkeleellistynyt epäilysten tähden, jonka tähden siltä on autuuden asiassa silmät puhkaistava ja niskat taitettava. Lisäksi Laestadius opettaa, että kuollut usko asuu peruukissa, ja subjektiivinen, tunteeseen nojautuva usko asuu sydämessä, joka kestää kuolemassa.
Luther joutui epätoivoon, juuri tämän järjen ja uskon välisestä taistelusta, koska järki näytti riistävän häneltä juuri tämän autuaaksi tekevän uskon.
Kristityn kohdalla juuri tällä kriittisellä hetkellä käydään hirvittävää taistelua uskon ja järjen välillä. Perkele käy ympäri kuin kiljuva leijjona etsien, kenen hän voisi niellä, mikä merkitsee, että omavanhurskaus nousee järkeen syyttämään Jumalan lapsia yötä ja päivää ja herättää epäilyksiä sen vastakohtaisuuden takia, mikä vastaansanomattomasti sisältyy käsitteisiin syy ja syyttömyys. Järjen on mahdoton yhdistää yhteen kahta vastakkaista käsitettä, joista toinen kumoaa toisen käsitteen.
On valittava toinen joko syy, tai syyttömyys.
Jos toisen panee predikaatiksi minä subjektille, on toisen väistyttävä.
Järki ja ymmärrys ei voi vastoin ajatuksen lakeja yhdistää samalla kertaa samaan minään syyllinen ja syytön predikaatteja.
Tässä nyt nähdään miten miten järki eli ymmärrys ovat esteeksi uskonasioissa.
Järjen avulla omallavanhurskaudella on kauhistuttava valtansa riistää ihmiseltä sydämmen usko.
Kun omavanhurskaus nousee järjen alueelle, ja vaikuttaa siellä Jumalan armon epäilyjä, joutuu kristitty kyllin usein tuntemaan ristiriitaa järjen ja subjektiivisen uskon välillä, varsinkin kun korkeat tunteet, armon tuntemiset eli Pyhän Hengen todistus puuttuu.
Silloin perkele ampuu tulisia nuoliansa sydänta kohden, joka siitä haavoittuu ja tulee kipeäksi, jonka jälkeen omavanhurskaus nousee järkeen syyttäen jumalan lapsia päivät ja yöt ja sanoo:
Sinulle ei ole mitään armoa; sinä olet saatana ja perkele; sinun sydämmesi on täynnä huoruutta, murhaa,vihaa ja herjausta.
Nämä ja sen kaltaiset kiusaukset ovat rationalistille ja armon varkaille täysin vieraita.
Mutta juuri näinä ahdistuksen hetkinä usko joutuu hirvittävään ristiriitaan järjen kanssa kristityllä, ja silloin on hänen väännettävä niskat nurin järjeltä ja silmät puhkaista tuolta hirviöltä.
Kristityn on temmattava Jumalan valtakunta itselleen väkivalloin tekemällä väärät omanvanhurskauden vakuutukset valheiksi ja sanomalla:
Minä uskon väkisin ja pirulle kiusaksi.
Ei ole taitokaan uskoa, kun armo virtaa ja perkele nukkuu, mutta kun se ampuu tulisia nuoliansa on taito uskoa.
Tätä merkitsi Lutherin sota ja taistelu järjen, ja sydämmen uskon välillä.
Aivan merkillisiä väitteitä magneettisesta pohjoisnavasta alkaen. Aivan satuja.
Asian laidan voi tarkistaa hakukoneella vaikkapa hakusanalla: Eranto.
Eranto on todellisen ja magneettisen pohjoisnavan ero asteina. Se on Suomessa paikasta riippuen 4-10 astetta ja kasvaa 0,1 astetta vuodessa.
Ei kaikkea tarvitse mennä tarkistamaan.
Ei magneettinen pohjoisnapa siirry edellä väitetyllä tavalla.
Että vajaa vähenee, ja täydellisyys lähenee, ikuinen lepo ja rauha kristuksen kautta jumalassa.
Moro!
Jos, ja kun olet se hauska mies hämeestä, niin kiitos matkaseurasta.
Oli tosi hyvä reissu, ja jos Jumala suo ja voimia antaa, niin mennään uudestaan.
Gällivaressa, 25.12.2005, n. klo 13.00 alkaen Suomen aikaa.
Sanoja: "vanhimman" toimesta palvelemaan pyydetty suomalainen lähetysmies (P.V.). Tämä tarina on tosi, minkä voivat kaikki kuulolla olleet allekirjoittaa.
Joten juuri "Siellä" on sanottu, "on sanottu".
siihen aikaan saarnannut. Minun tietääkseni hän puhui tapaninpäivänä, joka on 26.12.
Näin ne jutut muuttuvat matkalla ja näin lyhyellä aikavälillä. Sekin kohta olisi hyvä ollut kuulla jonkun oikeamielisen korvilla.
Etkä sinä ole ymmärtänyt, että luottamus tulee nimenomaan saarnatun sanan takia, juuri niinkuin apostolikin kehottaa: "Vanhimpia, jotka seurakuntaa hyvin hoitavat, pidettäköön kahdenkertaisen kunnian ansainneina, varsinkin niitä, jotka sanassa ja opetuksessa työtä tekevät." Joka sanoo, että tämä ei olisi raamatullinen järjestys, puhuu vastoin Raamattua. Mutta kyseessä ei ole henkilöön kohdistuva palvonta. Kaikki ovat syntisiä ihmisiä.
Ja vaikka syntinen ihminen olisi saarnaajana, on synti kutsua hänen saarnaansa "höpinäksi", niinkuin tässä eräs teki. Jos ko. nimittelijällä on yhtään tuntoa, hän menee ao. saarnaajan luo ja sanoo kuinka hän taitamattomuudessaan ja valvomattomuudessaan on päästänyt sellaisen sanan julkiselle palstalle nettiin kaikkien luettavaksi. Jos se ei tule hänelle synniksi, joutuu hän niine hyvineen iankaikkisuuteen. Siellä on aikaa höpinöidä...
Raamatullinen järjestys. Aivan.
Hyväksyihän Lutherkin paavin viran ja aseman.
Mutta ei siihen kuulu hallitseminen ja opettaminen Jumalansanan ohitse.
Päivämäärä todellakin oli väärä. Muiltaosin tarina pitää paikkansa. Ko. henkilö nimenomaan korosti luottamuksen tärkeyttä tämänpäivän "vanhimpiin", verratessaan Jellivaaraa Bethlehemiin.
Pysyäksemme asiassa, "ainakaan", käytin termiä "höpötti", , en "höpinä".
Käsittääkseni jopa asiasta - oikeastakin - voi höpöttää. Höpinä (mitä termiä, kuten kerroin, en ainakaan minä ole käyttänyt) taas on otaksuakseni tyhjänpuhumista.
Eikös vastauksesi ja ylläkerrottu osoitakin, miten erilailla "oikeamielisyytemme" määräytyy korva/silmäsyyhymme mukaan?
höpöttää = höpistä
höpistä (rinn. höpöttää) puhua hiljaa itsekseen, löpistä; puhua turhia, perättömiä, höpsiä.
höpsiä puhua perättömiä, höpistä
höpinä (rinn. höpötys) höpöttävä, turha, perätön puhe
Voisit nyt ainakin kertoa ko. saarnaajalle, että olet näin todennut hänen saarnastaan.
"Että me siis tiedämme, että Herraa pitää peljättämän, niin me neuvomme ihmisiä, mutta Jumalalle olemme me julkiset: kuitenkin minä toivon, että me olemme myös julki teidänkin omassatunnossanne."
Olet juuri todistanut aksiooman "korvasyyhystä" tyylipuhtaimmillaan.
on aina vaan yhtä miellyttävä ja antoisa; ehkö joka vuosi vielä edellistäkin mukavampi. Niille nimittäin, jotka sinne menevät Jumalan sanaa kuulemaan ja saamaan sielullensa virvoitusta. Kriitikot ei tietenkään mitään saa eivätkä kai tarvitsekaan; heillähän on itsellä niin paljon!
Toivotan onnellista matkaa ja Jumalan siunausta matkallenne; varsinkin Tampereen nuoret kristityt, jotka olette sydäntäni lähellä. Paljon terveisiä mukaanne.
Väärin sanottu!
Ei meillä kriitikoilla mitään ole!
Meillä on jumalansanan nälkä.
Olemme aivan kuin erämaassa odottaen joka aamu mannaa taivaasta tai viiriäisiä.
Emme kuitenkaan saa mitään siitä huutamisesta ja ihmisopista, jota te muuttumattomana jumalansanaksi luulette.
varmaan täytys mennä sinne koska olen kuunnellut puhelimen välityksellä eikä siitä huutamisesta selvää saa tulkin päälle huudetaan ja toisinpäin
huuto on voimakas mutta onko henki
Olet aivan oikeassa, siinä että olette erämaassa. Olette jääneet korvenmatkaajien joukosta jälkeen ja nyt olette joutuneet Midianilaisten käsiin. Toivottavasti pääsette pakenemaan heiltä korvenmatkaajien yhteyteen, muutoin tulette haudatuksikin eerämaahan, kenties petojen ruuaksi.
Sinä et ymmärrä jumalansanaa.
Kaikki me olemme erämaassa, meillä vaan ei ole omia eväitämme Egyptistä, kuten teillä.
Rukoilemme leipää taivaasta.
Laestadius puhuu nälkäisistä lampaista, jotka saavat vainioheinää. Huonoina aikoinahan ne saavat tyytyä varpuihin ja lehtiin.
Sitä tämä aika on.
Jeesus taas sanoo Pietarille, ruoki minun lampaitani.
Mitä manna tai vainioheinä on? Onko se sitä kun huudetaan naama punaisena, että solmio, joulukuusi ja kuusenvalot syntiä? Pelotellaan ihmisiä ja kielletään kirkossa ja ehtoollisella käynti?
Niin siinä lukikin että myös korvenmatkaajatkin ovat korvessa kulkemassa, ja te olette jääneet heistä jälkeen erämaassa midinialaisten käsiin. Tätä et ymmärtänyt edellisestä. Mutta pääjoukko matkaa edelleen luvattuun maahan ilman teitä.
Kiitos, minäkin luen sen uudelleen.
Mitä siitä itse ymmärrät?
Tuollaista lapsellista Jumalan sanaan perustumatonta väittelyä voi harrastaa kuka tahansa.
Israelin lapsia johti Luvattuun Maahan itse Kristus tulipatsaana ja savuna edellä kulkien.
Solmiot, jouluvalot ja kuuset ja Nilivaaran kirje ei todellakaan ole mikään manna taivaasta.
Kristuskaan ei ole sidottu minkään porukan kuuliaisuuteen, vaan Hän on Herra, vapaa Sanassa ja sakramenteissa kaikille, jotka Häneen turvaavat.
Minä uskon, että kaikki jotka tuntevat jääneensä jälkeen saavat nähdä Herransa joka ratsastaa työaasin tammalla, mikä ei ole niin nopea etteikö mukana pysyisi. Ja myös tien varressa makaavat puolikuolleet pääsevät Herransa matkaan aasin selässä.
Toivon myös että pääjoukkoa johtaa palavapensas eli iankaikkinen Jumalan sana, eikä ihmisryhmä tai ihmisten neuvot.
Mutta niille jotka ovat sokaistuneet itsevarmuuteen ja vuorilta paistavaan kirkkaaseen valoon taitaisi olla parempi juosta niin lujaa että kompastuisivat, jotta ehtisivät nostaa katseensa siihen maasta ylennettyyn vaskikäärmeeseen.
Vaskikäärme on Kristus.
Mitään muuta turvaa ei ole kuin Jeesus Kristus, joka on meille annettu Jumalan sanan lupauksissa.
Aivan: Hän; Kristus - eikä Nilivaaran kirje - "on Herra, vapaa Sanassa ja sakramenteissa kaikille, jotka Häneen turvaavat."
Siinä eivät "Lapinvanhimmat" auta - olkoonkin he "manna taivaasta" kuuliaisilleen!
josta esim oulun suunnalla voi kuunnella?
jos tietoa ollenkaan. Kuka kieltää ehtoollisella käynnin? Nytkin tänä iltana Jumalan lapset Jellivaarassa seurakokouksen jälkeen käyvät suurin joukoin viettämään HPE:tä.
Sinulle vaskikäärme voi olla kristus. Minulle se on vain tulevaisen Kristuksen esikuva; ei itse hyvyyden olento!
että kysymys kommentissa, mihin varsin ylimielisesti ja "ylhäältä" vastasit, oli kysymys ehtoollisen vietosta kirkossa, joten ihmettelen sen esittäjän tiedon vähättelemistäsi.
Sanoma.
Taas olemme saaneet kuulla kallista ja oikeata Jumalan sanaa. Neuvon-ja lohdutuksenäänet, jotka virvoittavat korvenmatkaajaa kulkemaan kohti luvattua maata. Kaikki ovat olleet niin kuin kautta aikojen muuttumaton pyhä Jumalan sana sukupolvesta toiseen.
Se on varmasti totta. Luetaanhan saarnateksti Raamatusta. Se on ikuisesti pysyvää jumalansanaa.
Moni asia saarnassa kuitenkin on ihmismielen tuotosta ja muuttuvaa, sanoi kuka mitä hyvänsä.
Vieläkö ne jaksaa niistä ravateista..hameista..kukkasista..telkkareista...ym .hirveistä asioista siellä Jellivaarassa paasata
...paasata noista "hirveistä" asioista!
Minusta heillä on helppoa, jos nuo todellakin ovat heidän ongelmistaan suurimpia!
Jos kipeetä tekee, niin älä kuuntele; ei nimittäin ole pakko!
En ole kuunnellut enää vuosiin. Siitä tulee vain paha mieli. Valtavaa suggestoivaa huutamista. Ei juuri sanaakaan uskosta Jeesukseen. Ulkopuolisten haukkumista ja synnillä pelottelua.
sanoa, että on valtavaa suggestoivaa huutamista, kun et ole moneen vuoteen kuunnellut? Ja vielä valehtelet, että ei juuri sanaakaan uskosta Jeesukseen.
Minä olen kuunnellut ja kuullut uskon saarnaa enkä ole kenenkään kuullut huutavan tänäkään vuonna. Olisi kiva kuulla, mitä parempaa kuuntelemista sinulla on.
Minä rukoilen Jumalaa, ettei synnin nuhde koskaan lakkaisi, vaikkei se vanhalle ihmiselle ole mieluista.
Onhan niitä pätkiä kuunneltu.
Älä puhu synnin varoituksesta, ei siitä ole kysymys.
Mutta vaatimalla ja pelottelulla ei tule yhtään oikeaa valvomista syntiä vastaan. Laista ei se voima tule, se tulee ainoastaan uskosta.
Kristityille pitää saarnata uskoa.
Tänäänkin saarnattiin voimallisesti uskosta !
< Kristityille pitää saarnata uskosta >
Tuttua tarinaa sadan vuoden takaa. Silloinkin tuli synnin- ja maailman rakastajille sama laulu, kun oppi elämän pyhityksestä ja kristillisestä vaelluksesta asetettiin eteen ja vanhan Adamin vaikutukset paljastettiin; tuli pistos hienojen "kristittyjen" korvaportteihin! "Saarnatkaa meille uskosta" he vaativat, kun parannussaarna ja synnin nuhde korvensi tunnossa! Varsinkin puhe maailmankaltaisuudesta ja elämän koreudesta oli heille varsinainen myrkky, kun kristityt vaativat elämän parannusta ja armolle avointa sydäntä.
".... kristityt vaativat elämän parannusta ja armolle avointa sydäntä."
Jes. 9:2 Sinä lisäät kansan, annat sille suuren ilon; he iloitsevat sinun edessäsi, niinkuin elonaikana iloitaan, niinkuin saaliinjaossa riemuitaan.
Jes. 9:3 Sillä heidän
kuormansa ikeen,
heidän olkainsa vitsan ja
heidän käskijänsä sauvan
... sinä särjet niinkuin Midianin päivänä;
Jes. 9:4 ja kaikki taistelun pauhussa tallatut sotakengät ja verellä tahratut vaipat poltetaan ja tulella kulutetaan.
Jes. 9:5 Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas.
Mark.16:15- 16
ja sanoi heille: menkäät kaikkeen maailmaan, ja
SAARNATKAA EVANKELIUMIA kaikille luoduille.
Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi; mutta
joka ei usko, se kadotetaan.
Se oli Jeesuksen läheytyskäsky. Missä kohdassa käskettiin huutamaan ja pauhaamaan ulkonaisista asioista tai, edes nuhtelemaan synnistä?
Julistushan pitäisi olla raamatullista.
Uskon saarnasta:
Onhan se vanha virsi, sitä veisasivat jo aikoinaan Vapahtaja itse, sitten apostolit ja pitkän pimeyden kauden jälkeen Martti Luther.
juu ei eilisiltainen huutamista ollut, mutta kiellettiin tällaisilla palstoilla uskosta keskustelu, koska siellä voi olla ketä tahansa. Keskustella pitää tavattaessa... Samoin pelkkä armosta uskominen ei riitä, se on omaa vanhurskautta, jos ei ole pyhitystä. Pilkkasi myös niitä, jotka sanovat pyhittyvänsä silloin, kun saavat armon uskoa. Oli kovin pahoillaan, kun oli ehtoolisella ollut naisia, joilla ei ollut huivia päässään. Kirkon kanssa toimiminenkin oli kovin paha asia.
Saaarnan loputtua jäin myös ihmettelemään sitä valtavaa määrää ihmisiä, jotka olivat joutuneet tietokonepelien syntiin :-) tai ehkä ymmärsin jotain väärin...
heprealaiskirjeestä:
Noudattakaat rauhaa kaikkein kanssa ja pyhyyttä, paitsi jota ei yksikään saa Herraa nähdä.
Tai ehkä ymmärsin väärin, sanon et ole ymmärtänyt lainkaan.
Mitä pyhyyttä se Elizzan tarkoittama pyhyys on?
Se, jota ilman ei yksikään saa nähdä Herraa?
Oma pyhä elämäkö? Sekö on meidän autuutemme ehto ja vaatimus?
Ei se niin ole, hyvä Elizza!
Jumala avatkoon sinulle sanansa oven.
Meidän pyhyytemme on Kristuksessa, meidän elämämme ja vaelluksemme on Hänessä, niin kuin "rakkaan lapsen".
Meidän pyhyytemme on uskosta, uskon hedelmä.
Hedelmä ei kuitenkaan ole se, joka tekee uskon, vaan usko on se, joka tekee hedelmän.
Kristillisyytemme on nyt Baabelin vankeudessa.
Sille ei mitään voi, että se henki niin monet viettelee.
Vanhurskauteen ei kuulu yksikään työ, vaikka Paavin kirkko ja Lapin vanhimmat muuta väittävätkin.
"
Jaakob sanoo: USKO ILMAN TÖITÄ ON KUOLLUT:
Te kiellätte apostoli Jaakobin kirjoitukset raamatussa olevan Jumalan sanaa. Tässä me näemme että teillä on eriseuranhenki peruukissa. Juuri nämä työt jotka tulevat uskon hedelminä ovat astumista pyhityksen tielle. Täytyhän eriseuran ilmi tulla jotta näkyy ketkä ovat totuuden uskoneet.
Kiitos sinulle ABC kommentistasi.
Erehdyt!
Ei se kiellä jumalansanaa, vaikka uskookin eri tavalla kuin sinä ja roomalaiskatolilaiset uskovat.
Paavali sanoo, että me tulemme vanhurskaaksi uskon kautta, emme lain töiden kautta.
Mietis itse tätä perusasiaa:
- paljonko hedelmiä = töitä pitää olla,
jotta se riittää taivaaseen pääsemiseksi?
Kerrotko minulle mikä on ehdoton minimi?
- syntyykö uskoa lisää hankkimalla hedelmiä
näkyviin?
- Meidän vanhurskautemme ei siis perustu
hedelmiin.
- Kun jokainen kristitty joutuu myöntämään
että hedelmiä ei ole riittävästi, turvaa
hän kuitenkin yksin armoon: siihen, että
kaikki ne hedelmät, jotka ovat jääneet
syntymättä, annetaan anteeksi.
Jos siis kaikki toteutumaton hyvä työ ja
käskyjen (I-X) täyttämättä jättäminen
annetaan anteeksi, eikö perusta silloin
ole yksin armo, yksin Kristuksen tähden.
- Kun sinä ABC makaat kuolinvuoteellasi,
kumpaan turvaat
a) uskoni on osoittanut hyviä töitä,
olen täyttänyt lain ainakin osittain,
minulla on ollut hyviä hedelmiä
b) olen ansioton, kykenemätön, ILMAN
Kristuksen ansiota kadotettu, vailla
mitään hyviä hedelmiä:
MUTTA, sinä Herra olet minut lunastanut!
Totta puhut, ilmaisuni oli liian lievä; en ymmärtänyt eilistä saarnaa ollenkaan. Kaipaisin kuitenkin sellaista sanaa, johon voi luottaa, vaikkei ihan kaikkea ymmärtäisikään.
Joo, mutta olisivatkohan ne työt ennemminkin sellaisia kuten lähetystyö, vähäosaisten huomioiminen, "syntisten kanssa syöminen", lähimmäisten rakastaminen... Töitä, joita jotkut ihmiset tekevät uskon vaikuttamina, itse sitä edes huomaamatta.
Tähän tuntuu perustuvan monet perinteiseen esikuvaan nojaavat säännökset: ulkoisen habituksen perusteella tiedetään ketkä ovat "eriseuraisia". Tällöin niistä teoista on tullut uskomisen edellytyksiä.
Eikö tuo yksinkertainen asia mene millään perille? Pitää olla usko, jotta voisi syntyä tekoja tuon uskon kautta.
Voitko sinä nyt itse osoittaa teoillasi uskon, vai oletko sinä muiden vikoja ja heikkouksia vahtaava waatimusten populisti. Näitä weikkoja ei meiltä nimittäin puutu, jotka kaivavat ihmislihasta hedelmiä osoittaaksensa niillä hedelmillä uskonsa ITSELLEEN JA MUILLE.
Pelastava usko on kuitenkin aivan muuta.
No mitä usko on?
Usko on se käsivarsi jolla kaikki pelastushyyvyydet otetaan vataan Kristukselta.
Mistä me tiedämme onko joku uskova?
Vastaus: Mark. 16:17-18 Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat:
- minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia,
- puhuvat uusilla kielillä,
- nostavat käsin käärmeitä, ja
- jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita;...
... he panevat kätensä sairasten päälle, ja
- ne tulevat terveiksi."
Puhuuko Jaakob vanhurskauttamisesta. Eipä taida.
Ensin ihminen saa uskon, joka on Jumalan lahja ja
siitä uskosta tulevat hyvät työt.
Sittenkään niitäkään töitä, tai tekoja ei saa liit-
tää vanhurskauttamiseen, tai siitä tulee tekojen oppia.
Uskon hedelmät e. Hengen hedelmät ovat taas niitä, jota Paavali luettelee Gal.5:22: "Mutta Hengen hedelmä on: rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävyys, hyvyys, usko, hiljaisuus, puhtaus.
Nämä kaikki ovat sisällisiä ominaisuusksia ei siis
mitään ulkonaisia asioita.
Jotenkin vierastan termin "Pyhityksen tie" käyttöä. Muut saavat sitä käyttää toki, itse vain en osaa.
Tuntuisi siltä että se olisi kovaa kerskausta jos sanoisin olevani pyhityksen tiellä, siitä tulisi se maku että "olempa minä pyhä !"
Siksi käytän termejä ja sanoja jotka tuntuvat enemmän omilta. Voi olla että sitä niin vierastetaan, oman itsen kuvaamista pyhittyväksi ja nöyräksi, tai toisten kuvaamista, että nousee sekomielinen vastarinta puuskuttamaan.
Kun katsoin netistä Dannya täältä:
http://www.vietajouludannynkanssa.fi/
huomasin hetimiten eroavuutta lestadiolaiseen keskustelutyyliin. Danny tohti sanoa olevansa nöyrä. Siinä tajusin että kukaan el ei luonnehdi itseään niin. Samoin Danny rajoituksetta antoi tunnustusta tietyille henkilöille. Tästäkin vertailin että tämäkin tapa kuihtuu el:ssa, sen pelosta että kun lausuu arvostavia sanoja joistain, moni sitten syyttää palvonnasta.
Kun olen lueskellut ulkomaalaisten kristittyjen kirjoituksia eri ajoilta, olen huomannut eroavuutta nykyiseen, suomalaiseen kristinuskoon. Meillä Suomessa on jotkin asiat muista maista ennen ja nyt, poiketen, eri lailla esillä. Ja on varmasti eroja herätysliikkeenkin sisällä.
Muutama esimerkki:Suomessa kirkossa rakennetaan pääsiäispuhe paljolti aiheen "Tyhjä hauta" ympärille. Suomessa uskontoomme kuuluu Saarijärven Paavon tapaan kokea ja pohtia koettelemuksia.
Anglosaksisessa kristinuskossa on usein esillä miten Daniel rohkeasti rukoili avoimen ikkunan äärellä kuuluvasti. Siellä on myös meille hyvin oudolta kuulostava "Kristuksen korottaminen". Samoin karsastamamme Hallelujaa.
Ei pyhityksen tie välttämättä väärä ilmaus ole, tahdoin vain sanoa, etten osaa sitä käyttää. Ehkä jotkut eivät sitä tahdokaan tajuta vaan näkevät paaveja vilisevän kaikkialla, kuin Vilkkilässä kissoja.
"Paavilausuus" merkitsee jonkun taikka joidenkin ihmisten korottamista - toisten ihmisten yläpuolelle, erehtymättömäksi tai lahes erehtymättömäksi ja muita ihmisiä enemmän ymmärtäväksi ihmiseksi/siksi.
Jokainen kristitty - paavi mukaanlukien - on täysin samanarvoinen Jumalan sanan, -siis Jumalan - edessä. Pyhä Henki voi ilmoittaa yhtä suuria, taikka suurempiakin asioita mokin muorin kautta, kun vaikkapa seurakunnan vanhummiston
kautta. Siksi seurakunnan johtajien tuleekin olla aina kuulevin korvin ja avoimin sydämin, (eikä vain teoriassa), seurakunnan pavelijoita.
vain kaksi jaetta???
Hanki jo uusi täydellinen versio.
"Missä kohdassa käskettiin huutamaan?"
Jes. 58:1 :
Huuda kurkun täydeltä, älä arkaile, anna äänesi kaikua kuin pasuuna! Kerro kansalleni sen rikokset, Jaakobin suvulle sen synnit.
Eivätkö nämä ole "ulkonaisia" asioita? Tai oikeastaan ne eivät ole ulkonaisia, vaan heijastuksia ihmisen sisäisestä tilasta ja hänen mielestään.
"10 Naisen tulee siis pitää päässään arvonsa merkkiä enkeleiden takia.
11 Herran edessä ei kuitenkaan ole naista ilman miestä eikä miestä ilman naista,
12 sillä niin kuin nainen on luotu miehestä, myös mies on syntynyt naisesta. Mutta kaikki on saanut alkunsa Jumalasta. [Room. 11:36]
13 Päätelkää itse, onko naisen sopivaa rukoilla Jumalaa avopäin.
14 Opettaahan jo luontokin teille, että pitkä tukka on miehelle häpeäksi
15 mutta naiselle kunniaksi. Pitkät hiukset on annettu naiselle hunnuksi.
16 Jos joku kuitenkin väittää vastaan, niin sanon hänelle, ettei meillä ole sellaista tapaa eikä yleensäkään Jumalan seurakunnilla."
"9 Samoin tahdon, että naisten kaunistuksena on hillitty esiintyminen, vaatimattomuus ja säädyllisyys -- eivät tukkalaitteet, kultakorut, helmet tai kalliit vaatteet..."
"Älkää pitäkö tärkeänä ulkonaista kaunistusta, älkää hiuslaitteita, kultakoruja tai hienoja vaatteita."
Te ette ikinä kommentoi näitä kohtia. Olisi hauska kuulla mielipiteenne, olivatko Paavali ja Pietari mahdollisesti lappiuskovaisia vai ei, kun saarnasivat ulkonaisista asioista - varsinaiset rääsysaarnaajat???
Vai meinaatko Masa tosissaan, että ei synnin nuhtelu ole paikallaan???
Mikä lienee tälläkohtaa viisastakin! ;)
Ei pidä antaa helmiä siolle........
Ajatelkaa hyvät essut, millaisen kuvan te annatte omasta hengellisestä kodistanne.
Jos ette osaa keskustella uskonnosta, olkaa sitten vaiti. Ilkeyksien heittelyllä te likaatte vain oman kristillisyyden maineen.
Mitkään helmet eivät ole ABC sinun annettavissasi. Evankeliumin sanan lähettää Jumala Henkensä kautta. "Missä ikinä meidän Herramme ja Jumalamme niin tahhtoo".
Olen tätä keskustelua seurannut.
Kukaan ei ole Jaakobin kirjaa pilkannut.
Jaakobin puheet töistä eivät kuitenkaan kuulu vanhurskauttamiseen.
Tämä asia on Gellivaren opetuksissa aivan epäselvä. Se on valitettava tosiasia, se johtaa kristityt orjuuteen. Ei ole ihme, että Galatalaiskirjeen selityksen lukeminen rukoushuoneella on muutamille suuri synti ja vastustettava asia.
Kuvitteletteko te todella, että laista ja lain noudattamisesta tulee voima syntiä vastaan?
Miettikää, miten olette sillä tiellä menestyneet!
Miettikää, mitä tarkoitti vanha Raattamaa sanoessaan, "Katsokaa Golgatalle" tai "Herran Jeesuksen päälle".
Häntä katsoessamme saamme uskoa, juuri sellaisina kuin olemme, syntisinä, epäonnistuneina. Silloinkin, kun meillä ei ole
YHTÄÄN AINOAA hyvää työtä näyttää Jumalalle.
Sillä Vapahtajamme veri puhuu parempia kuin Abelin veri, se ei huuda kostoa, vaan vakuuttaa meille Isän suosiota ja armoa. Kaikki on täytetty.
Olkaa eri mieltä, mutta opetelkaa keskustelemaan ihmisten tavalla, osoittaen hyviä käytöstapoja.
Totta on hallelujaa!! Kiitos kunnia ja ylistys sinulle Pyhä Kolmiyhteinen Jumala Isä poika ja Pyhä Henkin!
Mitä Laestadius sanoi näistä:
Luterilainen Oppi uskosta ilman tekoja on sinänsä totta ja oikea, kun puhutaan sovituksesta tai vanhurskauttamisesta, mutta toisaalta… usko ilman tekoja on kuollut. (Hulluinhuonelainen § 1543-55)
Eräässä saarnassaan Laestadius toteaa tästä samasta Jaakobin kirjeen kohdasta, että apostoli Jaakob puhuu kuolleesta uskosta, Paavali taas elävästä uskosta.
Laestadiuksen koko opetusmetodin mukaisesti tässäkin korostetaan armonjärjestystä. Hän tuo näet esiin, että juuri
armonjärjestyksen kokeminen on s e t e k o, jota ilman usko on kuollut.
Tämä tulee esiin hänen käydessään rajankäyntiä katolilaisen käsityksen kanssa.
Sen hän tekee eräässä saarnassaan puhuessaan uskon ja rakkauden suhteesta, vielä laajemmin arvostellessaan katolista käsitystä fides formata caritate. Luterilainen käsitys on Laestadiuksen mukaan oikea, caritas formata fide; usko käy ennen rakkautta. Tällaiseen väärään käsitykseen on Laestadiuksen mukaan paavilaisuudessa johtanut omavanhurskaus eli luottamus ihmisen kykyyn täyttää rakkauden lakia. Sama harha on hänen mukaansa väärän antropologisen perusajatuksen mukaan vallalla myös 1800-luvun luterilaisuudessa.
Tätä seikkaa Laestadius tuo usein esiin perustellessaan atropologista malliaan ja tahdon sidottua ratkaisuvaltaa luterilaisen perinteen mukaisesti.
(HH § 1452, 1461-64, 1487-97)
On kysyttävä, onko nykyinen "muuttumaton oppi" pyhityselämstä itse asiassa samaa J Möllerin kirjassaan esittämää paavilaisuutta, jota Laestadius arvosteli.
Paavali ei mainitse näitä synniksi.
Täsmälleen näin!
Minä uskon, että Jesaja huusi "Jumalan äänellä",
Jumalan Sanoja. Ei huutaminen sinänsä ole väärin, vaan se mikä sen sisältö on. Perustuuko se ehdottomasti raamattuun?
Mainitsemasi jakeet taitavat olla 1.kor.11:10-16.
Paavalihan kirjoitaa ensin vallan alaisuuden merkistä, joka tarkottaa jotain sisällistä, koska hän ei erikseen mainitse, mikä se on, ja ei ainakaan
vaatetta.
Sitten 13. jakeessa paavali vastaakin itse: "päätelkää itse."
Sitten mainitset ilmeisesti Pietarin kirjeestä
olevat jakeet. Siinähän Pietari kirjoitti juutalaiskristityille tilanteessa, jossa he ajat-
telivat, että koska heillä oli tietyt juutalaisuuden ulkonaiset tunnukset, oli heidän autuutensa itsestään selvä.
Juutalaisethan elivät valloittajien alaisina ja siksi heillä oli koko omaisuus muutettu kullaksi
ja kultakoruiksi. Asiallisesti ottaen Pietari ei
kirjoittanut ulkonaisista asioista vaan pelastusopista.
Jos tarkastelemme raamatusta sitä mistä nimenomaan
Jeesus seurakunnan perustaja käski saarnaamaan, oli ainoastaan kysymys evankeliumin julistuksesta.
Oikean uskon olemuksen opettaminen saarnoissa pitää sisällään käasityksen siitä, mikä on raamatullisesti syntiä. Synnin nuhtelussa käy kovin usein niin, että se saa sisällökseen ihmisoppia, tai sen tarkoitus on hallita ihmisiä ja
pitää kurinalaisessa elämänmuodossa julistajan henkilökohtaisten näkemysten mukaisesti.
Pidän muuten tällaisesta keaskustelusta ja toivon
sille jatkoa. Siunausta aina taivaaseen asti.
Siis kokemusko lopulta vanhurskauttaa?
Tästä ei puutu enää, kuin peruslestadiolainen klise "oikeanalaisesta kokemuksesta."
Kun uskon oikeellisuutta aletaan "mittaamaan" kokemuksen pohjalta, ollaan hyvin helposti hetteikköisellä pohjalla. Kokemukset ovat nimittäin useimmiten hyvin subjektiivisia e. henkilökohtaisia.
Siitä johtuu se, ettei Luther mainitse pelastusopissaan kokemusta yhtenä sen osana.
Olen esikoislestadiolaisuudessa kuullut hyvin monenlaisista kokemuksista.
Vielä pahempi on se, että ruvetaan arvioimaan "vieressä" olijan uskoa hänen kokemustensa pohjalta, tai sen mukaan, miltä se minusta näyttää.
Niin, miten paljon siitä sitten on erimielisyyttä luteeruksen ja lestaatiuksen välillä?
Voiko ilman kokemista olla mitään vanhurskautta?
Omantunnon herääminen, syyttävä omatunto,
sovinnon kaipuu, Kristuksen omistaminen uskolla - eikö se ole kokemus, jota ilman ei mitään autuutta ole?
Onko siinä jotakin liikaa?
Eihan uskoa voi olla ilman tarvetta uskoon.
Todellista uskoa siis.
Juu, mutta kravatit, kalossit, hatut, jouluvalot sun muut eivät ole mitään muuta kuin
skeetamunkkiuden kansanomaistettu muoto,
eräänlainen omanvanhurskauden valitut palat
sinulla on kravatit, kalossit, hatut ja jouluvalot ja sinä matkustat niine hyvinesi minne lie. Koska muuten sinulle on saarnattu kalosseista? On vain ilkeän luontosi tuotetta tuoda tänne tuollaisia luetteloita.
Sitä paitsi ei minun korviini ole kuulunut, että jouluvalot olisi saarnattu synniksi. Sen sijaan ne, jotka ovat oikealla mielellä kuunnelleet, ovat voineet kuulla toteamuksen, että joillakin ihmisillä koko joulun sisältö on suunnilleen niissä valoissa. Sen voi todeta myös kysymällä ihmisiltä, mitä joulu heille merkitsee tai kuinka he viettävät joulunsa. Joulu on noin 90 prosentille suomalaisista jouluvalot, kuusi, runsas syöminen ja juominen sekä joulun suurin persoona joulupukki. Ja se henki meinaa tarttua suurelta osin myös kristittyihin, ainakin minuun. Minusta on enemmän kuin kohdallaan korostaa joulun todellista sanomaa ja merkitystä.
En vain kykene ymmärtämään kuinka joidenkin on jokaisesta asiasta naputettava suutaan.
...annetaan ohjeita vaellukseen, eikä suinkaan kaikkea luetella synniksi. Jos apostolit ovat niin tehneet, miksei niin voisi tehdä 2000-luvun kristityt myös.
Kannattaa kuunella vilpittömällä mielellä.
Se on totta, kalosseista ei oo kuultu, muusta on.
Kirkkokuorokin unohtu.
Et ole kuunnellu tarkkaan, jos ei tuntunu tutulta. Kuunteleppa jussina.
selittelyn makua. Miksei Raamatun sanan anneta olla sellaisena kuin se on. Minä uskon niin yksinkertaisesti, että jos meillä on Kristuksen ja apostolien oppi, niin me uskomme sen mitä he ovat opettaneet. Ei tarvita poisselityksiä. Ei aina kaikki sovi järjelle, ei lähimainkaan, mutta uskon kautta asiat voi ymmärtää. Emmekä edes tiedä kaikista asioista, mikä on Jumalan tarkoitus.
Minustakin saarnan tulee perustua Raamattuun. Mutta kai sen ymmärtää jokainen, että Raamattu ei ihan nimellisesti mainitse kaikkia 2000-luvun tilanteita, joten Kristus on luvannut Pyhän Henkensä omilleen kirkastamaan oikeat neuvot ja sellaiset neuvot ovat yhtäpitävät Raamatun kanssa.
Muuten lopussa lainaamani kohdat olivat sekä Pietarilta että Paavalilta. Paavalikin puhuu koreutta vastaan. Kai sinulla on hyvä selitys siihen, miksi se ei koskisi tämän päivän kristittyjä. Minulle ne on todellisuutta.
Muuten, luepa mitä Luther selittää Pietarin kirjeen selityksessään ko. kohdasta. Hän sanoo, että vaikka Pietari puhuu koreudesta vaimoväelle, niin sama saarna koskee myös meitä miehiä. Hän ei sano mitään siitä valloittajien alaisuudessa elämisestä tai että Pietari siinä puhuisi vain pelastusopista.
Kyllä, mutta näillä ohjeilla perusteltiin seuraavaa kommenttia:
"Vai meinaatko Masa tosissaan, että ei synnin nuhtelu ole paikallaan??? "
Kahden vuoden sisään on on eräs helsinkiläinen nuori puhuja varottanut kalossien vaaroista.
Älä ystävä kallis väitä älyttömiä!
Kristityn on siis tunnettava ahdistusta Jumalan edessä ja tuomittava itsensä kadotukseen siitä että on
- tuonut kotiinsa joulukuusen
- laulanut kirkkokuorossa
- pistänyt kaulaansa kissanrusetin
- naisena käyttänyt pitkiä housuja
- soittanut pianoa tai urkuharmoonia
Käyn usein Heksingissä ja käytän kalosseja. Kerran ne unohtuivat ratikkaan. Onhan se vaara sekin. Mitä muita? Kerro.
Tuota nyt ei usko itse pirukaan, ehkä joku sen mielisistä, sanoi Raattamaa...
Ihanko saarnatuolista, vai???
kysymyksen:
Missä kohdassa käskettiin - - - edes nuhtelemaan synnistä?
Hän meinasi, ettei Raamatussa ole kehotusta nuhdella synnistä. Voit lukea ketjua hieman taaksepäin.
sinä et oikeastaan ymmärrä näitä asioita.
Ensinnäkin, minä en ole puhunut mitään ahdistuksesta, jota olisi tunnettava.
Toiseksi, en ole puhunut mitään pianosta tai urkuharmonista. Minä en ole kuullut sanottavan pianon tai urkuharmonin soittamista synniksi, enkä varsinkaan Ruotsissa.
Kolmanneksi, kissanrusetti on ruma ja jossain määrin naurettava kapistus
Neljänneksi, olen laulanut kirkkokuorossa ja sen turhana hylännyt, koska kuoro lauloi enemmän ihmisten kuin Jumalan mieliksi tai kunniaksi.
Viidenneksi, joku ei ahdistu joulukuusesta. Itsestäni en tiedä ahdistuisinko, en ole kokeillut. Tähän asti olen pärjännyt ilman.
Kuka on sanonut että kristityn pitäisi tuomita itsensä kadotukseen em. asioista??? Minäkö? Missä?
Onko todella niin vaikea pysyä totuudessa?
Täällä oli puhetta siitä, kuinka apostolit saarnaavat kirjeissään kristityille turhamaisuudesta. Mutta sitten Masa kirjoitti jossain suunnilleen näin, että Pietari sanoo kyllä, että älkää kaunistako itseänne, mutta että hän ei tarkoita sitä. Hän puhuu sisäisestä ihmisestä, sanoi Masa. Mutta kun Pietari sanoo: "Älköön teidän kaunistuksenne olko ULKONAISTA, ei hiusten palmikoimista eikä kultien ympärillenne ripustamista eikä koreihin vaatteisiin pukeutumista," (uusi käännös puhuu hiuslaitteista) niin en minä voi ymmärtää, etteikä hän nimenomaan tarkoita sitä. Olen verrannut tuota erikielisiin käännöksiin, ja kaikissa on sama lopputulos. Mutta minä olenkin sitä mieltä, että nuo asiat eivät ole niinkään ulkonaisia vaan enemmän kristityn siältä lähteviä. Niistä asioista tulee ongelma vain sellaiselle, jolla on sisäisessä tilassa jokin ongelma.
.. naisilla kauniita palmikoita enemmän kuin muilla keskimäärin. Joten ajoit jälleen kerran omaan miinaasi (olet ilmeisesti näsäviisas äijä).
Tutustupa seemiläiseen 2000 vuotta vanhaan kulttuuriin. Siellähän oli yhden naisen kimpussa monta orjaa kaunistamassa tätä yhtä rahakasta naista tuntitolkulla. Tällä ei ole mitään tekemistä ulökonäöstään huolehtivan suomalaisen naisen kanssa. Tässä Paavali puhuu varakkaiden naisten mielettömästä kaunistamisesta, kuten sanat, "kullan ympäri ripustaminen":kin tarkoittavat. Opettele lukemaan Jumalan sanaa ymmärryksellä äläkä oman vanhurskauden pimentävissä höyryissä.
Jyristään kalosseista ja naisten asusteista, mutta tuomita saa kuitenkin Jeesuksen verellään ostamia Jumalan lapsia vapaasti, ja saa harjoittaa omaa vanhurskauttaankin, niin ettei kukaan nuhtele. Jeesukseen uskomisesta saa helposti monoa pyllyynsä ja omavanhurskaan stämbelin persuuksiinsa. On tuo oman vahurskauden harjoittaminen käynyt todella härskiksi. Eivät ymmärrä edes hävetä?
katsoa peiliin... Se olisi oikein ja kohtuullista.
Tämäkin on suoranainen vale:
"Jeesukseen uskomisesta saa helposti monoa pyllyynsä ja omavanhurskaan stämbelin persuuksiinsa."
Tulkintasi on aivan absurdi.
Pietari, Simon, Johanneksen poika, jolle Kristus sanoi että, nimesi on oleva Keefas" -- se merkitsee: Kallio.
Mistä tiedät, ettet itse lue Raamattuasi lihallisen vapauden kylmetävissä höyryissä? Vai eikö ole sellaista mahdollisuutta, kun sinusta on kyse? Ja jokainen lukee Jumalan sanaa juuri sellaisella ymmärryksellä, joka hänelle on annettu.
Mutta rehellisiä ollaksemme, Pietari ei tässä ollenkaan mainitse, että kyseessä olisi erityisen rahakkaat naiset tai mieletön kaunistaminen. Sinun on vaan pakko selitellä, kun et hyväksy sitä mitä siinä sanotaan. Lue itse myös koko asiayhteys.
Muista, että sekä Paavali että Pietari ovat kirjoittaneet näistä asioista nimenomaan kristityille. Vaikka turhaan taisivat kirjoittaa, kun uskon tunnustajatkin heidän kirjoituksiaan pilkkaavat ja halveksivat.
Kyllä me häpeämme teidänkin puolesta, että viitsittekin täällä julkisilla palstoilla valehdella aivan kuin itsekin uskoisitte omiin juttuihinne. Hieman kun käyttää aivosoluja, huomaa ettei noissa jutuissa voi olla mitään todellisuutta hitustakaan. Kerta kaikkiaan lapsellista kirjoittelua ja niistä viitsitään vielä väitellä.
Herrasi velkaa, kuten väärä huoneenhaltija neuvoi Herran velkamiehiä. Ja kiittihän Herra tätä huoneenhaltijaa toimellisuudesta!
Laestadius sanoo, että kun Jumalan laki OIKEIN selitetään, niin opetuslapset tulevat suuriksi syntisiksi. Hän sanoo myös ( puhuessaan ehdollisista synneistä ), että "vähäinenkin koreus on kadottavainen synti, kun se tulee luvallisuuden alla tehdyksi". Eihän ihmiskoreilussa olekaan kyse "kullan" määrästä, vaan siitä hengestä, jolla soditaan Jumalan tahtoa vastaan. Vanhassa Testamentissa Herra lupaa profeetan kautta Sionin tyttärille (jotka tahtoivat kanssa koristella itseään monin turhuuksin ja kävivät kenossa kauloin... ) säkit ahtaan hameen sijaan ja rupisen pään kaharahiusten edestä.
No, sinulla Napenteri varmaan on valmiina taas jokin hengellinen selitys ja oikea ymmärrys tämänkin Raamatunpaikan kiertämiseksi!
Et huomaa sotivasi täällä Jumalan tahtoa vastaan, vaikka kirjoittaisit juttusi säkissä ja rääsyissä.
"Älä menet´ toivorikkauttas' kyl rätei ja lumpui piisaa.."
Nimimerkki "raamatustasi" käytti juuri näitä jakeita esimerkkinä, jossa nuhdellaan synnistä. Mielestäni ainakaan tämä kohta ei käy tällaiseksi esimerkiksi.
Oikeastaan tämä asia ei ole minulle ollenkaan tärkein, mutta tässä tulee kysymykseen suhtautuminen Raamatun sanaan. Siksi se on tärkeä.
Tässä on vielä kolmas paikka. Tämä on Timoteuskirjeestä:
"Puhun totta, en valehtele. Minut on pantu kansojen opettajaksi, opettamaan niille uskon totuutta. Tahdon, että kun miehet rukoilevat, he kohottavat kätensä rukoukseen puhtain mielin, ilman vihaa ja ilman epäilyä. Samoin tahdon, että naisten kaunistuksena on hillitty esiintyminen, vaatimattomuus ja säädyllisyys -- eivät tukkalaitteet, kultakorut, helmet tai kalliit vaatteet, vaan hyvät teot, niin kuin sopii naisille, jotka tunnustavat palvelevansa Jumalaa."
Paavali sanoo: Minä tahdon...jne ja lopuksi sanoo: ... niin kuin sopii naisille, jotka tunnustavat palvelevansa Jumalaa.
Entä ne toiset, jotka eivät ole "niin kun sopii naisille, jotka tunnustavat palvelevansa Jumalaa". He ovat luonnollisesti naisia, jotka EIVÄT tunnusta palvelevansa Jumalaa, oli sitten kyse synnistä tai ei...
Minä luulen, etä tässä asiassa ei tule sovintoa. Nyt meistä osa uskoo Raamattuun ja toiset taas pitävät apostolien opetuksia - ainakin osittain - turhana jaaritteluna. Minusta se on vaarallinen tie, mutta ihmisjärjelle oikein sopiva. Ja sielunviholliselle.
Ketkä täällä sanovat, että Raamattu se on kirjojen kirja, ei Laestadius tai Jönsson... Mutta kun oikein asiaa tutkitaan, niin ei se ole Raamattukaan heille kirjojen kirja... vaan... enpä taida sanokaan... olkoon.
Nimittäin että se olisi vale. Olen hyvin murheellinen ja vihainenkin siitä että se on totta ja yhä todemmaksi tulee "lapin" vaikutuksen lisääntyessä.
Kun seurakunnan toimia katselen, niin avuni ovat avoimet korvat ja vastaanottava mieli, joka ei kuitenkaan Kristuksesta suostu luopumaan edes vaadittaessa.
Peilistä ei ole tässä asiassa mitään hyötyä, vaan rehellisyydestä, suostumisesta näkemään häpeämättä ja puolustelematta asiat sellaisina kun ne ovat, eikä sellaisina kun niiden toivottaisiin olevan.
Infantiili olet sinä. Mitä te häpeätte? Ainakin totuuden höyryssä kirjoitetti Nilivaaran kirje hävisi bittiavaruuteen.
Olen mukana eläen reilusti yli puoli vuosisataa seurannut hengellisen yhteisöni elämää, tiedän varmasti mitä puhun, sinun on turha yrittää poisselitellä mitään. Enkä suostu valehtelemaan ja vääristelemään seurakunnalle häpeällisiäkään asioita. Siitä ei tekopyhyyden takana piilotteleva "vain me virtahepo" tietenkään pidä, se on selvä asia.
Mutta totuuden nimessä on heti sanottava etteivät läheskään kaikki ole "hyvä me virtahepoon" ja sen kätkettyyn salaisuuteen sidottuja.
Kun Luther puhui uskon saamisesta, sanoi hän, että ihminen saa mukana uskonsisällön e. oikean "käsityksen" uskosta. Hän nimitti sitä KOKEMUKSESTA
RIIPPUMATTOMAKSI USKONSISÄLLÖKSI.
Uskonsisältö on siis se kirjoitetttu käsitys uskosta,jonka raamattu meille ilmoittaa. Se ei siis
voi olla, eikä ole kokemusperusteinen asia, koska
uskonsisältö e. oppi pitää olla muuttumaton.
Joskus on käynyt jollekin ihmiselle niin, että hän
on luullut olevansa synnintunnossa asiasta, joka ei raamatun mukaan ole synti. Miten se on mahdollista. Ihminen ei silloin erota sitä, mitä eroa on synnintunnolla ja syyllisyyden tunnolla(neuroottinen syyllisyys), jonka Laestadius sanoisi olevan pääkallossa.
Jos siis keskustelemme siitä, kuuluuko pelastusoppiin kokemus, on oikea raamatullinen vastaus: Ei kuulu.
Mikä kina täällä mahtaa olla meneillään?
Nyt kinataan kokemuksista. Eikö ole muuta puuhaa?
Tuskin on ilman armonjärjestyksen kokemusta mitään uskoakaan. Uskohan ei ole pelkkä tieto.
>Samoin tahdon, että naisten kaunistuksena on hillitty esiintyminen, vaatimattomuus ja säädyllisyys -- eivät tukkalaitteet, kultakorut, helmet tai kalliit vaatteet, vaan hyvät teot, niin kuin sopii naisille, jotka tunnustavat palvelevansa Jumalaa.">>>
- minusta tässä ei puhuta mitään korujen ja tukkalaitteiden synnillisyydestä.
-------------------
Olkoon kristittyjen kaunistuksena vaatimattomuus, eikä mercedes benz..
Tarkoittaako se, että Volvo ei ole syntiä, mutta mersu on?
Et ehkä kuulunut siihen joukkoon, joka piti kirjettä totuutena. Joo kiitos ylläpidon edustajalle, yksi riita vähemmän.
Olet oikeassa.
Kyllä riidat seurakunnassa lakkaavat heti kun lakataan pyytämästä puhdasta Jumalansanaa ja totuutta kuuluviin. Yksimielisyys ja luottamus ovat silloin horjumattomia.
Olet oikeassa on tärkeää, miten suhtautua raamatun sanaan.
Mielestäni näiden siteerattujen kohtien merkitys ei ole yksityiskohdissa vaan kokonaisuudessa. Eli jos tartutaan esimerkiksi kultakoruihin tai helmiin, mennään metsään. Yksityiskohtiin takertumalla voidaan helmet näet korvata timanteilla ja kultakorut vielä hienommilla platinakoruilla.
Ilmeisesti tässä on kysymys Jumalanpalvelustilanteesta.
Nähdäkseni Paavalin ajatuksena on tässä asioiden tärkeysjärjestys. Eli kumpi on Jumalanpalveluksessa tärkeämpää: kanssasiskojen pukeutumisen, kaunistautumisen jne vertailu vaiko itse Jumalanpalvelus.
Tässä valossa alla siteeeraamani lause on epätosi, sillä on myös vaihtoehto: "eivät ole niin kuin sopii, mutta tunnustavat palvelevansa Jumalaa". Luulen, että itsensä tuntevat uskovaiset kuuluvat tähän ryhmään.
"Entä ne toiset, jotka eivät ole "niin kun sopii naisille, jotka tunnustavat palvelevansa Jumalaa". He ovat luonnollisesti naisia, jotka EIVÄT tunnusta palvelevansa Jumalaa, oli sitten kyse synnistä tai ei... "
... minulle Jeesus Kristus on tie totuus ja elämä. Minä elän Kristuksessa ja hän minussa.
Minun autuuteni ei ole rakennettu vaateriepujeni varaan, vaan Kristuksen lunastustyöhön.
Kol. 2:18 Älköön teiltä riistäkö voittopalkintoanne kukaan, joka on mieltynyt nöyryyteen ja enkelien palvelemiseen ja pöyhkeilee näyistään ...
- ja on lihallisen mielensä turhaan paisuttama
Kol. 2:19 eikä pitäydy häneen, joka on pää ja josta koko ruumis, nivelten ja jänteiden avulla koossa pysyen, kasvaa Jumalan antamaa kasvua.
-----------------
Kol. 2:20 Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa,
- sallitte määrätä itsellenne säädöksiä:
Kol. 2:21 "Älä tartu, älä maista, älä koske!"
Kol. 2:22 - sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta -ihmisten käskyjen ja oppien mukaan?
Kol. 2:23 Tällä kaikella tosin on viisauden maine
*) itsevalitun jumalanpalveluksen ja
*) nöyryyden vuoksi ja
*) sentähden, ettei se ruumista säästä; ...
... mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi.
Kol. 3:1 Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella.
Kol. 3:2 Olkoon mielenne siihen, ...
- mikä ylhäällä on,
.. älköön siihen, ...
- mikä on maan päällä.
Muista että Kristus on waatijan sauvan jo särkenyt!!!
Heti kun seurakuntaan tuodaan Jeesus Kristus syntisten Vapahtajana, ja kertasuorituksena kaikkien syntiemme sovittajana, niin Haagarin pojilla, (jotka tekojensa vanhurskauteen luottavat), nousee raivo ja seuraa vaino *vapaaksi* tekojen(lain) orjuudesta ostettuja Jeesuksen omia kohtaan.
Saaran ja Haagarin pojat tappelevat aina. Ne veljekset tappelevat jo jokaisen uskovan sisimmässäkin, saati sitten seurakuntaelämässä.
Room. 4:4 Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta,
Room. 4:5 mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;
*) Room. 4:6 niinkuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja:
Room. 4:7 "Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt!
Room. 4:8 Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!"
Kaikki eriseurat kyllä tulevatkin, niin kuin ovat tulleetkin juuri oikean ymmärryksen ja puhtaan alkuperäisen opin haamussa, vaikka ulkoiset ja sisälliset hengenhedelmät ovat tuttuja maailmasta otettuja ilman totuuden häivää.
Ei tajua itsekään fraasiensa sisältöä!!
Kyllähän se niin kauan menee tämä linja kun ei tarvitse itse parannusta, vaan voi osoitella muita.
Olisi varmaan todellinen yllätys kun tämäkin heppu menisi muiden uskovien pariin katsomaan ja tutustumaan heihin oikeasti.
Ihmettelen lestadiolaisuuden sisällä viljeltävää häpeämätöntä populistista propagandaa muista uskovista. Käymällä tutustumassa heihin on helppo todeta että lestadiolaisten viljelemä populismi on sisällöltään valhetta. Minulle on ollut järkyttävää todeta että itseään ainoina oikeina uskovina pitävät henkilöt valehtelevat näin vastuuttomasta. Varmoina he julistavat julkiselta paikalta, tuntematta lainkaan muiden uskovien opetusta ja elämäntapoja.
Kun sanot: "Mielestäni näiden siteerattujen kohtien merkitys ei ole yksityiskohdissa vaan kokonaisuudessa. Eli jos tartutaan esimerkiksi kultakoruihin tai helmiin, mennään metsään", niin sinä olet sitä mieltä, että Paavali on mennyt metsään... Muuhun lopputulokseen ei voi tulla, koska nimenomaan hän niistä yksityiskohdista puhuu.
"Yksityiskohtiin takertumalla voidaan helmet näet korvata timanteilla ja kultakorut vielä hienommilla platinakoruilla."
Tämä on sellaisen ihmisen pohdiskelua, joka on kiinni näissä yksityiskohdissä sen takia, ettei ole täysin käsittänyt sydämellään kristityn vapautta.
Huomasitko vielä, että käytit sanoja
- Ilmeisesti
- Nähdäkseni
- Mielestäni
eli kaikki oman järjen pohdintoja.
Tämä viimeinen kommenttisi ("Eli kumpi on Jumalanpalveluksessa tärkeämpää: kanssasiskojen pukeutumisen, kaunistautumisen jne vertailu vaiko itse Jumalanpalvelus") on turha tai voihan sitä käyttää retorisena kysymyksenä. Ei kai kukaan kyseenalaista sitä, etteikö itse jumalanpalvelus ole oleellisempi. Tosin Paavali ei puhu tässä nimenomaisesti jumalanpalveluksesta. Ja näitä samoja asioita luettelee Paavali muuallakin ja lisäksi Pietari.
Kukaan ei ole sanonut, että Paavali on mennyt metsään.
Korkeintaan voisi sanoa, että sinun ymmärryksesi Paavalin sanoista on metsässä.
Se on eri juttu.
Olen koko sydämestäni uskomassa raamattuun ja kehoitan meitä jokaista rukoilemaan itselleen ja meille kaikille sitä uskoa.
Jos raamattu ei ole ehdoton uskon auktoriteetti,
on enää hyvin lyhyt matka siihen, että oppi lahkolaistuu ja ei ole enää kristinuskoa. Kristus
sovittajana lakkaa olemasta.
On kuitenkin tärkätä se, että ottaessamme raamatusta
jakeen, jakeita, tai paikan ja alkaessamme sillä selittämään ja vahvistamaan jotain käsitystä, on ehdottomasti tarkistettava asiasisältö.
Luther muuten puhuu KONTEKSTUAALISESTA raamatun
selityksestä e. tekstiuskollisesta ja asiasisällöllisestä raamatun tulkinnasta.
Muutoihan raamatun "rivien väliin" voidaan selittää vaikka Väinämöinen maailman luojaksi.
Myös siinä on suuri vaara, jos epäraamatulliset
julistustraditiot alkavat auktorisoida raamattua
e. raamattua "sovitetaan väkisin" vastoin asia- ja
tekstisisältöä julistustraditioon sopivaksi.
Harvinaisen selvää asiaa.
Tarvitsemme tosin lapsen kaltaista uskoa, että armosta ilman omaa ansiota olemme pelastetut, sillä tämä on vasta todella järjen vastaista.
Raamatussa ei tietääkseni sinänsä kielletä järjen käyttöä. Päin vastoin itse Paavali sanoo: "älkää olko lapset ymmärrykseltänne".
Kyllä meidän tulee pitää rukouksen ohella myös järki mukana tutkiessamme raamattua. Siellä on paljon kohtia, joista nykypäivän ihminen ei oikein saa kiinni tuntematta Jeesuksen aikaista lähi-idän kulttuuriympäristöä. Tällöin syntyy väärinkäsityksiä, jotka voivat elää jopa sukupolvesat toiseen.
Alla olevan tyyppiset henkilöön kajoavat kommentit syntyvät aina kun keskustelijalta loppuvat eväät:
"Tämä on sellaisen ihmisen pohdiskelua, joka on kiinni näissä yksityiskohdissä sen takia, ettei ole täysin käsittänyt sydämellään kristityn vapautta."
Tällä pohdiskelulla pyrin juuri osoittamaan, että yksityiskohtiin takertumalla Paavalin ajatus ymmärretään todennäköisesti väärin ja johtaa siten harhaan, esimerkiksi juuri orjuuteen ja kristityn vapauden menettämiseen.
Tässä keskustelun alla olevassa kohdassa edellisessä lauseessa puhutaan nimenomaan miesten Jumalanpalveluksesta. Ja tämä rinnastetaan seuraavassa lauseessa, joten mitä ilmeisimmin tässä on kysymys Jumalanpalveluksesta.
Onpa viisaita sanoja.
Mikä se on tämä teidän Jällivaara-kouhotus? Taitaa olla vielä pahempi kuin meidän SRK?
Mitä sääntöjä teillä on? Luin tuosta ketjusta että ainakin solmio, joulukuusi, kuusenvalot, hame, kukat. Olenko oikeassa? Onko muita.
Meilläkin on aika liuta, mutta ei niitä kovin vakavasti oteta, ymmärretään että kyseessä on "perinnäissäännöt".
Täytyy sanoa, että aika hassulta tuo teidän touhu vaikuttaa. Jos joskus meidänkin, mutta teillä se taitaa omma olla vielä pahemmin metsässä.
Hauska, että huomasit. Luen tuota vl-palstaa ja huomaan monia yhtäläisyyksiä ja toisaalta olen oppinut ymmärtämään meidän tuota tiukempaa laitaa vl-palstan kautta. Meillä ei aina ymmärretä, että kyseessä on perinnäissäännöt. Jotkut tuntuvat ajattelevan, että kyseessä on uskon hedelmät...
Me olemme ainoa oikea kristillisyys maailmassa tällä hetkellä.
Syntiä ovat erinäiset asiat.
Kirkosta hyvää puhuminen on väärää työtä.
Niin ne meilläkin tuppaavat selittämään, perinnäissääntöjen noudattamisella osoittaa uskomisen hedelmiä.
Hohhoijaa...
Näyttää Odd M:n keskiviikkoillan "pienempien" pahentaminen osuneen ja upottaneen ainakin Hau Hau:n.
Uponnut?
Toistelin tuossa vaan saarnoissa kuultua
toistele vaan jos ei raamattu kelpaa
Oletin, että todellakin uskot noin, kuin kirjoitit.