Lukioaikoinani aloin jännittämään ensiksi esiintymistä. En tiedä, mikä tuon jännittämisen yhtäkkiä aiheutti - ennen kun ei ollut vastaavaa ongelmaa minulla ollut. Liekö lukiossa kohdatut opiskeluun liittyvät paineet osasyynä?
Jännitin siis esiintymistäja pelko yltyi niin pahaksi, että luistin jollain konstilla aina kaikista esitelmänpidoista jne. Yhtäkkiä aloin myös jännittämään sosiaalisia tilanteita, syömistä jne.
En näe näissä tilanteissa mitään pelottavaa, mutta koska pelkään, että fyysiset oireet tulevat esiin näissä tilanteissa niin sittenhän ne juuri tulevatkin ja noidankehä on valmis. Olen nyt 21-vuotias. Olen käynyt hypnoterapeutilla ongelmani takia. Ongelmani lieveni valtavasti, mutta ei tarvittu kuin yksi ahdistava kokemus kahvipöydässä niin noidankehä oli taas valmis. Sitä kun alkaa pelkäämään, että tuo kohtaus toistuu ja sitten se toki toistuukin.
Ajattelin siis hakea Propralia poistaakseni nuo fyysiset oireet. Mietin kuinka helpompaa elämäni olisi jos niitä ei ilmenisi minulla. Mietityttää vaan se, että tulenkohan ihan riippuvaiseksi lääkkeistä? Uskallanko enää tehdä mitään ilman lääkkeitä? Ja joudunko syömään niitä koko loppuelämäni? Onko täällä ketää sellaista, kenet lääkkeet pelastivat? Siis sillä tavalla, että lääkkeiden avulla saitte itseluottamuksenne takaisin ja vähitellen pystyitte jättämään lääkkeet kokonaan pois. Onko tämä edes mahdollista?
Kertokaa ajatuksianne jne.
Jännitin siis esiintymistäja pelko yltyi niin pahaksi, että luistin jollain konstilla aina kaikista esitelmänpidoista jne. Yhtäkkiä aloin myös jännittämään sosiaalisia tilanteita, syömistä jne.
En näe näissä tilanteissa mitään pelottavaa, mutta koska pelkään, että fyysiset oireet tulevat esiin näissä tilanteissa niin sittenhän ne juuri tulevatkin ja noidankehä on valmis. Olen nyt 21-vuotias. Olen käynyt hypnoterapeutilla ongelmani takia. Ongelmani lieveni valtavasti, mutta ei tarvittu kuin yksi ahdistava kokemus kahvipöydässä niin noidankehä oli taas valmis. Sitä kun alkaa pelkäämään, että tuo kohtaus toistuu ja sitten se toki toistuukin.
Ajattelin siis hakea Propralia poistaakseni nuo fyysiset oireet. Mietin kuinka helpompaa elämäni olisi jos niitä ei ilmenisi minulla. Mietityttää vaan se, että tulenkohan ihan riippuvaiseksi lääkkeistä? Uskallanko enää tehdä mitään ilman lääkkeitä? Ja joudunko syömään niitä koko loppuelämäni? Onko täällä ketää sellaista, kenet lääkkeet pelastivat? Siis sillä tavalla, että lääkkeiden avulla saitte itseluottamuksenne takaisin ja vähitellen pystyitte jättämään lääkkeet kokonaan pois. Onko tämä edes mahdollista?
Kertokaa ajatuksianne jne.
Vastaukset 17
Vanhimmat
mulla on propral sydämen voimakkaaseen sykkeeseen ja raja arvo kilpirauhasen liikatoiminta. Mutta auttaa se vapinaan ja jännittämiseen, mikreeniin. Olen nainen. Pitäisi lopettaa jos tulee raskaaksi. Tiedäthän sen? Sikiö voi kärsiä hapenpuutteesta ym vaurioita. Ei tietysti voi yleistää mutta ei sitä suositella silloin käytettäväksi. Olen käyttänyt myös rauhottavaa jännittämisiin. Niihin jää henkisesti koukkuun. Vaikea elää enää ilman niitä...en suosittele. Parempi kun ei tiedä sitä olotilaa. Propral on vanha lääke ja turvallisin. Aloita sillä jos et lasta vielä hanki tai olet mies
Miksi sen propralin käytöstä sitten pitäisi luopua, sehän on tosi hyvä lääke, ei enää jännitä, ei vapise kädet, ei nouse pulssi korkeaksi. Oma 90-vuotias isoäitinikin on käyttänyt sitä monta kymmentä vuotta, eikä kuulemma luopuisi siitä millään, koska elämänlaatu propralia käyttäessä on tosi hyvä. Samoin itse olen käyttänyt vuodesta 2001 propralia, ja voin tosi hyvin, eli ei jännitä missään kahvipöydässä, eikä sydän hakkaa, enkä punastu, eli olen niinku "normaalit ihmiset".
Jouduin luopua osittain propralista koska olen hieman astmaan taipuvainen. Suvussamme paljon astmaa. Tuo lisäsi minulle hengenahdistusta yms..en minäkään jättäisi pois kun ei siitä mitään muita haittoja tule. Se on tosi hyvä lääke kun ei ole astmavikaa.
hei. olen 21v nuorimies ,olen syönyt propralia sos.pelkoon ym.. mutta ei ollut apua ollenkaan miltein päinvastoin kun aiheutti hekotuksen tunnetta. Nyt olen syönyt paroxetiiniiä reilu 1kk ja kykenen peloiltani jopa syömään seurassa enkä jännitä elämää enään niin paljon. Toki vieläkin pelkoja on mielessä mutta kokoajan vähenee kun huomaa että asiat alkaa onnistumaan:)
Kiitos vastauksistanne!
Itseäni hieman pelottaa juuri se, että lääkkeisiin jää varmasti henkisesti koukkuun. Mutta toisaalta, haittaako se? Eikös Propral ole aika turvallinen käyttää? Onko siitä sitten mitään haittaa vaikka noita popsisi koko loppuelämänsä? Itse olen valmis tekemään mitä tahansa, että voisin elää kuin normaalit ihmiset. Tajusin juuri, että ei mene viikkoa, ei päivää, ei tuntia, eikä ehkä minuuttiakaan kun en tätä ongelmaani miettisi. Elämäni on aika kamalaa tämän takia, olen onneton.
Jos lääkkeet tekevät elämästäni normaalia niin miksen söisi niitä? Minkä hintaisia Propralit ovat? Ja onko kukaan päässyt lääkkeistä eroon sen jälkeen kun niiden käytön on aloittanut?
tosin migreenin estoon, mutta samallahan se auttoi muihinkin vaivoihin, esimerkiksi jännittämiseen, vaikka mikään esiintymiskammoinen en ole koskaan ollutkaan. Jännä tunne vaan, kun huomasi, ettei edes syke noussut kun piti nousta puhumaan kymmenille vieraille kasvoille, vaikka oikeastaan siinä kuuluisikin hieman jännittää.
Migreenin estoon propralista ei kauaa ollut, ja löysinkin paremman avun hivenaineista. Lääkäri sanoi, että propraalin voin pitää, jos siltä tuntuu, koska ikää mulla on jo yli lastensaannin, mutta aina tietysti parempi jos pärjää henkisesti ilman.
Ilman olen ollut, mutta ilmeisesti psyykeni on eri tavalla rakentunut, enkä alunperinkään jännittäminen ole ollut vaivani.
Aloita lääkitys ensiavuksi.
Mutta suosittelisin, että hoitaisit itsesi kuntoon. Kävisit terapiassa jne. Älä ainakaan ala vältellä tilanteita.
Itselläni alkoi ihan samallalailla kuin sulla. Vältteln kaikkia tilanteita. Lopulta lopetin lukion kokonaan. Kenellekään en kertonut, leikin kovista. Aloin narskutella rauhoittavia. Aloin ryypätä. Vaihdoin paikkakuntaa usein ja tein hanttihommia.
Nyt oon yli nelkyt ja takana elämätön elämä. Alisuoriutuja. Pamikoukussa, alkoholisoitunut katkera eläkeläinen.
Toivon sydämestäni, että saisit avun, ettei elämäsi menisi väärille raiteille.
Sitäpaitsi ei se tärinä ja jännittäminen edes ole niin kauheata muiden silmissä, vaikka itselle kaamea mörkö.
Onnea matkaan sulle ja muillekin jännittäjille! Uskaltakaa elää ja olkaa armollisia itsellenne.
Olen aloittanut proplan:n käytön jo yli kaksikymmentä vuotta sitten (olin silloin n. 20 v.), samoista syistä kuin sinä. Ei niihin henkisesti koukkuun jää, niinkuin rauhaoittaviin, koska proplan ei vaikuta keskushermoston kautta.
Alussa minullakin oli vaiketa hyväksyä itselleni niitä, ja yritin pärjätä ilman, mutta itseäni viisaammat saivat tajuamaan että miksi olla ilman niitä kaikkien ikävien tuntemusten kanssa, kun lääke kutenkin auttaa. Olen vuosien saatossa hyväksynyt lääkkeeni käytön enkä aio niistä luopua. Hintakin on nykyään todella edullinen, kuin joskus aiemmin. Lykkyä tykö....
Mulla on ollut just samantapainen tilanne tuon esiintymisjännityksen takia. Olen nyt 25-vuotias mutta on edelleen jännitystä lukion esiintymisten takia. Helpostusta olen saanut esim. kamomillateestä kun juon sitä pari kolme kertaa päivässä. Propralia sain itse lääkäriltä silloin mutta sillä on mielestäni samantapaiset vaikutukset kuin kamomillateelläkin. Mutta hermoja lääke ei oikein rauhoittanut, tuli pikemminkin vain väsyneempi olo. Tee on auttanut mulle paremmin.
Kiitos taas kaikille vastanneille!
Olen päättänyt mennä lääkärille, että saisin tuon Propral-reseptin. Niitä sitten otan, kun tarve on suurin. Toivottavasti niistä on mulle apua ja elämänlaatuni parantuu!
Nyt alkoi kuitenkin kiinnostamaan tuo Kamomilla-tee. Mistä sitä saa? Ja sekö auttaa todella käsien tärinään ja muihin fyysisiin jännitysoireisiin?
Itselleni on ollut siitä hyötyä, sitä myydään ihan tavallisissa ruokakaupoissa. Käsien tärinään se ei ehkä auta, mutta se rentouttaa ja helpottaa oloa. Ajatuksia se ei kuitenkaan muuta, mutta siitä voi olla apua jos haluaa päästä eroon ongelmistaan. Ei myöskään pitäisi ajatella liikaa, täytyisi vain olla stressaamatta. Jos on todella paha jännitys ei tuosta teestä välttämättä ole apua, mutta ei Propralistakaan silloin ehkä ole.
Kannattaa kuitenkin kokeilla vaikka parin viikon ajan sitä. Jostain luin että kamomillatee saattaisi estää raudan imeytymistä tms. joten kohtuus teenkin juonnissa kuten kaikkien yrttien kanssa. Liptonin merkillä myydään kamomillateetä ja paketin päällä on pieni kuva rennosti ottavasta ihmisestä.
Oletteko lenkkeilleet käytettyänne tätä propralista. Kokeilin tänään sitä ja meinasin tippua polvilleni hiihtolenkillä. Kauhea olo.
Ei tuota lääkettä pidä ottaa jos lähtee liikkumaan, otin kerran sitä ennen kuin lähdin ajelemaan polkupyörällä ja meinasin sitten kaatua nurin.
Itse liikun paljon ja mietin vain, että jos vaikka aamupäivällä otan propralia, niin olenko illansuussa jo liikkumiskunnossa? Kauanko lääkkeen vaikutus edes kestää? Ja voiko lääkettä ottaa monta annosta päivässä (jos vaikka aamulla ja iltapäivällä on molempina sellaiset tilanteet, että pitäisi ottaa)?
Ja tuota kamomillateetä aion hakea heti huomenna!
Hei,
Söin itse propralia jännitysoireisiin. Lopetin sen, koska mielestäni tulin lääkkeestä vain väsyneeksi. Minulla oli siis tunne, etten oikein ole skarppi. Koin oloni 'hitaaksi'.
Itseäni auttaa yrtit paljon paremmin. Sitruunamelissa, kamomilla ja meirami on kaikki rauhoittavia. Niitä saa luontaistuotekaupoista kuivattuna. Meiramia ja kamomillateetä saa myös ruokakaupoista. Voit tehdä niistä teetä. Laita vaikka teepannuun teelusikallisen kutakin kasvia kuivattuna, anna hautua 10 min. ja juo pari mukillista. Yrtit ovat turvallisia, mutta niitäkään ei pidä käyttää liikaa. Lisää tietoa eri yrttien parantavista vaikutuksista saat luontaituotekaupoista tai esim. kirjastosta voi lainata aihetta käsitteleviä kirjoja.
Ilmankos sukset meni ristiin mutkassa. Tämän takia en ole käyttännyt ennen tätä lääkettä.
Silloin kun sain tabletit, niin jouduin käyttämään ainetta kokeeksi kuukauden. Näin muistelen. Ei se silloin tuntunnut näin pahalta. Kävin silloin jopa 40km lenkillä luistimilla. No suksilla on eri vastus, kuin rullaluistimilla.
ainakin mieheni saa helpotusta esitelmien pitämiseen propralilla 20mg-40mg. käsien tärinä ja sydämen hakkaaminen poistuvat. lääkäri sanoi että tätä lääkettä voi käyttää tarvittaessa,kun yleensä samantyyppisiä beetasalpaajia syödään säännöllisesti.