Heips!
Monen muun tavoin,kärsin minäkin mustasukkaisuudesta ja epäluulosta. Takanani on 3 suhdetta joista 2 on ollut riitaisia ja sisällöltään pettämistä, uhkailua ja alkoholia. Ensimmäinen suhteeni kesti 3 vuotta jossa mies petti useita kertoja, valehtelemalla reissuistaan mitä ihmellisimmillä tarinoilla. Pitkään uskoin ja toivoin uskovani vaikka jossain kyti se epäluulo. Viimein sanoin ääneen epäilyni ja sain kuulla olevani vainoharhainen akka joka kuvittelee kaiken päässään. Mistään emme voineet oikein puhua, ainut vaihtoehto oli sulkea suu ja yrittää unohtaa tapahtuneet. Olin erittäin masentunut ja yritin parantaa itseäni mieheni mieleen. Laihdutin itseni luuksi ja nahaksi ja tajusin tilanteeni lopulta kun olin joutua sairaalahoitoon. Rakastin miestäni ja yritin kaikin tavoin olla parempi kuin muut hänelle, mutta turhaan. Viimein sain voimaa lähteä suhteesta. Vaikka elin nyt vapaammin silti mieheni kyttäsi minua, kirjoitti kellonaikoja ylös milloin ystäväni olivat käyneet luonani ja teki kaikkea järjetöntä tehdäkseen elämästäni mahd. vaikeaa. Meni kuukausia ennenkuin sain omaa tilaa, unohtamatta kuitenkaan kokemaani. Myöhemmin Seurustelin jälleen ja silloin kaikki oli suht hyvin. Mies ei pettänyt vaikka sitä pelkäsin sydänjuuriani myöten, olin onnekas. Suhteemme kariutui miehen harrastuksen vuoksi, jouduin olemaan hyvin paljon yksin, eikä tulevaisuudesta voinut puhua kuin päivän kerrallaan. Tämä suhde kesti 6 vuotta. Kolmas suhde oli pääosin kammottava. Mies oli alkoholisti, tuurijuoppo joka juo 3 viikkoakin putkeen ja saattaa olla pitkän ajan ottamatta tippaakaan. Mies petti hyvin useasti. Jätti minut baarissa ollessamme yksin löytäessään sieltä paremman sen hetkiseen olo tilaansa, minun silmieni edessä. Sain usein juomat silmille ja huudot vaikken ollut tehnyt muuta kuin ostanut meille juomiset tiskiltä ja huomannut hänen naisen seurassa. Hän jätti minut kavereidensa kanssa vieraaseen kaupunkiin ja katosi itse jonnekin ja palasi vasta aamulla. Suhteeseen liittyi aseella uhkaamista ja käytävälle yöksi jättämistä kun ovi oli laitettu turvalukkoon yms. sairasta. Nämä entisissä suhteissa tapahtuneet asiat vainoavat tasaisin väliajoin, ilman syytä. Nykyinen mieheni ei koskaan tekisi mitään tuollaista ja olen hänelle kertonut menneisyyteni ja pelkoni. Kaikesta huolimatta saan mustasukkaisuus kohtauksia ja epäilen jokaista viestiä ja puhelua. Tämä käy rankaksi molemmille. Yritän kaikin voimin miettiä tilannetta järjellä, että kuvittelen vain kaiken pahan tapahtuvan uudestaan. Epäilen välillä kaikkia naispuolisia ystäviä että he ovat kaikkea muuta kuin ystäviä, että he yrittävät viedä mieheni vaikka he itse seurustelisivatkin. Rakastan miestäni paljon ja teen kaikkeni että pääsen peloistani ja epäilyistäni eroon. Meille syntyy keväällä lapsi joka on kummallekin ensimmäinen ja erittäin rakas. Perheeni vuoksi menen keskustelemaan ulkopuolisen auttajan kanssa , vaikka se kestäisi miten kauan tahansa. Voimia kaikille samassa tilanteessa oleville! Ensimmäinen askel minulle oli ongelman myöntäminen. Menneisyydestä on päästävä eroon hinnalla millä hyvänsä ja uskottava etteivät kaikki miehet ole samanlaisia!! Kiitos jos jaksoit lukea =) Oli vaan pakko päästä purkamaan tuntojaan..
Monen muun tavoin,kärsin minäkin mustasukkaisuudesta ja epäluulosta. Takanani on 3 suhdetta joista 2 on ollut riitaisia ja sisällöltään pettämistä, uhkailua ja alkoholia. Ensimmäinen suhteeni kesti 3 vuotta jossa mies petti useita kertoja, valehtelemalla reissuistaan mitä ihmellisimmillä tarinoilla. Pitkään uskoin ja toivoin uskovani vaikka jossain kyti se epäluulo. Viimein sanoin ääneen epäilyni ja sain kuulla olevani vainoharhainen akka joka kuvittelee kaiken päässään. Mistään emme voineet oikein puhua, ainut vaihtoehto oli sulkea suu ja yrittää unohtaa tapahtuneet. Olin erittäin masentunut ja yritin parantaa itseäni mieheni mieleen. Laihdutin itseni luuksi ja nahaksi ja tajusin tilanteeni lopulta kun olin joutua sairaalahoitoon. Rakastin miestäni ja yritin kaikin tavoin olla parempi kuin muut hänelle, mutta turhaan. Viimein sain voimaa lähteä suhteesta. Vaikka elin nyt vapaammin silti mieheni kyttäsi minua, kirjoitti kellonaikoja ylös milloin ystäväni olivat käyneet luonani ja teki kaikkea järjetöntä tehdäkseen elämästäni mahd. vaikeaa. Meni kuukausia ennenkuin sain omaa tilaa, unohtamatta kuitenkaan kokemaani. Myöhemmin Seurustelin jälleen ja silloin kaikki oli suht hyvin. Mies ei pettänyt vaikka sitä pelkäsin sydänjuuriani myöten, olin onnekas. Suhteemme kariutui miehen harrastuksen vuoksi, jouduin olemaan hyvin paljon yksin, eikä tulevaisuudesta voinut puhua kuin päivän kerrallaan. Tämä suhde kesti 6 vuotta. Kolmas suhde oli pääosin kammottava. Mies oli alkoholisti, tuurijuoppo joka juo 3 viikkoakin putkeen ja saattaa olla pitkän ajan ottamatta tippaakaan. Mies petti hyvin useasti. Jätti minut baarissa ollessamme yksin löytäessään sieltä paremman sen hetkiseen olo tilaansa, minun silmieni edessä. Sain usein juomat silmille ja huudot vaikken ollut tehnyt muuta kuin ostanut meille juomiset tiskiltä ja huomannut hänen naisen seurassa. Hän jätti minut kavereidensa kanssa vieraaseen kaupunkiin ja katosi itse jonnekin ja palasi vasta aamulla. Suhteeseen liittyi aseella uhkaamista ja käytävälle yöksi jättämistä kun ovi oli laitettu turvalukkoon yms. sairasta. Nämä entisissä suhteissa tapahtuneet asiat vainoavat tasaisin väliajoin, ilman syytä. Nykyinen mieheni ei koskaan tekisi mitään tuollaista ja olen hänelle kertonut menneisyyteni ja pelkoni. Kaikesta huolimatta saan mustasukkaisuus kohtauksia ja epäilen jokaista viestiä ja puhelua. Tämä käy rankaksi molemmille. Yritän kaikin voimin miettiä tilannetta järjellä, että kuvittelen vain kaiken pahan tapahtuvan uudestaan. Epäilen välillä kaikkia naispuolisia ystäviä että he ovat kaikkea muuta kuin ystäviä, että he yrittävät viedä mieheni vaikka he itse seurustelisivatkin. Rakastan miestäni paljon ja teen kaikkeni että pääsen peloistani ja epäilyistäni eroon. Meille syntyy keväällä lapsi joka on kummallekin ensimmäinen ja erittäin rakas. Perheeni vuoksi menen keskustelemaan ulkopuolisen auttajan kanssa , vaikka se kestäisi miten kauan tahansa. Voimia kaikille samassa tilanteessa oleville! Ensimmäinen askel minulle oli ongelman myöntäminen. Menneisyydestä on päästävä eroon hinnalla millä hyvänsä ja uskottava etteivät kaikki miehet ole samanlaisia!! Kiitos jos jaksoit lukea =) Oli vaan pakko päästä purkamaan tuntojaan..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hienoa että menet keskustelemaan! ei kannata pilata hyvältä kuullostavaa suhdetta menneisyyden haamujen takia. toivottavasti saat avun ja pääset käsittelemään ja eroon menneisyyden ahdistavista jutuista, vaikka niistä ei varmaan kylläkään täysin pääse eroon niin ainakin niiden aiheuttamasta käyttäytymisestä voi luopua ja elää onnellista elämää.
kaikkea hyvää ja paljon paljon onnea ja onnellisuutta!!