Aihe

Amispohjalta yliopistoon?

pohjankukka

Eli onko kenelläkään kokemuksia opiskelusta yliopistossa ilman lukiopohjaa? Itseäni harmittaa,etten aikoinaan lukioon mennyt ja lähinnä valtiotieteellinen tiedekunta kiinnostaisi kovasti. Mahtaakohan olla toivoakaan pärjätä opinnoissa ilman lukiota?

13

3039

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Emmy

      Mielestäni riippuu täysin yksilöstä kuinka voi pärjätä. On kyllä totta, että lukio antaa todella hyviä valmiuksia, joita ilman voi olla vaikeaakin selvitä.Mutta jos kielet ovat helppoja ilman kouluakin ja pitää kirjoittamisesta ja tekstien laatimisesta niin en usko, että mikään voi olla esteenä.

    • seen

      avoimessa niin pärjäät myös yliopistossa. Kannattaa kokeilla jos on epävarma ja olla luovuttamatta vaikka epäonnistuu. Reputukset ovat yleensä enemmän kiinni huonosta lukutekniikasta kuin tyhjästä päästä. Se, että olet kiinnostunut jostain on jo yleensä merkki siitä että jotain edellytyksiä on olemassa. Sanoisin että luonnontieteet ovat ne tärkeimmät lukiossa. Jos alat opiskella alaa missä niitä ei tarvita, lukiosivistyksestä ei ole kyllä paljon hyötyä.

      • tärkeimmät?

        Ohjeesi on hyvä, avoimen korkeakoulun kautta asiaan saa selvyyttä. Jos pärjäät avoimen kursseilla niin varmaan yliopistossakin. Sitten vain pitäisi saada se opiskelupaikka.

        Itse väittäisin kuitenkin, että lukio-opinnoissa tärkein osa ovat vieraat kielet. Niitä on tosi vaikea opiskella itsekseen eikä oikeastaan missään saa niihin yhtä hyvää ohjausta kuin lukiossa. Matematiikka on myös joillekin aloille välttämätön perusedellytys, mutta ei kait niinkään valtiotieteelliseen. Reaaliaineita voi aivan hyvin opiskella itsekseenkin ja lukea vaikkapa avoimen korkeakoulun tentteihin.


      • seen
        tärkeimmät? kirjoitti:

        Ohjeesi on hyvä, avoimen korkeakoulun kautta asiaan saa selvyyttä. Jos pärjäät avoimen kursseilla niin varmaan yliopistossakin. Sitten vain pitäisi saada se opiskelupaikka.

        Itse väittäisin kuitenkin, että lukio-opinnoissa tärkein osa ovat vieraat kielet. Niitä on tosi vaikea opiskella itsekseen eikä oikeastaan missään saa niihin yhtä hyvää ohjausta kuin lukiossa. Matematiikka on myös joillekin aloille välttämätön perusedellytys, mutta ei kait niinkään valtiotieteelliseen. Reaaliaineita voi aivan hyvin opiskella itsekseenkin ja lukea vaikkapa avoimen korkeakoulun tentteihin.

        että monet ovet pysyvät suljettuina jos matematiikan ymmärtäminen on amistasolla. Kieli on tietysti tärkeä, mutta yllättävän pitkälle pärjää yliopistotasolla passiivisella osaamisella, eli riittää että ymmärtää lukemansa. Harvemmin opiskelu tyssää kielen osaamattomuudesta. Luonnontieteet ovat sivistystä joihin ei yleensä perehdytä varttuneessa iässä ja sen takia on hyvää lukioaikana imeä sitä dataa kalloon, vaikka ei maistuisikaan.
        Mutta olet varmaan oikeassa siinä että valtiotieteessä ei tarvita matematiikkaa, paitsi kansantaloudessa.


    • putki

      Lähipiirissä kolmessa polvessa kansakoulu- ja amispohjalta edenneitä sekä huonosti lukion selvinneitä yliopistolaisia. Itse kuulun viimeksi mainittuun ryhmään.

      Toisilla aloilla elämänkokemus ja kaikenmoinen seikkailu on melkeinpä edellytyksenä opiskeltavana olevien kokonaisuuksien syvälliselle ymmärtämiselle. Toisilla aloilla tiedon kumulatiivinen rakentuminen johtaa puolestaan siihe, että perustietojen tulee olla hyvin hallussa, jotta uuden oppiminen olisi ylipäätään mahdollista.

      Oppimisessa suuri tekijä on tiedon prosessoinnin taidot&kyvyt, mutta myöskin mm. tunteet ja koko elämäntilanne vaikuttavat esim. motivaatioon ja tätä kautta myös kykyyn omaksua uusia asioita. Opitun luova ja joustava soveltaminen käytäntöön sekä uusiin tiedollisiin alueisiin taas vaatii mm. kokonaisuuksien hahmottamiskykyä ja kykyä eritellä sekä yleistää. Nämä taidot karttuvat 'normaalissa elämässä'; hankalia ihmisiä kohdatessa, itseä tutkiskelemalla, kunokirjallisuutta lukemalla, harrastamalla ja vaikkapa pyrkimällä määrätietoisesti kohti unelmiaan esim. amispohjalta yliopistoon.

      Sisua!

    • pärjää

      Iltalukion suorittaminen on yksi mahdollisuus avata yliopiston ovet, jos ylipäätänsä lukio enää kiinnostaa. Toinen vaihtoehto on käydä niin paljon avoimen kursseja, että niiden perusteella pääsee yliopistoon. Tässä on se etu, että jos pääsee sisään, niin yleensä iso osa kursseista on tullut suoritettua avoimessa! Mutta on valtsikassa avoimen väylän opiskelupaikkoja, sitä en tiedä. Ainakin Lapin yliopistossa tiedekunnissa (ei valtsikkaa) on.

      • azal

        Tässä kannattaa pitää mielessä, että näitä avoimen kautta saatavia väyläpaikkoja on erittäin vähän (ainakin Helsingissä) ja opiskelupaikan saaminen väylää käyttäen vaatii erinomaiset arvosanat koko opiskeluajalta. Tämän kuulin omalta tuutoriltani, joka myös painotti, että loppukädessä on aivan sama yrittääkö hilata avoimen arvosanojaan, vai käyttääkö saman ajan pääsykoelukuihin; tie ei ole kummallakaan konstilla helppo. Hänen mukaansa pääsykokeen kautta on jopa helpompi päästä sisään kuin väylää käyttäen.


      • .....
        azal kirjoitti:

        Tässä kannattaa pitää mielessä, että näitä avoimen kautta saatavia väyläpaikkoja on erittäin vähän (ainakin Helsingissä) ja opiskelupaikan saaminen väylää käyttäen vaatii erinomaiset arvosanat koko opiskeluajalta. Tämän kuulin omalta tuutoriltani, joka myös painotti, että loppukädessä on aivan sama yrittääkö hilata avoimen arvosanojaan, vai käyttääkö saman ajan pääsykoelukuihin; tie ei ole kummallakaan konstilla helppo. Hänen mukaansa pääsykokeen kautta on jopa helpompi päästä sisään kuin väylää käyttäen.

        Jeps, olen kuullut samaa eli avoimessa yliopistossa suoritettujen arvosanojen keskiarvon pitäisi hipoa melkein kiitettävän rajaa, mihin yltävät harvat edes niistä, jotka ovat päässeet sisään pelkän pääsykokeen kautta.


    • azal

      Sama asia on mietityttänyt, enkä ole oikein tiennyt mistä asiaa kannattaisi kysellä. Itselläni on vaihtoehtona joko suorittaa kesken jääneet kirjoitukset loppuun ja hakea sitten niiden tuloksilla, tai kokeilla onnea jo olemassa olevilla ammattipapereilla. Melko toivottomalta tuo jälkimmäinen vaihtoehto on näyttänyt, kun esim. pääsykoetilastoja on sittemmin selaillut.
      Avointa suosittelen minäkin, se on ainakin itselleni ollut kannustava tapa tutustua opintoihin, tutkia soveltuvuuttaan alalle ja hioa omia opiskelutapoja.
      Tsemppiä sulle!

    • asdfasd

      Valtiotieteissä ei lukiolla ole juurikaan merkitystä, jos hallitset englannin niin, että saat tolkkua tenttikirjoista. Enimmäkseen niissä pyörii sama perussanasto, jonka oppii varsin nopeasti, jos kieli muuten on hallussa. Yleissivistystä täytyy olla, että osaa kytkeä asioita laajempiin yhteyksiin, mutta mielestäni lukion yleissivistävää merkitystä liiotellaan ihan turhaan. Parhaan pohjan saa lukemalla lehtiä ja kirjoja sekä seuraamalla telkkarin ajankohtaisohjelmia. Avoimesta voi hakea alkupotkua, jos siihen on tilaisuus.

      Itse opiskelen yhteiskuntatieteellisessä ilman lukiopohjaa (puolet olen lukiosta aikanaan käynyt), eikä minulla ole edes ammattitutkinnosta lopputodistusta. Sain kuitenkin hakea yliopistoon (on yliopistokohtaista, hyväksyvätkö tällaisia hakijoita), ja opiskelupaikka irtosi mielestäni aika helposti. Luin pääsykoekirjat kahteen kertaan läpi, tein niistä muistiinpanot, joiden avulla pänttäsin pääasiat. 1,5 kuukautta meni urakkaan lukemalla n. 2 tuntia päivässä. Osa hakijoista valitaan yhteispisteillä yo-todistus pääsykoepisteet, ja ne, joilla yo-todistusta ei ole, voivat tulla valituiksi pelkkien pääsykoepisteiden perusteella. Jos osaa kirjat kunnolla (pitää osata melkein ulkoa!) ja kykenee soveltamaan niiden tietoa, saa kokeesta helposti sisäänpääsyn edellyttämän määrän pisteitä. Valtiotieteellinen/yhteiskuntatieteellinen ovat aloja, jotka näyttävät vaikeilta päästä, koska niissä on melko pienet sisäänpääsyprosentit, mutta suurin osa hakijoista on kuitenkin liikkeellä ihan harjoitusmielellä, eikä hallitse asioita kunnolla.

      Opiskelu on ollut mukavaa, ja olen pärjännyt mielestäni hyvin (tenttien keskiarvo on jossain 4,5 tuntumassa). Pakkoruotsi vähän hirvittää, kun en ole ruotsia lukenut kuin kolme lukiokurssia, mutta kaipa siitä selviää, kun panostaa muutaman kuukauden pelkästään siihen.

      Että yliopistoon vain, jos siltä tuntuu!

    • DI___

      Luulisi olevan ainakin teknillisissä tieteissä. Olisi mukava tietää onko kukaan amiksen käynyt(ilman lukiota) selvittänyt tiensä diplomi-insinööriksi ja missä ajassa?

      • Jo vain

        Tiedän montakin, tosin vuosien takaa.

        Ensimmäinen tapaus käytyään vuoden tekun teknikkoluokkaa ja siirryttyään sitten opiston puolelle insinööriopintoihin sekä sieltä edelleen yliopistoon suoritti tutkinnon oivallisesti alle viiden vuoden ja on vuosia toiminut hyvin teoreettisen alan proffana.

        Toinen esimerkki on samalta pohjalta suorittanut diplomi-insinööritutkinnon noin viiteen vuoteen ja tehnyt sen jälkeen varsin merkittävää teollista uraa.

        Kolmas tapaus suoritti avoimen yliopiston ja muuntokoulutuksen kautta diplomi-insinööritutkinnon teknikkopohjalta alle neljän vuoden ja on nyt viimeistelemässä väitöskirjaansa.

        Ehkä nämä minun luettelemani eivät ole aivan tavallisimpia tapauksia, mutta diplomi-insinöörin tutkinto on mahdollista suorittaa ilman ylioppilastutkintoa, ja vielä tieteellinen jatkotutkinto siihen päälle, kun vain motivaatiota asiaan riittää.


      • Kaikkijärjestyy

        Minäkin tiedän useita maistereita ja pari DI:tä, jotka eivät ole lukiota käyneet päivääkään. Lahjakas henkilö raivaa tiensä ihan normaaliponnisteluilla amispohjalta ylempään korkeakoulututkintoon. Muilla kuin luonnontieteellisillä tai teknisillä aloilla tämä on sisäänpääsyn jälkeen jopa helppoa (ei vaikeaa matematiikkaa).

        Tiedän myös kolme tieteellisen jatkotutkinnon tehnyttä "amista".


    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maisan uupuvat päivitykset ja tuoreet rikosepäilyt

      Mikäs kun Maisa ei ole viikkoihin päivittänyt instaa ja nyt ollaan lehdissä tälläisistä.. 👀 https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/010c6594-780f-4
      Kotimaiset julkkisjuorut
      206
      16329
    2. Ikea palkkaa pakolaisia hienoa!

      Huonekalujätti Ikea aikoo tarjota Suomessa työpestin noin 70 pakolaiselle kolmen seuraavan vuoden aikana, yhtiö kertoo tiedotteessaan. – Pakolaiset o
      Maailman menoa
      334
      5841