Amispohjalta yliopistoon?

Eli onko kenelläkään kokemuksia opiskelusta yliopistossa ilman lukiopohjaa? Itseäni harmittaa,etten aikoinaan lukioon mennyt ja lähinnä valtiotieteellinen tiedekunta kiinnostaisi kovasti. Mahtaakohan olla toivoakaan pärjätä opinnoissa ilman lukiota?
153612
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Mielestäni riippuu täysin yksilöstä kuinka voi pärjätä. On kyllä totta, että lukio antaa todella hyviä valmiuksia, joita ilman voi olla vaikeaakin selvitä.Mutta jos kielet ovat helppoja ilman kouluakin ja pitää kirjoittamisesta ja tekstien laatimisesta niin en usko, että mikään voi olla esteenä.

Äänestä

avoimessa niin pärjäät myös yliopistossa. Kannattaa kokeilla jos on epävarma ja olla luovuttamatta vaikka epäonnistuu. Reputukset ovat yleensä enemmän kiinni huonosta lukutekniikasta kuin tyhjästä päästä. Se, että olet kiinnostunut jostain on jo yleensä merkki siitä että jotain edellytyksiä on olemassa. Sanoisin että luonnontieteet ovat ne tärkeimmät lukiossa. Jos alat opiskella alaa missä niitä ei tarvita, lukiosivistyksestä ei ole kyllä paljon hyötyä.

Äänestä
  • Ohjeesi on hyvä, avoimen korkeakoulun kautta asiaan saa selvyyttä. Jos pärjäät avoimen kursseilla niin varmaan yliopistossakin. Sitten vain pitäisi saada se opiskelupaikka.

    Itse väittäisin kuitenkin, että lukio-opinnoissa tärkein osa ovat vieraat kielet. Niitä on tosi vaikea opiskella itsekseen eikä oikeastaan missään saa niihin yhtä hyvää ohjausta kuin lukiossa. Matematiikka on myös joillekin aloille välttämätön perusedellytys, mutta ei kait niinkään valtiotieteelliseen. Reaaliaineita voi aivan hyvin opiskella itsekseenkin ja lukea vaikkapa avoimen korkeakoulun tentteihin.

    Äänestä

  • tärkeimmät? kirjoitti:

    Ohjeesi on hyvä, avoimen korkeakoulun kautta asiaan saa selvyyttä. Jos pärjäät avoimen kursseilla niin varmaan yliopistossakin. Sitten vain pitäisi saada se opiskelupaikka.

    Itse väittäisin kuitenkin, että lukio-opinnoissa tärkein osa ovat vieraat kielet. Niitä on tosi vaikea opiskella itsekseen eikä oikeastaan missään saa niihin yhtä hyvää ohjausta kuin lukiossa. Matematiikka on myös joillekin aloille välttämätön perusedellytys, mutta ei kait niinkään valtiotieteelliseen. Reaaliaineita voi aivan hyvin opiskella itsekseenkin ja lukea vaikkapa avoimen korkeakoulun tentteihin.

    että monet ovet pysyvät suljettuina jos matematiikan ymmärtäminen on amistasolla. Kieli on tietysti tärkeä, mutta yllättävän pitkälle pärjää yliopistotasolla passiivisella osaamisella, eli riittää että ymmärtää lukemansa. Harvemmin opiskelu tyssää kielen osaamattomuudesta. Luonnontieteet ovat sivistystä joihin ei yleensä perehdytä varttuneessa iässä ja sen takia on hyvää lukioaikana imeä sitä dataa kalloon, vaikka ei maistuisikaan.
    Mutta olet varmaan oikeassa siinä että valtiotieteessä ei tarvita matematiikkaa, paitsi kansantaloudessa.

    Äänestä

Lähipiirissä kolmessa polvessa kansakoulu- ja amispohjalta edenneitä sekä huonosti lukion selvinneitä yliopistolaisia. Itse kuulun viimeksi mainittuun ryhmään.

Toisilla aloilla elämänkokemus ja kaikenmoinen seikkailu on melkeinpä edellytyksenä opiskeltavana olevien kokonaisuuksien syvälliselle ymmärtämiselle. Toisilla aloilla tiedon kumulatiivinen rakentuminen johtaa puolestaan siihe, että perustietojen tulee olla hyvin hallussa, jotta uuden oppiminen olisi ylipäätään mahdollista.

Oppimisessa suuri tekijä on tiedon prosessoinnin taidot&kyvyt, mutta myöskin mm. tunteet ja koko elämäntilanne vaikuttavat esim. motivaatioon ja tätä kautta myös kykyyn omaksua uusia asioita. Opitun luova ja joustava soveltaminen käytäntöön sekä uusiin tiedollisiin alueisiin taas vaatii mm. kokonaisuuksien hahmottamiskykyä ja kykyä eritellä sekä yleistää. Nämä taidot karttuvat 'normaalissa elämässä'; hankalia ihmisiä kohdatessa, itseä tutkiskelemalla, kunokirjallisuutta lukemalla, harrastamalla ja vaikkapa pyrkimällä määrätietoisesti kohti unelmiaan esim. amispohjalta yliopistoon.

Sisua!

Äänestä

Iltalukion suorittaminen on yksi mahdollisuus avata yliopiston ovet, jos ylipäätänsä lukio enää kiinnostaa. Toinen vaihtoehto on käydä niin paljon avoimen kursseja, että niiden perusteella pääsee yliopistoon. Tässä on se etu, että jos pääsee sisään, niin yleensä iso osa kursseista on tullut suoritettua avoimessa! Mutta on valtsikassa avoimen väylän opiskelupaikkoja, sitä en tiedä. Ainakin Lapin yliopistossa tiedekunnissa (ei valtsikkaa) on.

Äänestä
  • Tässä kannattaa pitää mielessä, että näitä avoimen kautta saatavia väyläpaikkoja on erittäin vähän (ainakin Helsingissä) ja opiskelupaikan saaminen väylää käyttäen vaatii erinomaiset arvosanat koko opiskeluajalta. Tämän kuulin omalta tuutoriltani, joka myös painotti, että loppukädessä on aivan sama yrittääkö hilata avoimen arvosanojaan, vai käyttääkö saman ajan pääsykoelukuihin; tie ei ole kummallakaan konstilla helppo. Hänen mukaansa pääsykokeen kautta on jopa helpompi päästä sisään kuin väylää käyttäen.

    Äänestä

  • azal kirjoitti:

    Tässä kannattaa pitää mielessä, että näitä avoimen kautta saatavia väyläpaikkoja on erittäin vähän (ainakin Helsingissä) ja opiskelupaikan saaminen väylää käyttäen vaatii erinomaiset arvosanat koko opiskeluajalta. Tämän kuulin omalta tuutoriltani, joka myös painotti, että loppukädessä on aivan sama yrittääkö hilata avoimen arvosanojaan, vai käyttääkö saman ajan pääsykoelukuihin; tie ei ole kummallakaan konstilla helppo. Hänen mukaansa pääsykokeen kautta on jopa helpompi päästä sisään kuin väylää käyttäen.

    Jeps, olen kuullut samaa eli avoimessa yliopistossa suoritettujen arvosanojen keskiarvon pitäisi hipoa melkein kiitettävän rajaa, mihin yltävät harvat edes niistä, jotka ovat päässeet sisään pelkän pääsykokeen kautta.

    Äänestä

Sama asia on mietityttänyt, enkä ole oikein tiennyt mistä asiaa kannattaisi kysellä. Itselläni on vaihtoehtona joko suorittaa kesken jääneet kirjoitukset loppuun ja hakea sitten niiden tuloksilla, tai kokeilla onnea jo olemassa olevilla ammattipapereilla. Melko toivottomalta tuo jälkimmäinen vaihtoehto on näyttänyt, kun esim. pääsykoetilastoja on sittemmin selaillut.
Avointa suosittelen minäkin, se on ainakin itselleni ollut kannustava tapa tutustua opintoihin, tutkia soveltuvuuttaan alalle ja hioa omia opiskelutapoja.
Tsemppiä sulle!

Äänestä

Valtiotieteissä ei lukiolla ole juurikaan merkitystä, jos hallitset englannin niin, että saat tolkkua tenttikirjoista. Enimmäkseen niissä pyörii sama perussanasto, jonka oppii varsin nopeasti, jos kieli muuten on hallussa. Yleissivistystä täytyy olla, että osaa kytkeä asioita laajempiin yhteyksiin, mutta mielestäni lukion yleissivistävää merkitystä liiotellaan ihan turhaan. Parhaan pohjan saa lukemalla lehtiä ja kirjoja sekä seuraamalla telkkarin ajankohtaisohjelmia. Avoimesta voi hakea alkupotkua, jos siihen on tilaisuus.

Itse opiskelen yhteiskuntatieteellisessä ilman lukiopohjaa (puolet olen lukiosta aikanaan käynyt), eikä minulla ole edes ammattitutkinnosta lopputodistusta. Sain kuitenkin hakea yliopistoon (on yliopistokohtaista, hyväksyvätkö tällaisia hakijoita), ja opiskelupaikka irtosi mielestäni aika helposti. Luin pääsykoekirjat kahteen kertaan läpi, tein niistä muistiinpanot, joiden avulla pänttäsin pääasiat. 1,5 kuukautta meni urakkaan lukemalla n. 2 tuntia päivässä. Osa hakijoista valitaan yhteispisteillä yo-todistus pääsykoepisteet, ja ne, joilla yo-todistusta ei ole, voivat tulla valituiksi pelkkien pääsykoepisteiden perusteella. Jos osaa kirjat kunnolla (pitää osata melkein ulkoa!) ja kykenee soveltamaan niiden tietoa, saa kokeesta helposti sisäänpääsyn edellyttämän määrän pisteitä. Valtiotieteellinen/yhteiskuntatieteellinen ovat aloja, jotka näyttävät vaikeilta päästä, koska niissä on melko pienet sisäänpääsyprosentit, mutta suurin osa hakijoista on kuitenkin liikkeellä ihan harjoitusmielellä, eikä hallitse asioita kunnolla.

Opiskelu on ollut mukavaa, ja olen pärjännyt mielestäni hyvin (tenttien keskiarvo on jossain 4,5 tuntumassa). Pakkoruotsi vähän hirvittää, kun en ole ruotsia lukenut kuin kolme lukiokurssia, mutta kaipa siitä selviää, kun panostaa muutaman kuukauden pelkästään siihen.

Että yliopistoon vain, jos siltä tuntuu!

Äänestä

Luulisi olevan ainakin teknillisissä tieteissä. Olisi mukava tietää onko kukaan amiksen käynyt(ilman lukiota) selvittänyt tiensä diplomi-insinööriksi ja missä ajassa?

Äänestä
  • Tiedän montakin, tosin vuosien takaa.

    Ensimmäinen tapaus käytyään vuoden tekun teknikkoluokkaa ja siirryttyään sitten opiston puolelle insinööriopintoihin sekä sieltä edelleen yliopistoon suoritti tutkinnon oivallisesti alle viiden vuoden ja on vuosia toiminut hyvin teoreettisen alan proffana.

    Toinen esimerkki on samalta pohjalta suorittanut diplomi-insinööritutkinnon noin viiteen vuoteen ja tehnyt sen jälkeen varsin merkittävää teollista uraa.

    Kolmas tapaus suoritti avoimen yliopiston ja muuntokoulutuksen kautta diplomi-insinööritutkinnon teknikkopohjalta alle neljän vuoden ja on nyt viimeistelemässä väitöskirjaansa.

    Ehkä nämä minun luettelemani eivät ole aivan tavallisimpia tapauksia, mutta diplomi-insinöörin tutkinto on mahdollista suorittaa ilman ylioppilastutkintoa, ja vielä tieteellinen jatkotutkinto siihen päälle, kun vain motivaatiota asiaan riittää.

    Äänestä

  • Minäkin tiedän useita maistereita ja pari DI:tä, jotka eivät ole lukiota käyneet päivääkään. Lahjakas henkilö raivaa tiensä ihan normaaliponnisteluilla amispohjalta ylempään korkeakoulututkintoon. Muilla kuin luonnontieteellisillä tai teknisillä aloilla tämä on sisäänpääsyn jälkeen jopa helppoa (ei vaikeaa matematiikkaa).

    Tiedän myös kolme tieteellisen jatkotutkinnon tehnyttä "amista".

    Äänestä

Tiedän montakin henkilöä, jotka ovat opiskelleet yliopistossa ilman lukion suorittamista, heistä lähin on oma sisareni. Hän opiskeli ensin emäntäkoulussa ja jatkoi siitä kotitalousopettajaksi, jonka jälkeen pääsi yliopistoon opiskelemaan kasvatustieteitä.
Kaverini myös opiskeli ensin insinööriksi ja siitä sitten muutaman vuoden jälkeen diplomi-insinööriksi.

Tiedän myös tohtoriksi väitelleen kaverin, joka ei ole lukiota suorittanut, vaan opintopolku on ollut vastaava, kuin sisarellani.

Minulla itselläni oli myös tarkoitus aivan kansakoulupohjalta mennä yliopistoon opiskelemaan sisareni lailla, eli ensin ammatillinen koulutus teknikoksi, siitä sitten seuraava aste opistossa, jonka jälkeen yliopistoon, mutta oma yritys ja sen pyörittäminen vei lopulta niin paljon aikaa, että yliopisto jäi. Nyt näin jo eläkkeellä ollessa asia on alkanut kiinnostamaan uudelleen, kun olen avustanut muutamia henkilöitä väitöskirjan tekemisessä, että voisin itsekin vielä.

Äänestä

Ihan tavallisia nämä ilman ylioppilastutkintoa yliopistoon päätyneet eivät ole. Tai ehkä joillakin aloilla, kuten kauppa ja tekniikka, tuollaisia on. Mutta itse en muista tuollaisia tavanneeni elämäni varrella yhtään, vaikka ystävä- ja tuttavapiirini on pääosin yliopistotutkinnon suorittaneita. Omat opiskelutoverini yliopistossa olivat ymmärtääkseni kaikki ylioppilaita kuten minäkin. Humanistisille aloille ei tulla ilman tiettyä sivistyspohjaa.

Pitäisin kyllä lukiota erittäin hyödyllisenä ennen yliopistoa etenkin kielitaidon kannalta ja kun matemaattista osaamista tarvitaan niin myös sen kannalta.

On kuitenkin hyvä, että tie yliopistoon on auki muillekin kuin ylioppilaille.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


pohjankukka kirjoitti:

Eli onko kenelläkään kokemuksia opiskelusta yliopistossa ilman lukiopohjaa? Itseäni harmittaa,etten aikoinaan lukioon mennyt ja lähinnä valtiotieteellinen tiedekunta kiinnostaisi kovasti. Mahtaakohan olla toivoakaan pärjätä opinnoissa ilman lukiota?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu