Herättelen edelleen keskustelua sähkömoottorin käytöstä purjeveneessä.
Asiaa puoltaa:
1)konetta tarvitaan vain apuna (rantautuminen ja peilityyni keli)
2)Akkuja voidaan hankkia paljon, koska lisäpaino kölin viereen ei ole haitaksi.
3) Tavallisten auton starttiakkujen hinta on hyvin kohtuullinen (40€ / 60 ah. Eli esomerkiksi 400€ / 10 akkua = 600ah.)
4) Lataus maissa on helppoa ja edullista.
5) Lataus tarvittaessa järvellä / saaressa / mantereella onnistuu agrekaatilla, jonka saa parilla satasella AleVihoselta.
Löydätkö lisää näkökulmia puolesta tai vastaan. Sähköhän on joka tapauksessa purjeveneiden tuleva apukoneen käyttövoima. Nyt kannattaa asiaan paneutua ja keskustella.
Asiaa puoltaa:
1)konetta tarvitaan vain apuna (rantautuminen ja peilityyni keli)
2)Akkuja voidaan hankkia paljon, koska lisäpaino kölin viereen ei ole haitaksi.
3) Tavallisten auton starttiakkujen hinta on hyvin kohtuullinen (40€ / 60 ah. Eli esomerkiksi 400€ / 10 akkua = 600ah.)
4) Lataus maissa on helppoa ja edullista.
5) Lataus tarvittaessa järvellä / saaressa / mantereella onnistuu agrekaatilla, jonka saa parilla satasella AleVihoselta.
Löydätkö lisää näkökulmia puolesta tai vastaan. Sähköhän on joka tapauksessa purjeveneiden tuleva apukoneen käyttövoima. Nyt kannattaa asiaan paneutua ja keskustella.
Vastaukset 65
Vanhimmat
Niin nuo sähkömoottorit ovat varmaankin varmatoimisempia kuin polttomoottorit, ja ei tarvitse nykiä moottoria käyntiin. mutta onhan sähkömoottoreissakin omat heikot kohtansa.
Joo, laita ihmeessä kauhea kasa akkuja veneeseesi. "Lisäpaino tervetullutta" ja "Tuleva apukoneen käyttövoima"? Heh...
Hei, ota huomioon että suurimmalla osalla ihmisiä ei ole samanlaista venettä kuin sinulla, johon voi lastata kamalan kasan akkuja kölin viereen ja aggrekaatin vielä johonkin haisemaan ja pörisemään.
Suurinta osaa jengistä se ei varmasti todellakaan kiinnosta. Jos sinun veneesi purjehdus"ominaisuudet" paranevat tuolla niin tee ihmeessä niin. Todella halpa ja hyvä ratkaisu!
Yleismaailmallisesti Huono idea (huomaa iso H-kirjain). Ei tule laajempaa sukseeta.
Eiköhän tuon sähkömoottorin käyttö akuilla ole kuollut ajatus ainakin 12 voltilla. Esim. 15hp koneen korvaaminen sähkömoottorilla tarvitsee 11kW tehon! (1hp = n.735W, 15hp x 750 = 11025W) Tämä tarkoittaa 12 voltilla n.900A virtaa. 600Ah akuilla voisi sitten ajaa puoli tuntia, jonka jälkeen akut ovat melkein tyhjät. 50A laturilla niitä sitten ladattaisiin kymmenisen tuntia, jotta voisi taas ajaa puoli tuntia akuilla. Itse en kyllä näe ideaa siinä, että puolen tunnin hiljaista ajoa varten tarvitaan 10 tuntia generaattorin pärinää. Laiturisähköllä lataaminen kestää vielä kauemmin, mikäli teho on rajattu 500 Wattiin. Latausvirta on tällöin vain n.35A ja latausaika lähentelee 15 tuntia. (generaattorin pärinää ei tosin tarvi kuunnella) Lisäksi tuo 900A virta on teknisesti aika haastava toteuttaa. Kivaahan olisi esim. pyörimisnopeuden säätö, joka tuolla virralla on todella kallis toteuttaa. Asia muuttuu toiseksi, mikäli akut ovat sarjaan kytkettyjä ja jostain löytää korkeampaan jännitteeseen soveltuvan moottorin. Tässäkin ratkaisussa on ongelmansa ja yksi niistä on akkujen lataus.
Ohessa sähkömiesten laskelmia. Itse harkitsen vakavasti Ozin hankkimista
http://www.ozecodrive.com/OZecoDrive/Eng/IndexOZecoDriveEng.html
Vilkaisin noita sivuja. Täydellä teholla ajettaessa (n. 5,5 solmua) riittää akuissa virtaa vain tunnin ajoon. Kolmen ja puolen solmun vauhtia toki 8 tuntia.
Toivottavasti tekniikka kehittyy, niin että tästä tulisi vielä todellinen vaihtoehto. Ainakaan itselleni ei tunnin ajoaika riitä, vaikka purjevene onkin.
Jos konetta on pakko käyttää, niin silloin tilanne on yleensä sellainen, että kotiin on monen tunnin matka.
Terve,
Itse olen ajatellut, että sitten joskus kun vanha dieseli (10 hv vm.75) sanoo itsensä irti, niin vaihdan sähköön. Vielä ei ole kiiru, kone pelaa moitteetta, mitä nyt hieman öljyä ruikkii alleen ja joskus nokeaa peräpeiliä.
Kyllä nuo sähkömoottorit ovat lisääntymään päin. Niitä pistetään jo ensiasennuksina uusiin veneisiin ja akkuteknologiakin kehittyy pikkuhiljaa.
Etuja äänetön, saasteeton, hajuton ja puhdas meno.
Itse olen myös tuon OzecoDriven kannalla, kiva paketti.
Toinen harkinnassa oleva on tuo Asmon Thoosa 6000 RG
http://www.asmomarine.com/2005/asmo_uk/00.shtml
Paino ei paljoa muutu, koska pois lähtisi vanha kone, polttoainetankki startti akku. No tulee sitä silti n. 50 kg lisää.
Purjeethan lasketaan yleensä jos ei tuule ja vauhti tippuu alle parin solmun (lue 1-3) ja kolmella solmulla sähköllä pääsee riittävän nopeasti ja pitkään eteenpäin.
Kovalla kelillä rantautuessa tuota konetehoa tarvitaan ja siinä on se ainoa isompi mutta. Riittääkö teho ja virta. Dieselillä ei tuollaista probleemaa ole. Tankissa on aina riittävästi ainetta;).
Lataus maissa ja lataus purjehtiessa (tiputtaa kyllä nopeutta). Lisää voisi ladata aurinkopaneeleilla tai tuuligeneraattoreilla, mutta niitä tarvitaan myös huvipuolen sähköihin.
Agrekaatti olisi yksi vaihtoehto ja sen voi sijoittaa sopivaksi katsomaansa paikkaan. Polttokennosysteemit olisivat hyvä ja toimiva ratkaisu, mutta niin pirun kalliita ja tankkaus ei vielä oikein pelaa.
Mutta jos omistaa, tai on hankimassa jollaa apuveneeksi ja siihen 6-15 hp perämoottoria, niin latauspuolalla varustettuna se toimisi hyvänä apumoottorina jos sattuu sähkö loppumaan. Vaihtavathan monet vanhan sisäkonevainaansa edulliseen perämoottoriin.
Ainoa mihin sähkömoottorista ei ole, vedenlämmittäminen. Ei sen puoleen, ei sitä lämminvesiboileria ole, ainakaan vielä veneessäni, paitsi aurinkolämmitteinen säkki.
Purjeveneet toimivat kuitenkin ydinvoimalla. Eli siis: Aurinko, tuo iso ydinreaktori lämmittää maapalloa säteillään. Erilaiset paikat lämpiävät eri tahtiin ja lämmin ilma nousee ylöspäin ja tilalle virtaa viileämpää ilmaa, syntyy tuuli. Tuuli kuljettaa purjeveneitä ympäri maailmaa. Purjeveneet kulkevat siis ydinvoimalla. MOT.
Toivoopi: Kauko J
Kirjoituksesi perustui ennakkoluuloihin ja hataran sähkötekniikan perusteiden tuntemuksen antaman vakaumuksen tukemaan tietämättömyyteen.
Maksimivirrat sähköveneissä pyritään pitämään jatkuvalla teholla 100 A paikkeilla ja pistekuormissa 200 A alle. 3-4 tn uppoumaisessa purkkarissa tämä tarkoittaa 36-48 V jännitteellä toimivia järjestelmiä, jos halutaan päästä hetkellisesti runkonopeuteen.
Kuten trukeissa ym. sähköhärveissä niin veneidenkin ajoakkuina parhaita ovat ns. syväpurkausakut, jotka kootaan 2V erillisistä kennoista niitä sarjaan liittäen. Sähköautot pystyy latamaan kohtuuajassa, miksei sähköveneitä? Lataavat eli regen-moottorisysteemit, esim ozidrive, vaikuttavat aika lupaavilta, aurinkosähkö ja tuuligeneraattorit ovat vain ylläpitoa, agrekaatti pitää olla sellainen, että generaattorina on vaihtovirtalaturi joka tuottaa tasasuunnattuna suoraan akkujärjestelmän tarvitsemaa jännitettä. 12 tai 24 voltin systeemiin tuollainen on helppo, halpa ja hauska rakentaa auton laturi ja wanha B&S paikallismoottori yhdistämällä.
Nääs, sähkömoottorit ja akkutekniikka kehittyvät koko ajan, hybridiautoja tulee lisää, sähköautot lisääntyvät kaupunkiliikenteessä, golfkärryt kulkevat sähköllä ja sähkötrukeista on vuosikymmenien kokemukset. Tietysti sähkömoottori purjeveneen apukoneena tulee yleistymään (sorry, eivät kysy sinulta lupaa...), mutta tuskin se vielä lähiaikoina on tässä esiintyvien epälijöiden vaihtoehto.
Sähkömoottori ei sovi purkkariisi jos:
- on pakko päästä monta kymmentä mailia pläkän yllättäessä koneella
- pläkäksi katsotaan tilanne kun vauhti hiipuu kolmeen solmuun
- koneella pitää pystyä ajamaan vastatuuleen ja -aallokkoon muutenkin kuin satamamanöövereissä
- koneella ajaessa pitää kyetä etenemään vähintään runkonopeutta muuten kuin hetkellisesti
mitähän mahtoi tarkoittaa "vähintään runkonopeutta" edellisessä. eiköhän se runkonopeus ole uppoumarunkoisessa purkkarissa käytännössä lähes maksiminopeus, jota miellyttävästi voi ajaa, pläkällä taas 80% runkonopeudesta saavutetaan melko pienellä teholla. Suurempi tehontarve vastatuuleen on mahdollista riki tai purjevauriota lukuun ottamatta melko lyhytaikainen.
Olet oikeassa. Siten esim 7 m vesilinjalla (puolitonnari kokoluokka, n. 30-32 ft LOA) runkonopeus 6,4 kn, 80% tuosta n. 5,1 kn. Käytännössä tuon kokoiset veneet varustetaan 18-20 hp koneilla (uudet tai moottoria vaihdettaessa), jolloin kahva pohjassa päästään karvan verran yli runkonopeuden, n. 7 solmuun ja marssivauhti puolella kaasulla (n. 10 hp teholla) on karvan päälle kuuden solmun.
Ennen vanhaan tuon kokoiset purkkarit varustettiin vakiona 8-10 hp diesel- tai bensakoneilla, ja samoihin huipputehoihin pitää tyytyä mikäli siirrytään sähkömoottorien käyttöön-
Ompas outo kommentti. Haluaisin kuulla perustelut.
Olen nimittäin edelleen sitä mieltä että kuvaamani 12V tilanne on nimenomaan sähkötekniikan perusteiden mukainen. Kaiken lisäksi tapaus on kovasti yksinkertainen. Mikäli virran halutaan olevan alhaisempi, jännitettä on tietysti nostettava. Lainaan vielä kohtia kirjotuksestani, mikäli sen hallinta kokonaisena on ylivoimaista.
" Eiköhän tuon sähkömoottorin käyttö akuilla ole kuollut ajatus ainakin 12 voltilla" ja "Asia muuttuu toiseksi, mikäli akut ovat sarjaan kytkettyjä"
Sähköautoissa oleva tekniikka on varmasti sovellettavissa veneeseen..joskus. Tällä hetkellä ainakaan itse en tekisi kummempia merimatkoja tuollaisen sähkömoottorin varassa.
Noh, tuo kommenttisi 900 A virralla toimivasta 12 V järjestelmästä oli "kovasti yksinkertainen" ja "sähkötekniikan perusteiden mukainen", valitettavasti sillä ei ole käytännön kanssa mitään tekemistä. Tuollaisia virtoja ja tehoja voidaan ottaa hetkellisesti, lyhyitä ja paksuja kaapeleita käyttäen, esim. auton/traktorin starttimoottorit.
Käytännössä ei noin suuria virtoja käytetä noin pienitehoisissa (alle 10 kW) ajomoottoreissa. Siksi käytetään korkeampia jännitteitä, jotta siirtohäviöt/johdinpaksuudet pysyvät maltillisina ja jotta myös itse moottorien hyötysuhde on korkea ja rakenne pysyy kevyenä.
Arvasin ihan oikein: "ainakaan itse en tekisi kummempia merimatkoja tuollaisen sähkömoottorin varassa"
Minä puolestani kokeilisin mieluusti esim. Ozidriven systeemiä purjeveneeni apukoneena, "valitettavasti" tiisselihörpötin ei ole vielä lähelläkään käyttöikänsä loppupäätä, enkä nyt niin hurahtanut ole jotta käyttökelpoisen koneen kävisin ottamaan pois. En minäkään mieluusti tekisi kummempia merimatkoja minkään moottorin varassa, purjeiden varassa kylläkin (ks. tämän keskustelupalstan teema)
Tuollainen n. 30-jalkainen nykyaikainen vene (esim. Dehler 29) kulkee 9 hv dieselillä ainakin 6,5 kn ja 18 hv dieselillä selkeästi yli 7 kn, jopa lähes 8 kn. Noissa vesilinja on n. 8 m ja runkonopeus hiukan alle 7 kn. 80% runkonopeudesta vastaa siis n. 5,5 kn nopeutta. Se vaatii vielä 2-3 kW tehon. 4,5 kn nopeuteen riittää jo reilu 1 kW, jos tuulta ei juuri ole.
Tuosta voi helposti laskea, että tarvittava akkukapasiteetti esim. 10 M siirtymään on jo 5,5 kn vauhdilla melkoinen (n. 400 Ah 12 V akkuja), 6,5 kn vauhdilla tarvitaan yli 2-kertainen akusto samaan matkaan ja 4,5 kn vauhdilla riittäisi puolikas akusto.
10 M on vielä aika lyhyt siirtymä. Vaikka purjehdin sitkeästi hyvin kevyessäkin tuulessa ja en mielelläni perämoottoria kuuntele, jouduin viime kesänä ajamaan 5-10 M matkoja koneella melko usein.
Itse pitäisin ehdottomana mimiminä ehkä 30 M matkaan tarvittavaa bensa-, diesel- tai akkukapasiteettia. Tuohan toteutuu helposti 10 litran kannulla huonoissakin oloissa, mutta akuilla ei.
Lataaminen on kyllä aika suuri ongelma ellei kapasiteettia tosiaan ole tuon 30 M (1000 Ah 12 V) verran, jolloin ei olisi täysin riippuvainen päivittäisen sähköjohdon löytämisestä. Toisaalta tuon kapasiteetin lataaminen alkaa olla 16 A sulakkeiden rajoilla, joten tarvitaan ehkä jo erilliset latausasemat.
Onko sopivia agregaatteja olemassa? Tavalliset ovat todella äänekkäitä.
Mitä maksaa kunnollinen verkkolaturi (min 1 kW), kunnollinen agregaatti (min 2 kW, vähintään yhtä hiljainen kuin venediesel), tarvittava akusto (1000 Ah 12 V laadukas syväpurkaus)?
Lisäksi tarvitaan vielä nopeudensäätösysteemi. Tuossa OZecoDrivessa on vain 3 nopeutta eteenpäin ja 2 taaksepäin. Naapuriveneessä on tuollainen ja hänen mukaansa nopeusvaihtoehdot (n. 6 m veneessä) ovat n. 5,5 kn ja n. 3 kn. Tuo ensimmäinen on siis täysi teho ja toinen "normaali" eli matkanopeus. "Säätö" tehdään kytkemällä akut sarjaan tai rinnan (12 tai 24 V)
3 kn matkanopeus on toki akkujen riittävyyden kannalta hyvä, mutta useimmille liian alhainen. Täydellä teholla (4,5 tai 9 kW) taas akut tyhjenevät hetkessä.
Eikä se kovin ripeästi sillä liikahda, vrt. polttomoottorin 100kw...
No, veneessä on vähän eri juttu mutta tehontarve on vastatuulessa tai manöövereissa tai 5-6solmun vauhdeissa, on enemmän kuin mitä mikään 2kw starttimoottori. Sähkömoottorin hyötysuhde on hyvä jopa 80-90%, mutta turvallisuuden takia pitäisi olla min.5kw käytettävissä 5 tunnin ajan.
Akuista ei saa koskaan koko kapasiteettia ulos, max.50-70%.
Eli 6000wattia/12voltilla=500A , 500A*5h=2500Ah , 2500Ah/50Ah akku=50kpl.
Tämä siis minimimäärä 50*75Ah akkua painaa tonnin, ja maksaa taatusti enemmän kuin uusi Volvon kone.
Eräiden henkilöiden esittämissä tehoissa kun puhutaan sähköstä ja alle runkonopeudesta ei toden häivääkään, 10v aikana tulee sähkö vääjäämättömästi syrjäyttämään polttomoottorin teholuokassa 1-20Kw ,nyt painaa Vikin esittämä generaattori 6kg ,joka antaa lisämaileja kivasti,tarvittaessa.
On todella ilo huomata kuinka sähkön käyttö purjeveneen voimanlähteenä virittää keskusteluun.
Sähköllä näyttää olevan merkittäviä haittoja polttomoottoriin verrattuna. Hinta ei kuitenkaan liene pahimpia. 50 starttiakkua maksaa vain 2000€, johon hintaan ei taida keskimoottoria löytyä ainakaan diesinä.
On todella mahdollista varustaa purjevene vaikka 50 kappaleella starttiakkuja, joden 1000 kg paino olisi vain eduksi. Eihän tähän hintaan saa edes 1000kg painavaa kölä.
Siis merkittävä etu: Köli voidaan rakentaa edullisesti ja kölipaino koota akuista, jolloon akkujen tuoma sähkiö tulisi tavallaan siinä siivellä.
1000kg akkuja nyky starttiakkuina antaisi 3ah/12v joka kilolle. Saataisiin näin 3000ah/12v, mikä tarkoittaisi 36 kwh energiamäärää. Akku kykenee kesäoloissa ja verraten rauhallisella purkausvirralla luovuttamaan jopa yli 80% energiastaan. Käytettävissä olisi 30 kwh.
Tyynellä kelillä voitaisiin parin kolmen tonnin pienellä purjeveneellä ajaa sähköllä yhden
kw:n teholla muutaman solmun nopeudella (reilua soutuvauhtia) jopa 30 tuntia. Ajoaika olisi siis reilu vuorokausi ennen kuin olisi akut taas ladattava.
Lataus voisi tapahtua alle vuorokauden vaikkapa saaressa 400 euron parin kilovatin bensiiniagrekaatilla vaikkapa saaren toisella puolella purjehtioiden nauttiessa luonnosta , uinnista ja toisistaan sillä toisella puolen saarta kaikessa hiljaisuudessa.
Tämä kaikki tuntuu niin hyvälle ja toimivalle. Matkaa tehtäisiin taas sitten täysin tyynessä sähkön voimalla hyvinkin 150 km seuraavan vuorokauden aikana luonnon rauhasta ja äänettömyydetä kaikin rinnoin nauttien.
Mikäli jonkun purjehdusinto kestäisi kahden vuorokauden keskeytymättömän matkanteon, ei tarvitsisi muuta kuin hankkia parilla tonnilla tuhat kiloa lisää akkuja. Näin veneen vakaus paranisi ja matkalaisten onnellisuus lisääntyisi.
Joku mainitsi jossain kohden vastatuulen tuomista vaikeuksista näin pienelle moottoriteholle, eikä huomioinut purjeiden olemassaoloa. Niin vastatuulessa nostettaisiin purjeet ja matka jatkuisi nyt 6 solmun nopeudella luovien ja purjehduksen onnesta nauttien. Nyt voitaisiin akkujen vapaalla teholla lämmittää peräosassa oleva sähkösauna ja navakassa tuulessa ropsauttaa kunnon löylyt.
Mitäpä arvoisat epäilijät tähän sanotte. Toivon, ettei hymy vain pääsisi hyytymään. (2000 kg akkuja antaisi 60kwh eli 2kw kiukaalle 30h:n (lue:KOLMENKYMMENEN tunnin saunomisajan)
Näin rattoisasti saunoessani ystävieni kanssa kulkisi purteni 300 km. Kun näin savolaisena Kuopiosta etelätuulessa aloittaisin saunomiseni perjantai-illalla, olisin Lappeenrannassa puhtaana poikana valmis lauantain ja sunnuntain välisen yön aamutunneilla paikallisiin soittoruokaloihin yökerhojen iloihin.
Taitaa vakavaksi mennä sähkönvastustajien ajatukset.
Oski
50 starttiakkua tosiaan riittäisi mainiosti. Tosin niistä ei voi ottaa kuin n. puolet nimelliskapasiteetista käyttöön, sillä ne eivät kestää toistuvaa syväpurkausta. Bilteman hyväksi todettu 60 Ah starttiakku ei edes maksa kuin 30 €.
Ongelmaksi tulee kuitenkin koko. 60 Ah akku on tilavuudeltaan 10 litraa. 50 Akkua ovat siis tilavuudeltaan 500 litraa. Tyypillinen 30-jalkaisen köli painaa 1000-2000 kg, joten sen tilavuus on vain 100-250 litraa riippuen painosta ja materiaalista. Kun kölin pitää olla varsin kestäväkin (=paksu teräskuori), ei sen sisään saa tungettua kuin eninitään kolmasosan tuosta akkukapasiteetista. Sitten on vielä ongelmana akkujen mahtuminen muotonsa puolesta. Bilteman akku on 17,5 cm leveä ja hydrodynaamisesti hyvin toimiva köli ei missään tapauksessa saisi olla paksuudeltaan yli 15% jänteestään (tavallinen 1 m jänne -> paksuin kohta 15 cm. Hyvään köliin ei siis saa ängettyä ainuttakaan 60 Ah akkua.
Kohtuu hyvin painolastin voi vielä sijoittaa turkin alle. Korkeutta vaaditaan yhdelle "akkutasolle" 22 cm ja pinta-alaa 2,4 m2. Tuollainen pinta-ala löytyynee niukasti salongista, mutta reunoiltaan turkkilevyt ovat yleensä lähes kiinni pohjassa eli seisomakorkeudesta lähtee tuo 22 cm. Seuraava vaihtoehto on laittaa akut punkkien alle, mutta nyt alkaa painopiste olla jo turhan korkealla ja samalla menetetään vesitankkien ja/tai säilytystilojen paikka.
Sitten pitäisi vielä ratkaista akkujen huolto ja miettiä mitä akut tykkäävät pilssiin kertyvästä vedestä ja vene akkujen likaamasta pilssivedestä, erityisesti akkuja köliin tungettaessa.
Tuntuu mukavalta kun ajatus saa osakseen mielenkiintoa.
Akkujen sijoitusmahdollisuus olisi vartavasten rakennettavassa purjeveneessä seuraava:
Vene rakennettaisiin siten, että koko veneen pohjan pituus, esim 6m, muodostaisi n. 60 senttiä leveän ja 40 settiä korkean onton kölin. Tähän kölin osaan olisi mahdollista asettaa poikittain akkuja (30*20*25) kaksi rinnakkain ja 30 peräkkäin. Näin saataisiin 60 akkua (hinta 1800€, paino 1200 kg ja säköenergia 60*60ah*12v=43kwh) Kaikki arvot sangen sopivia 8metriseen keveään purjeveneeseen. Varsinainen köli olisi tämän kölin yläosan alla. Se voitaisiin rakentaa vaikka suorasta 20mm:n teräslevystä halutun muotoiseksi.
Kehitelläänpä ajatusta eteenpäin. Mulla on 6m:n purkkari rakenteilla.
Paikaöllaan olisi perustaa epävirallinen sähköpurkkarikerho.
Tuollainen varsin leveä ja syvä "kölitasku" pilaa aivan varmasti veneen purjehdusominaisuudet totaalisesti. Minusta purjehdusominaisuudet ovat aivan liian suuri hinta sähkömoottorista! Lisäksi akkujen altistuminen vedelle on ko. ratkaisussa hyvin vaikeasti torjuttavissa.
Joakimin mainitsemat purjehdusominaisuudet ovat todellakin PURJEVENEESSÄ tärkeimmät. Ei kannata rakennella venettä vaan saadakseen väkisin toimimaan omat ideansa. Olen itsekin miettinyt tuota sähkönvarastointiongelmaa, ja mielestäni ainoa oikea vaihtoehto on akkuköli, joka rakennetaan täsmälleen optimoituun kokoon ja muotoon tehtaalla. (Painoa todennäköisesti ei tulisi aivan riittävästi verrattuna vastaavaan rautaköliin, puhumattakaan lyijykölistä, joten paarlastia voisi vielä lisätä irtoakuilla). Ongelmana on löytää moiselle valmistaja. Jokin nykyisistä akkuvalmistajista saattaisi lämmetä ajatukselle, jos vaan olisi kysyntää. Köli voisi toimia kierrätysperiaatteella, eli loppuunkäytetty kennosto korvattaisiin vaihtamalla koko köli. Minulta ei tuo matematiikkapuoli oikein luonnistu, niin pystyisikö joku (Joakim?) laskeskelemaan noin suurinpiirtein oletetun loppupainon suhteessa esim. rautaköliin?
Todella hieno ajatus.
Erään50ah/12v akun ominaispaino on 1,68 kg/dm3(14.3kg / 1,7*2,0*2.5 dm3) Akku on siis kovin kevyttä verrattuna teräkseen (7,8kg/dm3) saatko lyijyyn (11,3 kg / dn3 ) Uskomattomalta kuullostaa kun kantaa lyijyakkua sylissään.
Yllätyin akun keveydestä laskiessani sen. Luulin aikaisemmin, että akkulasti olisi tehokasta pohjalasta. Sehän onkin tehokasta vain tilantuhlauksessa. Tämä oli kova takaisku ajatuksilleni säköpurjeveneestä.
Mittasin vain yhden starrtakun. Voi olla, että joillakn akkutyypeillä päästään painavampiin tuloksiin.
En kuitenkaan olisi vielä valmis luopumaan sähkön käytöstä tulevassa purkkarissani.
Vähänkin asiaan vihkiytyneet ymmärtävät ettei moottoreita ,olkoot sähkö tai polttomoottoreita,voi verrata pelkän tehon perusteella,muutamat keskustelijat eivät ymmärrä että sähkömoottorit pyörivät vähintään puolta pienemmällä pyörimisnopeudella,eli teho "pettää".
Purjehtijat jotka eivät olisi ajaneet karille tai saaneet pohjakosketusta.En tässä tarkoita vuoden tai parin seilaajia.
Mitähän mahtaisi tapahtua "akkukölille" karilleajon yhteydessä?
Suomentaisitko ajatuksen. Millä perusteella pitäisi mielestäsi verrata sähkö- ja dieselmoottoria?
Potkuri on "kiinnostunut" vain tehosta (potkuriakselin kierrosluku * potkuriakselin vääntömomnetti) ei siitä miten se on tehty.
Akkujen paikka ei ole kölissä mutta mahdollisimman lähellä, akut ovat vain siirtymävaiheen varastointimuoto, en jaksa uskoa että kukaan akunvalmistaja lähtisi valmistamaan akkuköliä ,vaikka teknisesti lienee mahdollista,lyijyä pitäisi joka tapauksessa mahtua mukaan akkujen lisäksi.
Tarkoin moottorien vääntömomenttia ilman alennusvaihteita ,noin karkeasti 5Kw 1500 1/min sähkömoottori ,10Kw 3000 1/min polttomoottori, sama vääntö.
Siksi teho on se ratkaiseva.
2v:n Trukkiakku painaa 43 kg ja on mitoiltaan1.9dm*1.6dm*4.6dm=13.98dm3. Sen tiheys on siis 43kg/14dm3=3.0 kg /dm. Tältä pohjalta esimerkiksi 1000kg koliakun tilavuua olisi 330 litraa. Ei mikään mahdoton mollukka veneen mahan alle sopivasti muotoiltuna.
Pikakiinnityksellä varustettuna voisi omassa rannassa olla odottamassa täydessä lataustilassa toinen samanlainen.
Visoidaan edelleen: Kotirannassa yksi vaihtoköli, veneessä yksi ja mäkkirannassa vielä kolmas ja neljäs veneyhtiön kakkosomistajan rannassa. Kaikki vaihtoakut voisivat latautua kaikessa rauhassa omissa satamissaan. Reviiri alkaisi laajentua.
Aivan,olen vuoden päivät seurannut tätä palstaa ,myönnän että olet tolkulla asioista,mutta tietänet sähkömoottorin hyvät puolet ,lähinnä momentti käppyrä mikä on hiukan erilainen kuin polttomoottorilla,ja nyt neuvoa antavat!!!!
Nyt alkaa akut painaa niin paljon että täytyy ottaa toisellkin jalalle ettei mene senat sakaisin.
Sähkömoottoreitahan on varsin montaa tyyppiä ja niillä erilaiset teho- ja vääntömomenttikäyrät. Ko. tapauksessa on kyse tasavirtamoottorista. Onko nekään kaikki samanlaisia?
Jotkut sähkömoottorit kai antavat huomattavasti suuremman vääntömomentin paikallaan tai pienillä kierroksilla kuin huipputeholla. Miten on tasavirtamoottoreiden laita?
Nykyiset ahtamattomat polttomoottorit antavat hyvin tasaisen vääntömomentin. Tyypillisesti yli 80% huippuarvosta on käytössä koko käyttöalueella.
Venemoottorilta ei vaadita suurta tehoa (tai vääntömomenttia) lähellä tyhjäkäyntiä, sillä potkuri pyörii varsin kevyesti näillä kierroksilla. Sähkömoottorin mshdollisesti suuresta alakierrosväännöstä ei siis ole suurta hyötyä.
Oikein mitoitetulla potkurilla dieselkone käy kepeästi matkavauhtia, joten en heti keksi mitä hyötyä sähkömoottorin suuremmasta alakierrosväännöstä olisi. Ehkä paaluveto on tehoon nähden parempi. Teho on kuitenkin ratkaisee veneen huippunopeuden.
Sähkömoottoriasiantuntijat ovat sitä mieltä, että tasavirta koneella voidaan totettaa jopa ilman alennusvaihdetta mikä hyvänsä pyörintänöpeus välillä 100- 100000 1/min ja momentti muotoutuu sen mukaan tehosta laskien M=P/2*pii*n. Moottorin rakenne sivuvirta /päävirta jne sekä ankkurin halkaisijan mitoitus mahdollistavat tämän suuren pyörintänopeus alueen käyttötarkoituksen mukaan. Suuresta korkean momentin alueesta ei liene hyötyä kuin suurella potkurilla tilanteessa täysi eteen / täysi taakse vaihdossa.
Potkuri mitoitus on kiinnostava aihe sinänsä
Kiitos myös sinulle osanotosta asian aprikointiin
Tasavirtamoottorin momentti käyrä on suora eli se antaa joka kierrosluvulla saman momentin.Ja se mikä ominaisuus yleensä kaikilla sähkömoottoreilla on, että niistä voidaan hetkellisesti ottaa jopa kymmenkertainen momentti(kuten myös teho). Kymmenkertaista tehoa voi ottaa yleensä vain muutaman sekunnin,muussa tapauksessa moottori palaa. Tämä on etu esim autoissa joissa teho tarvitaan kiihdytykseen mutta ei varsinaiseen matkantekoon, teoriassahan vain kiihdytys vaatii tehoa ei liike.Veneissä tilanne on aivan päinvastoin eli kiihdytys ei vaadi tehoa vaan liike.
Koska tasavirtakoneen hyötysuhde on hyvin korkea eikä se juuri riipu kierrosluvusta ei moottorin koolla ole kovin paljon merkitystä.Koska akuista otettu teho riippuu vain ajonopeudesta ja veneen vastuksesta.Eli jos valitset pienempi tehoisen moottorin suuremman sijasta niin tehonkulutus ainakin teoriassa kasvaa, koska kiihdytys vaihe kestää kauemmin. Myös lämpöhäviöt kasvaa johtimen ohentuessa.
Jos todella innostun asentamaan tulevaan veneeseen sähkömoottorin, olisi valmisratkaisu varmasti paras. Uskon jostakin löytyvän myös jotakin taulukkotietoa arvojen pohjalta:
vesilinjan pituus 5,5 m
Kokonaispaino n. 1000 kg
leveys 2 m
haluttu nopeus 3 N
Pohjan muoto Kulmikas (kolme vanerilevypariaa. siis viisi taitetta
kölipaino 300-400 kg
Joku asiaa tunteva saattaisi heittää hihasta sähkömoottorityypin ja potkurin mitat (sm voi olla 12v / 24v / 36v / 48v jne sekä akkuja 300-1000 ah/12v )
Jos osaat likiarvon heittää, niin olen kiinnostunut tiedosta.
Oma kokemus H-veneestä (1,5 tn, vesilinja 6,3 m)
MinnKota Endura 36
Nopeus 3,0 kn pläkässä (GPS mittaus/lokin kalibrointi)
3*75 Ah akut, rinnan kytkettyinä
Käytännössä kokeiltu toiminta-aika yhdellä latauksella lähes 6 tuntia (17 mailia), tällöin akut hiipuneet niin että nopeus laskenut 2,8-2,9 kn paikkeille.
Laturina halpa (hintaluokka 50 euro) Einhellin 22 A yleismalli, lataa yön yli akut riittävän täyteen.
Mikäli vene purjehtii ja etenkin kryssii hyvin (kuten H-vene), ja moottori on vain melan korvike pläkässä ja satamassa niin sähköperämoottori on halpa ja toimiva ratkaisu. Suosittelen 36-54 lbs työntävää mallia (virrankulutus eli teho suoraan verrannollinen työntövoimaan, työntövoima paunoina suunnilleen sama luku kuin virrankulutus amppeereina jos 12 V laite)
Nykyisin alkaa kait Suomestakin saamaan kohtuu hinnoilla, mutta itse tilasin moottorin USAsta, cabelas.com oli firma jossa rahti paketin koosta riippumatta oli 40 % tilauksen arvosta. Ostin tehdaskunnostetun (reconditioned), nyt tuo sama näyttää olevan 100 USD, siihen rahti 40 taalaa / kurssi 1,18 = 118 euro * alv+tulli 26 % = 150 euro, kotiin kannettuna.
Kiitos kaikille hyvin mielenkiintoisista ja valaisevistakin kannanotoista. joitakin ajatuksia:
oikeat trukkiakut ovat varmasti paremmat kuin starttiakut. ongelmano on vain hinta.
Toki 12V:n akuista jännitettä saa tarpeen mukaan. Kymmenestä 120 ja kahdesta kymmenestä 240 volttia. Hankala suuri virta on toki näin pudotettavissa. Tämähän ei poista sitä, että starttiakut markkinoidaan 12 volttisena.
Kuten monet ovat esille tuoneet, lienee hankalin asia riittävän energiamäärän mukaan saaminen. Mukaan saa kuitenkin vähän (esin 20*60ah*12v =14,4 kwh) Tämä energiamäärä on pieni, mutta enemmän kuin saatiin suuriin purjelaivoihin sata vuotta sitten.
Kevääksi valmistuu purjeveneeni ja aion siinä kokeilla kuinka sähkö paikkaansa puolustaa. Purjehduksesta sinänsä olen tietämätön, mutta nopea oppinen. Uskon kesän purjetimisen tuulen ja sähkön varassa opettavan enemmän kuin tuulen ja polttoaineen varassa oppisi.
Suuret kiitokset mielipiteen antajille. Ja toivon keskustelun jatkuvan.
Esimerkkinä vaikka www.sunwind.ch -sivuilta Sunwind 280, johon saatavana sähkömoottori.
Specseissä myös käyttö- ja latausaikoja.
Terve,
Hyviä kommentteja, varsinkin Vikillä.
Tuolta löytyy linkkejä sähköistykseen:
http://www.solarnavigator.net/electric_boats.htm
T: Kauko J
Ilo todeta, että on olemassa toteutettuja sähkötoimisia veneitä ja moottoreita
Vene pitää suunnitella sähkökäyttöön ,syvä v-pohja niin alkaa löytymään tilaa.
Sähkömoottorin käyttöä purjeveneessä ei oikeastaan estä muu seikka kuin se, että puhjehtijatkin haluavat ajaa veneellään mahdollisimman lujaa.
Lisäksi sähkömoottori sopii vain "laituri-purjehtijoille", jotka ajavat satamasta satamaan. Muutoin akkuja ei oikein tahdo saada latailtua.
Veneet ovat kaiken lisäksi aika ahtaita sisätiloiltaan, joten akkujen sijoittaminen tuottaa ongelmia. En tiedä ketään, joka ei tarvitsisi reissulle kaiken mahdollisen säilytyskapasiteetin.
Lisääntyvä paino huonontaa purjehdusominaisuuksia.
mielenkiintoinne keskustelu, mutta mulle jäi epäselväksi se, mitä hyvää keskustelijat näkevät sähkö-purjeveneessä?
Terve,
Sähkömoottorin edut:
- hiljaisuus
vähän samaa miksi valitaan purkkari. Tästä etuja myös muille. Rantautuessa tai lähtiessä ei tarvitse korottaa ääntänsä koneen ylitse ja koneen ääni ei herätä nukkuvia.
- huoltovapaampi
- nopeampi reagoimaan (ei starttia yms.)
- ei öljyjä eikä polttoaineita (pl. mahdollinen polttokenno)
- ei haise
- ei sotke
- omavaraisuus (ei riippuvaisia huoltoasemista jos sähköntuotto kunnossa)
Käyttökustannukset samaa luokkaa dieselin kanssa eli polttoaine yms. huoltokulut vastaan akkujen uusiminen määrä ajoin. Tulevaisuudessa sähkömoottorin puolella.
Hankintakustannukset about samat dieselin kanssa.
Vastaan:
-Sähkön riittävyys ja saanti (ratkaisuja ketjussa)
- ei vielä mahdollista niin suurta toimialuetta kuin dieseli
Nuo edut ovat se syy miksi sähkömoottoria halutaan ja niihin ollaan siirtymässä
Itse koitan saada purjeet ylös mahdollisimman nopeasti ja vastaavasti laskea ne mahdollisimman myöhään nauttiakseni luonnon ja tuulen äänistä ja hiljaisuudesta.
Ja oma diisselini ei ole silti niitä äänekkäimpiä.
Toivoopi: Kauko J
Tässä on kokonaan polttokennot unohdettu..
leikitäänpäs ajatuksella. Vetyä saa kehitettyä elektrolyysillä merivedestä - siihen tosin tarvitaan sähköä, jota taas tarvitaan siihen ajoon - että ei kuulosta järkevältä. Mutta entäpä jos vetyä kehitetään kaikessa rauhassa käyttäen aurinkokennoa tai tuuliagrekaattia tai maasähköä hyväksikäyttäen ja sitten säilötään se pienipaineisena imeytysaineeseen ( näitä säilöntämenetelmiä kehitettiin jo 70 luvun energiakriisin aikana). Noo ei ehkä vielä vähään aikaan ;-)
Entäpä sitten Stirling-prosessia käyttävä agregaatti - erittäin hiljainen, löytyy muistaakseni ainakin Whispergen tuotenimellä: http://www.whispergen.com/ ... kannattaa varmaan harkita sellaista generaattoriksi muutenkin.
Ruotsalaiset käyttävät sellaista myös voimanlähteenä hiipimiskoneena aivan nykyaikaisessa sukellusveneessään, jossa sellainen kehittää muistaakseni n. 3 hp .
Ja tuosta pienestä tehosta taas muistuu mieleen että entisaikoina ei kaikissa melko suurehkoissa aluksissakaan juuri paljon enempää tehoja ollut höyrykoneissa - suuri vääntö ja iso potkuri vievät paattia kyllä eteenpäin tuulessakin, mutta kiirettä ei silloin pidä olla.
nykyaikainen pieni venediesel voidaan tehdä niin hiljaiseksi, että se ei häiritse ketään. Muistan erään asennuksen, jossa piti kierroslukumittarista katsoa, että moottori oli käynnistynyt.
-sähkömoottori ei sinänsä vaadi huoltoa, mutta akut sitäkin enemmän. Dieselin huoltotoimenpiteet ovat n. 1-2 tuntia vuodessa. Ei kovin paljon.
- dieselin starttaus ja vaihteen kytkentä vie arviolta n. 10 sekuntia. Missä tilanteessa pitäisi reagoida nopeammin?
- voiteluöljyä on muutama litra ja polttoainetta menee kesässä ehkä 50 -100 litraa. Jos haluaa käyttää uusiutuvia luonnonvaroja, niin voi dieselissä voidaan mainiosti kasviöljypohjaista ns. biodieseliä. Siis uusiutuva ja ympäristöystävällinen energialähde. Millä tavoin sesähkö tuotetaan?
- ei nykyaikainen dieselmoottori juurikaan haise eikä ainakan savuta. Biodieselillä pakokaasujen haju muistuttaa munkin paistoa.
- Kunnossa oleva dieselmoottori ei vuoda öljyä, eikä polttoainetta. Se ei siis sotke.
- omavaraisuus on parempi kuin sähköllä, koska polttoainetta voi olla vaikka koko kesän käyttöä varten valmiina.
- Dieselin käyttökustannukset ovat mitättömät verrattuna veneen muihin kuluihin.
- Hankintakustannuksia on vaikea verrata, koska kaupallista tarjontaa sähkömoottoreista ja akuista on varsin vähän.
Kokonaisuutena on hyvä, että näistä asioista keskustellaan, mutta realistisesti ottaen dieselmoottori on purjeveneen konevoimana ainoa oikea ratkaisu.
Hei,
Hyviä perusteluja.
"nykyaikainen pieni venediesel voidaan tehdä niin hiljaiseksi, että se ei häiritse ketään. "
No itselläni on vanha Volvo Penta. Ei se niin kovin äänekäs sekään ole ja äänieristettäkin voi lisätä. Mutta sähkömoottori on silti hiljaisempi.
"-sähkömoottori ei sinänsä vaadi huoltoa, mutta akut sitäkin enemmän. Dieselin huoltotoimenpiteet ovat n. 1-2 tuntia vuodessa. Ei kovin paljon."
Eikä tuommoinen pieni huolto haittaakaan. Akkujakin löytyy huoltovapaina.
"- dieselin starttaus ja vaihteen kytkentä vie arviolta n. 10 sekuntia. Missä tilanteessa pitäisi reagoida nopeammin?"
Ehkä rantautumistilanteissa, mutta teoreettisesti jossain hätätilanteessa kallion tms. lähestyessä nopeasti, ja jos se kone ei käynnistykkään, polttoaineessa roskia tai vettä. Ero on kuitenkin 8 sekuntia vähintään. Ei se tietenkään paljoa ole ja koneen pitää olla kunnossa.
"- voiteluöljyä on muutama litra ja polttoainetta menee kesässä ehkä 50 -100 litraa. Jos haluaa käyttää uusiutuvia luonnonvaroja, niin voi dieselissä voidaan mainiosti kasviöljypohjaista ns. biodieseliä. Siis uusiutuva ja ympäristöystävällinen energialähde. Millä tavoin sesähkö tuotetaan? "
Totta. Sähkö pitäisi mielestäni tuottaa tuulella, auringolla tai polttokennoilla.
"- ei nykyaikainen dieselmoottori juurikaan haise eikä ainakan savuta. Biodieselillä pakokaasujen haju muistuttaa munkin paistoa.
- Kunnossa oleva dieselmoottori ei vuoda öljyä, eikä polttoainetta. Se ei siis sotke."
Omassa veneessäni ei hajuista ole ollut haittaa ja pientä on ollut siivoustarvekin konehuoneessa. Peräpeili kyllä nokeentui viimekesänä hieman, mutta täytyy vaihtaa ilmansuodatin ja säädättää hieman suuttimia.
"- omavaraisuus on parempi kuin sähköllä, koska polttoainetta voi olla vaikka koko kesän käyttöä varten valmiina."
Suhteellista, jos on tyyntä ja matkan pitäisi taittua pötä kuluu enemmän. Itselläni on n.38 litran tankki ja siitä menee myös lämmitykseen. varalla pidän kymmenen litran kanisteria.
"- Dieselin käyttökustannukset ovat mitättömät verrattuna veneen muihin kuluihin.
- Hankintakustannuksia on vaikea verrata, koska kaupallista tarjontaa sähkömoottoreista ja akuista on varsin vähän."
Kuluja kumminkin ja toistaiseksi suurinpiirtein samalla tasolla sähkömoottorin kuluihin (akut)(tietenkin suhteellista tämäkin). Suomessa ei tarjontaa vielä ole kovinkaan paljoa, taitaa olla liian pienet markkinat. Nyt olisi hyvä aika aloittaa bisnes.
"Kokonaisuutena on hyvä, että näistä asioista keskustellaan, mutta realistisesti ottaen dieselmoottori on purjeveneen konevoimana ainoa oikea ratkaisu."
Totta! mutta vain toistaiseksi. Mitä enemmän ihmiset niitä veneisiinsä laittavat, sitä enemmän löytyy tarjontaa ja hinnat halpenevat. Tekniikka kehittyy sekä moottoreissa että akkuissa. Polttokennoratkaisuja olisi jo korvaamaan liian isoja akustoja, mutta ne maksavat niin tuhottomasti ja niiden polttoainejakelu (vety) on vasta alussa. Joissain voi käyttää alkoholia tms. nestemäistä.
Mutta katsotaan parin kolmen vuoden päästä uudestaan...
T: Kauko J
p.s. samaa keskustelua käydään venepalstoilla ympäri maailmaa jo useampaa vuotta.
Olisi kiva saada lukea käyttö kokemuksia myös suomeksi. Ulkomaankieliset ovat yleensä olleet positiivisia.
Keskustelu on avannut ajatuksia. En ole enää täysin varma sähkön paremmuudesta.
Visiona alkaa muodostua 6m:n veneeseeni: 1kW:n kone kiinteästi sisälle ja 500akkuja kölin viereen. (=n. 150 kg ) Lisäksi parin hepan perämoottori paräpeiliin alas laskettavaksi.
Kokonaisuus antaa riittävän käyttösähkön ja rantautumismahdollisuuden ilman perämoottoria. Perämoottori antaa paluumahdollisuudet paikasta kuin paikasta.
Vaihdettavaa akkuköliä jään mielenkiinnolla odottamaan.
Omalta osaltani olen saanut paljon hyödyllistä tietoa.
Anna parran kasvaa jos olet mies ja odottele polttokennojen halpenemista.
Tehoja verratessa harva veneilijä miettii paljonko potkuriakseli pyörii, siinä mielessä teho harhaanjohtava,verrataan vaikka vanhoja hidaskäyntisiä ja nykyaikaisia dieseleitä.
Eri koneiden tuttamaa tehoa on vaikea suoraan verratas. Tietysti jos puhutaan akselitehosta, muuttuu asia vain pyörintä nopeuden sovittamiseksi potkurille sopivaksi huomioiden vääntömomentin riittävyys. onhan teho 2*pii*M*n ja momentin kautta kierrosnopeuden suhdetta on helppolkin muuttaa.
Sähkömoottorin merkittävää ominaisuutta laajavääntöisenä kierroslukutunnottomana koneena ei sinänsä päästä hyödyntämään, koska potkuri on aina samassa vedessä ilman ylä ja alamäkiä.
Purjeveneeseen sopivan potkurin valinnasta olista mukava saada lisätietoa. Sitä löytyy varmasti eri osoitteista.
Koska sähkä jäisi etupäässä satamamanöövereiden suoritukseen on mulla tuntuma suurehkon potkurin puolesta isolla väännöllä ja pienillä kieroksilla. Potkurinhan saisi helposti vapaasti pyörivään tilaan nimenomaan sähkömoottorikäytössä. Ei tarvittaisi mitään vapaa kytkimiä.
Niinpä: Etua olisi tosiaan sähköllä suunnanvaihdon helppous ja kytkimen tarpeettomuus.
Potkurin pystyy laskemaan, kun tiedetään akselin pyörimisnopeus, teho ja saavutettavissa oleva huippunopeus. Laskentaan löytyy netistäkin ohjelmia, mutta ne vaativat hieman perehtymistä. Tässä mielestäni laadukkain laajaan mittausaineistoon perustuva:
http://www-personal.engin.umich.edu/~parsons/470web/Junli/Propellorweb.html
Vapaasti pyörivä potkuri ei välttämättä ole hyvä idea. Sen vastus voi olla melko suuri, varsinkin potkuriakselin ollessa vinossa virtaukseen nähden. Saattaa myös meluta kovemmissa nopeuksissa. Itse laittaisin taittolapaisen potkurin.
Tuo on täysin totta; jarrutettuna virrassa pyörivä potkuri jarruttaa huomattavasti enemmän kuin paikoilleen pysäytetty - ei uskoisi vai mitä!?
Tai toisella tavalla sanottuna, jos se potkuri pääsisi todellakin pyörimään täysin vapaasti ilman akselin laakeroinnin kitkaa ym ... ei siis tahmeasti vaan täysin vapaasti, niin silloinhan se ei juuri jarruttaisi.
Mutta ellei ole kiirus, ja moottori sattuisi olemaan sellaista tyyppiä että sitä voi käyttää myös generaattorina, niin silloin voisi periaatteessa ladata niitä akkuja purjeilla ajettaessa käyttäen sitä samaa potkuria juoksupyöränä generaattoria ( ajomoottori) pyörittämässä.
Hölmöläisen peiton jatkamiselta.
En tiedä totuutta, mutta lienee kovin heikko hyötysuhde generaattoriilla, joka toimii laahaavaal potkurilla. Joku saattaa tietää ihan oikeita lukujakin.
Nyky laitteiden hyötysuhde tosin paranee ja paranee kunnes sähköllä voimansa saava vene alkaa kulkea ilman purjeita, siis pelkällä sähköllä, jota saadaan laahaamalla tista potkuria generaattorin pyörittämiseksi. Kun sähköä tulee oikein hyvällä kyötysuhteella, voidaan toki ylimääräinen johtaa vaikkapa takahytin sähkökiukaalle saunomista silmällä pitäen.
Tietysti näppärä laittaa laahauspotkurin suoraan pyörittämään veneen potkuria, niin säästytään osatehoa syöviltä generaattoreilta ja sähkömoottoreilata. Saunomiseen on tosin käytettävä sitten pilkkeitä.
Hyvää vuoden alkua kaikille purjeiden ustäville ja muillekin.
Potkurin jarruttamisen ja pyörimisen suhde riippuu hyvin paljon potkurista ja virtauksen suunnasta.
Tuulivoimaloissa (ja lentokonepotkureilla) vastusvoima kasvaa kun potkuri päästetään pyörimään. Venepotkureissa on yleensä varsin suuri lapapinta-ala (peittävät 30-70 % ympyrästä), jolloin niiden vastus pyörimättä on varsin suuri. Näillä vastus vähenee merkittävästi, jos ne päästetään pyörimään, mutta vastus on silti moninkertainen taittolapaan nähden.
Ensiksi pitää määritellä hyötysuhde. Tuulivoimaloilla se määritetään akselitehon ja potkurin läpi virtaavan tuulienergian (0,5*rho*V^3*A) suhteena. Tälle on teoreettinen maksimi, joka on reilut 60 % ja isot tuulivoimalat pääsevät jo kohtuu lähelle sitä.
Purjehtijan kannalta on oleellisempaa miettiä jarruvoima ja tehon suhdetta. Tällöim hyötysuhde olisi sähkötehon ja F*V:n suhde. Tuon olettaisin olevan 20-50 % käytettäessä tavallista koneajoon tarkoitettua potkuria, kun nopeus on kohtuullisen suuri. Hiljaisessa vauhdissa hyötysuhde lienee olematon.
Joskus 90-luvulla oli jenkkien purjehdusalan lehdessä avomeripurjehtijoilta kyselty erilaisten laitteiden toimivuutta pitkillä matkoilla. Tuuligeneraattorit arvioitiin lähes huonoimmksi keksinnöksi sekä kestävyyden että äänen johdosta. Laahusgeneraattori oli toimintavarmuudeltaan testin kaikista laitteista aivan kärkipäässä. Noissa olosuhteissa ei lasketa tikulla viimeisiä hyötysuhteita vaan laitteissaq arvostetaan ennen kaikkea kestävyyttä eli toimintavarmuutta.
Ei ollu tarkoitus ikiliikkujaa sentään keksiä! Purjeet nyt sentään tuottaa sen verran eteenpäin vievää voimaa että osan siitä voi hyvin käyttää akkujen lataamiseen.
kävin -80 luvulla hinaajassa joka kävi sähköllä, tosin generaattorien kautta .sitten ajatus huviveneisiin,nyt meilä kaikilla kone parhaalla paikalla .agrikaatin voisi sioittaa tietenkin mihin vain ja tarvittaessa kaksi .lisäisi turvallisuutta .joissakin tehdas veneissä on jo toteutettukin.
Vuosia on vierähtänyt. Mikä on tämän hetken tilanne? Akut, moottorit parantuneet? Kokemuksia / pettymyksiä?
Mielenkiintoisia moottoreita
http://greenstarmarine.se/en/produkter/
Muita hyviä vaihtoehtoja?
" Mielenkiintoisia moottoreita
http://greenstarmarine.se/en/produkter/ "
Ja suuria virtoja pienillä jännitteillä.
esim 10 moottorissa vain 24V joten suurin virta 200A, ja jatkuvassa käytössä 150A, eli 4.8kW & 3.6 kW.
Tuottaa siis jatkuvassa käytössä 4 hp tehon, vaikka mainostavat harhaanjohtavasti korvaavan 10hp dieselin.
Potkurikin on 14*9 taittolapainen, eli tyypillinen 10 hp dieselkoneen potkuri, joten siitä vaan jää yläkierrosalue puuttumaan verrattuna dieselkoneella ajoon.
No voihan dieselkoneeseen laittaa esteen kaasuvivun liikettä rajoittamaan, niin pääsee kokeilemaan mitä seurauksia siitä käytännössä on, että tehosta puuttuu 60%.
20D vaihtoehdossa taas on kaksi tuollaista samassa veneessä, joten virrat tuplaantuvat, ja niistä syntyvät tehohäviöt samoin, kuten painokin.
Mielenkiintoista! olen käyttänyt sähkömoottoria pienessä purkkarissa jo useita vuosia ja olen erittäin tyytyväinen! nämä käyttämäni halvat koneet maksaa nykyään enää 100e. uutena! ensikesäksi paneeli käyttöön,on niittenkin hinnat jo kohdillaan! Akut ovat lisäämässä kölipainoa,ja tilaongelmaa ei ole ollut päiväretkillä.akkuja on kolme,ja tarvittaessa yksi kerrallaan viety ladattavaksi.lisääntyneen painon vaikutus on niin pieni että en ole sitä luotettavasti pystynyt mittaamaan! myötäseen ei huomaa eroa ja vastaseen tukevoittaa venettä ja vauhtia!
Olipa paljon asiantuntemusta ja laskelmiin perustuvaa toiveajattelua. Jos purjehdit vain kotisatamasi liepeillä on ihan sama minkälainen moottori pienehkössä purressa on. Kaikilla pääseet kotiin tai turvaan ja johdon päähän. Mutta jos olet esim. matkapurjehtija ja kiertelet vaikkapa Itämerta puhumattakaan voimakkaiden vuorovesivirtausten alueista, niin ainoa oikea moottori veneessä on polttomoottori (ja luultavasti se on niin vielä niin kauan kuin purjehdit). www.snoopy.fi
Sähkön ainoa huono puoli on energian säilöminen. Dieselin energiatiheys on noin 42 MJ/kg, lyijyakun taas noin 0,11 MJ/kg, eli lähes 400-kertainen ero dieselin hyväksi. Pahaimmat kehittelyvaiheessa olevat litiumakut yltävät noin 1,4 MJ/kg energiatiheyteen, mutta sekin on edelleen murto-osa dieselistä.
Dieselin toisena etuna on mahdollisuus täysin mekaanisesti toimivaan moottoriin, eli ei lainkaan sähköllä toimivia osia, mutta tämän päivän common rail -moottorit ovat jo niin riippuvaisia elektroniikasta, että se etu on menetetty.
Verratessa energiatiheyksiä kannattaa huomioida myös hyötysuhde. Tyypillinen purjeveneen dieselkone kuluttaa n. 300 g/kW/h, josta laskemalla akselitehon energiatiheydeksi saa 12 MJ/kg. Sähkömoottorin hyötysuhde taas on yli 90%, joten suurta eroa ei tule. Edelleen ero on siis 100-kertainen lyijyakkuun ja 10-kertainen litiumakkuun.
Litiumakuilla saisi jo jokseenkin järkevästi hyvän toimintasäteen painon puolesta, mutta hinta ja tilavuus ovat suurempia ongelmia purjeveneessä.
Hyviä mietteitä ja laskelmia. Tarkoitus olisi työntää n.2500kg painavaa purjevenettä sisävesillä. Virtoja ei siis juuri olisi. Kustannuksia laskisi myös huoltojen olemattomuus. Satunnainen veneily myös mahdollistaisi sen, että akut olisivat täysiä lähdettäessä. Aattelin, että sähkömoottorin kytkisi vanhan dieselin kardaaniin tai sitten ihan erilliseksi perämoottoriksi.
Ja tietenkin sähkömoottorin miellyttävinpuoli on se äänetön meno :)
Mielenkiintoisia akkuja, joita voi asentaa vaikka kylelleen
http://www.navimare.fi/product_catalog.php?c=91
Samoin halpoja aurinkopaneeleita
http://www.navimare.fi/product_details.php?p=1067
Ei muuten ole äänetöntä toki hiljaisempaa. Yllättävän kova sirinä kuuluu kun ajan yli 1000 w tehoilla.