54 v sitten , kun työväentalossa liehuttiin , siskon tekemässä täyskellohameessa ja taatusti ekana tanssilattialla.
Pröyh, Pröyh.. Oi niitä aikoja. Onneksi kukaan ei niitä voi pois ottaa,
Pröyh, Pröyh.. Oi niitä aikoja. Onneksi kukaan ei niitä voi pois ottaa,
Vastaukset 52
Vanhimmat
Niinhän se meni.
Ei edes eturivissä, tyrkyllä tarvinnut... sieltä rintaman takkakin pokattiin ja pyydettiin... saiskos luvan.... nyt on vyötärökin sama, ja kun nyt tuli puheeksi, pitääköhän mennä testaamaan... kuinka ne nyt "pojat" pokkaisivat... edes eturivistä.
Tanssiin kutsu otetaan vieläkin vastaan!
En kehdannut mennä eturiviin ja takaa ei kukaan hakenut.Niitä sukkelajalkaisia sutturoita vain.Kyllä oli alentavan tuntuista olla valittavana ja raakattuna.Siellä lavalla se poika kuitenkin haki joka tuossa jääkaapilla iltapalaa etsii.
Nuorten tanssi oli erikseen ja aikuisten toisella puolen "TÖKÄRIÄ". Siis se kaljupäisten kiitorata!
siellä Porin lähistöllä, tanssitalo talvella, ja sinne ne treffit tehtiin, nuoretkin.. ja elävää musiikkia oli aina.
Eihän sitä seinäruusuna silloin, eihän, nyt voi olla toisin!
Niinpä niin ketä haettiin ja ketä ei 48cm oli vyötärö..mutta seinäkoristeena sain olla. S1tten myöhemmin toisella paikkakunnalla kuulin tanssien haku järjestyksen:Valitut palat,Seura ja Apu. Tosin enpä osannu tanssia silloin kaposena. 35 vuotta sitten meni niin tangot kuin valssitkin ravintolassa käydessä.
Tämä vyötärökilpa meni niin kovaksi, että täytyy ilmoittautua mukaan leikkiin:
Minä nimittäin sain tanssia, vaikka ei ollut vyötäröä ollenkaan!!! Heh-heh!
olleet kun seikkailuja aluksi.Kempeleeen puutarhurikoululla vasta pääsin alkuun kun oli paljon oppilaita.
Korpivhovin tanssiin piti mennä karkaamalla ja eturivi oli ihan serkkuja samanlailla luvatta liikkeellä.
Ensikerran haki tansiin naapurin poika joka nyt vetää meidän seniori tansseissakin.Sieltä porukan keskeltä veti ettö tuuhan T,,,e sieltä opettelemaan.Se tuntui niin mahtavalta eikä ole menettänyt hohtoaan vieläkään.
Siellä ei ollut keneen ihastua joku Imatran voiman mies mutta olivat vanhoja meikäläiselle.
Tyttöporukalla lähettiin Oulagan lavalle pyörillä ajamaan.Yhden pyärä hinauksessa kun ei polkimia,pitkällä köydellä perässä.Hiekkasia teitä ja jyrkkiä mäkiä.En muista tanssitiinko yhtään peliä.
Takaisin tullessa pojat ajoi perässä ja nauroivat ja huutelivat herjoja meillä oli hauskaa silti.Matkat jäivät mieleenja jos jollakin ihastus.
Aina meillä oli hauskaa porukassa.Aamuyöstä makoiltiin vielä järven ranalla ja sitten kaksi järveä soudettiin kotia.
vaakaan vasta härkäviikkojen jälkeen, etkä juuri
tapaninpäivän iltana.
Väitetään, että tilapäinenkin mässäily nostaa painoa pari kiloa ja sitten se suolaisen kinkun syömisen aiheuttama jano. Suola sitoo nesteitä.
Ajattelin että vain oikein paksu voi alkaa muistella kapeaa vyötäröään ja kun muistot vielä kultaavat asioita, niin olikohan sinun uumasi noin hoikka;)
Kuitenkin, pelasta mitä pelastettavissa on:lenkille ja aterioissa kevyelle linjalle!
Sama meno oli Turun Toverien kesälavalla Uittamolla: tytöillä rynkätyt helmat, pallokampaukset, puolen metrin pituinen uuma ja pyöreä povi!
Bat Boonen perusrokki paukkui ja Elvis opetteli laulamaan.
Minulla on sen ajan sussu yhä viereisellä patjalla öisin. Yhä irroittelemme Tallinnan laivalla vanhaan tapaan.
käynyt hyvä onni: tuollainen pitkään kestänyt onnellinen suhde on parasta, mitä ihminen voi saada.
Onnitteluni teille molemmille!
Nii se oli silloin, mutta entäs nyt. Pannaanko kilpailu kellä eniten senttejä. Eihän nykyään hoikka vyötärö ole edes muodissa. Katsokaa vaikka vuoria eiku nuoria.
se vasta meininki oli,valittiin hiekkarantojen kunigatar minuakin ehdotettiin ottamaan osaa vaan ujona kieltaydyin kunniasta.
Aah ne lavatanssit ja telttamajoitus ja sannoilla auringon otto ja taas pyrahdys meren aaltoihin,kesa 50v sitten ei unohdu koskaan.
Niin kauan sitten.... ja silloin kesät olivat kuumia ja me nuoria....
Mutta tanssimassa käytiin Mäntyluodossa ja Porissa, voi kuinka monta muistoa niihinkin paikkoihin liittyy.
Sielläkö sinäkin Uzma? muistella tässä enää voi, ei mennä..
Voi veikkoset, vyötärö vai olla sama kuin nuorenakin, mutta muuten tuota itäistä pituutta ja läntistä leveyttä alkaa tuohon vatsan seutuun kertymään, sille ei näy mitään mahtavan. Itse kyllä olen oikein toivonut lihaa luiden päälle, kun takamus tuli kipeäksi istuessa pelkillä luilla...., nyt on hieman helpottanut!
"Enhän minä edes syö mitään", niinhän sitä sanotaan.
Vaan eihän mitat mitään merkkaa, jätetään mittanauha ja ollaan pullukoita tai pallukoita, kunhan meillä itsellä on hyvä olla omassa kropassamme.
Vitsiksihän se oli tarkoitettukin. En uskonukkaan, että kukaan tähän kilpaan ilmoittautuisi. Tyytyväinen mieli se on hyvä, mutta minä kun kuulun noihin ikuisiin laihduttajiin niin en kyllä ole tyytyväinen jos olo käy liian raskaaksi. Siis ei pelkkä ulkonäkö ole tärkeintä. Se on muuten kumma, kun vaikka tuohon etupuoleen nuo pehmukkeet muodostuu niin kankuissa luut voi istuessa painaa. Ei kun aina välillä jalkaa taaksepäin heittämään, niin pakaralihakset siitä kasvaa.
enaa voi,ei ole lavaa sannoilla,polttiko sen joku?
Kahdet juhannustanssit siella tanssittiin,muistan kuinka poliisi vilvoitteli humalaisia meressa,ja voi miten mahtava kokko.
Mantyluodossa olen myos kaynyt tanssimassa,
Porin Kirjuriluodossa ja se lava Luotsinmakiko sen nimi oli.Ei koskaan tarjolla oltu oli kiva tunne kun tultiin hakemaan sielta kaikkien takaa.
He ovat niin tolkuttoman laihoja, että ihmettelee, että syövätköhän he mitään.
Silloin meidän aikanamme tytöt kyllä kilpailivat vyötärönsä kapeudesta, mutta muuten olivat "muodot" kunniassa. Nykyajan tytöt pitävät Marilyn Monroeta läskinä.
Pojat taisivat olla aikamoisia juntteja siihen aikaan. Ei ollut "sopivaa" pitää huolta vaatteistaan tai ulkonäöstään. Deodorantin käyttökin oli vähän sillä rajalla. Haiseva, iljettävä Brylkreemi oli ainoa poikkeus.
Eri juttu olivat lättähatut. Oli sekin kummallaista: jos pukeutui muodin mukaan, niin leimattiin rentuksi. Periaatteessa oli paheksuttavaa käyttää kapeita housunlahkeita puhumattakaan tukasta. Jos oli hiuksissa raja niskassa, niin oli heti epäilyksen alainen.
Sitten tulivat tyttöjen piikkikorot ja tärkätyt alushameet. Se oli kaunista katsottavaa. Vasta nyt parin viime vuoden aikana on ruvettu tekemään yhtä kauniita naisten kenkiä kuin silloin.
Joitakin vuosia myöhemmin Rolling Stones esiintyi Yyterissä.
Muistatko vuoden olin silloin siella? -55v.?
Pojilla lattahatut ja pulsongit,nahkapuserot,moottoripyorat ja sitten me surina sussut.Silloin oli muotia sellainen levea vyo mikas nimi olikaan,ai mutta tiukalle se kiristettiin.
Minun muistaakseni the Rolling Stones perustettiin vasta 60-luvulla.
Heps. Tarkistin tässä välissä Wikipediasta. Siellä sanottiin perustamisvuodeksi 1962.
niin se vaan muisti pettaa,en ollut 60-luvulla Suomessa.On hyva etta voi asioita tarkistaa.
Lontoossa muistan niitten laulut;I am a red rooster,ja I can't get any satisfaction,eivat minun olleet suosikkejani.
Olin silloin armeijassa.
Siihen aikaan kirjoittelin yhdelle ranskalaiselle tytölle. Hän ei edes tiennyt, mikä Rolling Stones tai Beatles on. En ole varma, tiesikö hän edes mitä rokki on. Kyllähän siihen aikaan jo Ranskassakin alkoi vaikuttaa Johnny Hallyday, joka oli sikäläinen rock-stara.
olin lomalla Suomessa.Olit armeijassa et kai vain Porin prikatissa?
Olin Porin Prikaatissa. Kesällä olin AUK:ssa. Loppukesästä siirryin Haminaan RUK:hon.
Kesalla 65,olin Huovirinteella ja kavin parikertaa Eenokilla tanssimassa,onko tuttuja paikkoja?
Molemmat.
Taivutti tanssiessa ja katsoi niin ihanasti.
Katselin juuri hänen sormustaan, jolla hänet kihlasin 7.9.-57
Unohtumattomia aikoja ne.
Kiva kun ovat vielä muistot tallessa , tuolla omalla ,
poimuttuneella kiintolevyllä, harmaan hiuspehkon alla, toistaiseksi.
Muistaakseni
Piristäähän se mieltä kun muistelee menneitä, kulkee muistoissansa niitä teitä uudelleen...
Olin nuori, elin elämäni kevättä ja vältin haavoittamasta itseäni, mutta siellä koin ensirakkauteni, kauniin suhteen josta jäi monta hyvää muistoa... Siinen ei kuulunut seksi, vaan kaunis, kahden nuoren heräävä tunnemaailma...ja läheisyys, salaiset suukot, retket, tanssit ja paljon yhteisiä ystäviä...
Jospa voisin vielä kohdata tuon "rakkaan".... olisiko meillä mitään muuta kuin kauniit yhteiset muistot?
Lopultakin, kyllä elämä on ihanaa antaessaan muistoja.
Kauniita ovat muistot, miksiköhän ne monet, monet rukkaset ei onneksi tule mieleen. Vaan ne ihanat kesäiset yöt. Silloin ei uskaltanut edes ajatella seksiä, saati sitten harrastaa, se oli sitä aikaa, kun oltiin niin, niin kilttejä. Se oli jo saavutus jos sai polvensa likkaan. (tytön jalkojen väliin).
enempää kertomaan...
Pidetään vain muistona ne jalan.... paikat ja halut, sillä ja kun meillä on niitä muistoja, joku voi olla jopa kateellinen.
Please! älä yllytä!
En kulta pieni yllytä sinua paljastamaan kaikkea, en minäkään kerro kaikkea, mitä sitten tapahtui. Se onkin jo toinen juttu. Niitä vain muistellaan. Mutta ensirakkautta en unohda koskaan. Kunnia hänen muistolleen.
kun sait jakaa elämäsi ensirakkautesi kanssa.
Minullakin tuo "énsirakkaus" taisikin olla vain ihastusta,koska ei johtanut enempään.
Se rakkaus olikin enemmän...ja vei.
Oli se jotenkin herkkää kun silmiin katsominen ja käsi kädessä kulkeminen jo tuntui ihanalta.Kyllä pojat sai korvatillikan jotka tuli tissejä kopeloimaan tai muuten navan alapuolelle yrittämään.Ne tytöthän oli erikseen?Eiväthän kiltit tytöt antaneet?
> Sitten tulivat tyttöjen piikkikorot ja tärkätyt alushameet.
Ja kouluss kun tytöt nousivat vastaamaan, alushameiden ratina peitti puheen, ellei vastaaja odottanut hameen rauhoittumista ;-)
Mutta kyllä niiden käyttäminen mahtoi olla hankalaa.
Niinä vuosina oli jossakin vaiheessa Brigitte Bardot -look. Tytöillä oli kopio punaruutuisesta BB:n puvusta joka oli hänellä yllään ysissä hänen monista häistään. - Vaikka tytöt halusivat näyttää BB:ltä, he inhosivat brasialaista iskelmää "Bigitte Bardot, Bardot, Brigitte o-oo, o-oo".
ikuinen muisto kun täti oli kerran pessyt sen tärkin pois.Piti sitä oli kummallinen ja ihmetteli miten se ei huuhtelemallakaan lähtenut pois.
Oli peruna jauhoilla tärkätty moneen kertaan aina vain uusi kerros kun pehmeni.
Eikä se tiennyt mitään että tärkätään.Luuli tekevän hyvän työn.
Piti olla 21:n, ennenkuin...
Nykyisin nauraisivat... eivätkä uskoisi. Kun eivät usko todeksi kertomaanikaan. Joskus nyttemmin tulee ajatelleeksi, kuinka monta ihan kivaa kaveria tässä on tullut aikanaan menetettyäkään...
Oli esiintymässä Ylämyllyn lavalla joskus –56
Tanssitti mua ja olisi halunnut jatkoakin, mut kun oli kyyti polkupyöran tankolla kotiin 11 km ainoo mahollisuus .
Vieläkin harmittaa.
...sellainen joustava, leveä vyö, jossa oli kullanvärinen solki? Sellainen, joita myytiin monen värisinä? Vai oliko se musta kiiltonahkainen, leveä vyö?
Patella tarkoittaa polvilumpiota. Nykyaikana patella-vyö merkitsee joustavaa jalan tukivyötä urheilussa.
Minä en muista, milloin nämä kaksi mainitsemaani vyötyyppiä olivat muodissa. Tällä hetkellä näyttää taas olevan muodissa hyvin leveä vyö, mutta nyt se on löysänä lanteilla.
Nimitetäänkö näitä nykyajan nuoria tiukkapöksyisiä laiheliineja pissisksiksi? Rumalta nimitys ainakin kuulostaa.
...AUK:n kurssijuhlassa, vai mitä teit Huovinrinteellä?
Minä muistelen, että se oli varsin helteinen kesä. Ainakin poltin nahkani aivan perusteellisesti kaivaessani poteroita. Nukuin viikon ajan mahallani ilman peittoa, kun selkää kirveli niin tuhottomasti. Enkä ollut ainoa. Ja sitten aamulla piti panna karkeat sarkavaatteet päälle. Huhhuh.
Itse asiassa, en muista, oliko sen tanssipaikan nimi Eenokki, mutta iso tanssilava siellä lähistöllä oli, ja siellä vieraili oikeita tähtiäkin.
Ei ne tytöt silloin antaneet, muuta kuin suukotella.
Muistan yhdenkin likkareissun. ensin ajoin polkupyörällä parikymmentä kilometriä tanssipaikalle ja sitten, ihme kyllä pääsin saatille. Tietysti tämä likka oli ainakin saman matkaa päinvastaiseen suunteen.
Pyöräile sitten aamulla kotiin, eikä oikein voinut satulassa istua, kun oli siinä mielessä turha reissu. Mutta olihan se ihanaa, uutta ja herkkää aloitella halimista. _ Olisi varmaan vieläkin.
mutta kun en ylety, toivotan Sinulle "Ylikypsä" oikein antoisaa Uutta Vuotta 2005.
Sulaisin silmiisi
uppoaisin syliisi
eikä meillä olisi pitkä matka minnekään,
vaan toisin on tiet...
vain pieniä hipaisuja...
Kiitos kun olet olemassa, vaikka ei samaa sukua oltaisikaan, vai olllaanko....?
Yritän kurkotella ja ylettäähän nämä kädet ainakin näin virtuaalisesti. Hellät uudenvuoden halaukset, nähdään taas armon vuonna 2006.
Hyvää Uutta Vuotta kaikille, ihanaa, että olette olemassa.
kultaseni.
Muistelee satu
en ollut,olin sukuloimassa,sukulaiseni mies oli siella upseerina,uitiin armeijan saunarannaasa.
Eenokkikin on poltettu maantasalle,miksi Suomessa poltetaan tanssilavoja?
Minua pyydettiin hoitsuksikin sairaalaan mutta kaukomaille teki mieli ja silla tiella olen.
Ensimmainen poikaystavani oli armeijassa Niinisalossa ja sielta Haminaan RUK iin,oliko sinulla heila RUKin paattajais tansseissa?
Olin vain niin huono tanssija, että tallasin hänen varpailleen isoissa saappaissani.
Sitä nimitettiin patellaksi.
Silloin piti vyötärön näyttää hoikalta ja rintaliivit olivat terävät, ei pyöreät.
Hameet olivat usein ”täyskelloja” ja niiden alla oli myöhemmin jopa tärkätty alushame.
Yritimme näyttää tiimalasilta.
Vanhoissa elokuvissa näkyy usein puseron alla ne topakan terävät rinnat.
Se oli sen ajan kaunista. Myöhemmin vyötärö hävisi, ei vain minulta, vaan myös muodista kokonaan.
Muistan molemmat ajat. Ensin ne kellohameet ja sitten ne tärkätyt alushameet. Silloin kellohameiden aikana ei vielä ollut niitä kauniita kenkiä. Ellen nyt muista ihan väärin, niin sen kellohamemuodian aikana olivat muodissa korkkiset kiilakorot. Vasta tärkkialushameitten aikana tulivat ne kauniit piikkikorot. (Kuulostan ihan kenekäfetissiltä.)
60-luvun alusta muistan jostakin TV-ohjelmasta Monica Zetterbergin ja hänen lähestulkoon piikkikärkiset rintsikkansa. Ihme, ettei pukuun tullut reikiä. - Tosin haluaisin vielä joskus kuulla hänen kappaleensa "Sånt är livet". (Eikös samainen Monica ollut sitten myöhemmin mukana jossakin skandaalissa?)
Hyvä että edes tytöt ovat laihoja, koska sitten muutaman vuoden päästä hekin lihovat sellaisiin suomalaisen naisen mittoihin, että huhhuh. Vaikeaa löytää edes normaalipainoista naista.
Eivätkä nuoret minusta edes ole mitään erityisen laihoja, katkeran ylipainoisen suomalaisen naisen silmin ehkä kyllä.
Niin, nykyään on vyötärö hävinnyt lähes kaikilta naisilta ja tilalla on läskiä. Parasta muuttaa ulkomaille jos haluaa nähdä miltä nainen näyttää.
...kannustaa laihuuteen ja näyttää varoittavana esimerkkinä hieman vanhempaa naista. Hyi s**tana kun löllyy.
Nykytytöt ovat erimuotoisia.Meillä oli ennen vyötärö,maha ja reidet.Nykyisin ollaan tasapaksumpia.Enpä osaa sanoa kumpi oli somempaa.