Lattialämmityksen lisälämmitys

ettei muoviputket sula takassa ja tuli sammu vedestä.

Kiven sisäänhän ne putket on vedettävä. Muuten käy ennen pitkää huonosti. Homman kannattavuus onkin jo toinen juttu, kun maalämmöllä lämmitätte. Veteen johdettava lämpö on pois uunin varaamasta lämmöstä. Toisaalta vedellä siirretään uunin mahdollista liikalämpöä muualle. Menee liian matemaattiseksi. Jos valmista ratkaisua putkien sijoittamiseksi uuniin ei ole, minä jättäisin ne laittamatta.

http://www.suomela.fi/default.asp?stc=&sc=1083&sa=1093

ei ihan kysymäsi ratkaisu, mutta jotain sinne päin kuitenkin...

Että ei kannata. Lämmityskulusi tulee olemaan alle euron pelkästään tuolla pumpulla sisältäen kuuman veden jos eristykset on tehty huolella.
Sitä vettä on aivan turha alkaa lämmittämään muuten kuin takasta saadulla ilman kautta tulevalla hyödyllä.
Pistä vaikka lto:oon vesipatteri jos jotain haluat säästää.

Eilen aamulla oli yösähkö (2x16kwh 1x9kwh)ekakertaa päällä pari tuntia kun lupailivat -20c pakkasia tänne keskiseen Suomeen-niinkuin tulikin. Takan poltolla ja sähkölämmityksellä nostin varaajasäiliön lämpötila n. 95c. Hyvin riitti koko päiväksi. Illalla klo.18.00 kun poltin toisen pesällisen, säiliössä oli vielä 80c. Tänä aamuna klo. 05.00 oli säiliössä 70c kun panin vastukset päälle ja takan tuleen. Vastuksia on tarkoitus pitää klo.07.00 mihin asti antavat halvempaa sähköä. Samoin kuin takan polttokin kestää pari tuntia. Polttopuu ei ole parasta mahdollista-lähinnä metsän raivauksessa syntynyttä risua ja nuorta puuta.
Alla artikkeli jonka kirjoitin viime syyskuussa ko.palstalle ja lisää löytyy hakusanalla `vesitakka`
Suositeltava systeemi oma-aloitteiselle lämmittäjälle.

Olen tehnyt itselle kolme vesitakkaa (2kpl varaava takkaleivinuuni ja 1kpl varaava takka) liitettynä vesikiertoiseen lattialämmitykseen.
Tuossa heitettiin muutamia kysymyksiä johon koetan tällä tietämyksellä omasta tapauksesta vastata.

Kiinnostaisi siis saada käytännön kommentteja vesitakkaratkaisuista, missä lämmitettävä vesi siirretään vesikiertoisen lattialämmitysjärjestelmän lämminvesi varaajaan. Miten toteutettu:
- säiliö vai putket takassa
minulla on tässä viimeisimmässä versiossa, joka on koekäytössä, huoneenkorkuisen paikalla tehty pääasiassa tulenkestävillä massalla valetun takkaleivinuunin yläpalotilassa taivutettuna Akvatermin kampakupari kierukka 35L/90kW
- tarvitaanko vesikierto takkaan estämään kiehumista
- vapaakierto vai kiertovesipumppu
tavallinen kiertovesipumppu osoittautui liian heikko tehoiseksi. Sain vuosihuollossa poistetun kerrostalon patterikiertovesipumpun. Siinä tuntuu olevan tehoja tarpeeksi, kylläkin päästää pientä runkoääntä. Täytyy rakentaa vielä äänieristys pumpun ympärille. Varmaankin pumppuasiantuntija osaisi etsiä sopivantehoisen pumpun.
- kuinka paljon vettä kiertää takan kautta tunnissa lämminvesivaraajaan ja paljon vesimäärän lämpötila nousee (tulo/lähtö)
vesikiertomäärää en tiedä-tarpeeksi. Lämpötila nousee 10-20C polton aikana, riippuen poltettavasta puusta ja varsinkin puun kosteudesta.
- miten on varauduttu ylikiehumiseen
tavallisen kiertovesipumpun kokeilun aikana kiehahteli. Ei siinä ollut suurempaa ongelmaa-takan ilmaluukut kiinni ja paineet tuli varoventtiilin kautta ulos. Nyt ei ole ko. ongelmaa ollut.
- miten on varauduttu putken tai säiliön hajoamiseen
säiliössä ja putkistossa tarvittavat varoventtiilit (3kpl)Jos kierukka jostain syystä hajoaa niin venttiilit kiinni ja paineet poistuu varoventtiilistä. Hevosmiesten tietotoimisto väitti kierukan kestävän.
- sähkökatkon vaikutus
ei ole vielä sattunut kohdalle. Jokin varajärjestelmä, itse omista agregaatin. Löytyy niitä muitakin.
- kuinka paljon on pystytty vähentämään muuta energian kulutusta
tämä uusiversio on sisäänajovaiheessa mutta vuosikulutusarvio on päiväenergiaa 4700 kWh ja yöenergiaa 16320 kWh ja rahaksi muutettuna 204€/2kk. Talo on ha 160m2 ja korkeaa huonetilaa ja -ikkunaa paljon. Edellisessä kohteessa ha. 150m2 oli sähkön kulutus hieman pienempi vaikka siinä oli kesympi versio.
- mitä laitteita ratkaisussa on mukana (pumppu, termostaatti jne)?
lisäkustannukset ovat pienet: kierukka, meno/paluuputkisto, pumppu, varo- ja ilmastusventtiilit. Vielä suoritetaan pumpulta ohitus ja siihen Jämä var dd32 72C venttiili niin ei tarvitse pumppua pysäyttää kun ei lämmitä puilla.
- muutakin asiaan liittyvää tietoa olisi mielenkiintoista kuulla
Tässä kohteessa on vesikiertonen lattialämmitys ja lämmönlähteenä 2m3 pystymallinen itsetehty HST-varaaja säiliö takan lähietäisyydellä. Alhaalla 3x6kwh yösähkövastukset ja 1x9kwh lämpötilakytkimellä varustettu vastus säiliön yläosassa. Tämän yläpuolella on käyttöveden esilämmitys kierukka josta lämminvesi menee pienen boilerin kautta käyttöön. Näin saadaan hyödynnettyä puun polttoa varsinaisen lämmityskauden ulkopuolella ja tulevat aurinkopaneelit. Takalle menevä vesi lähtee säiliön alaosasta ja palautuu yläosaan. Asian voisi hoitaa lämmönvaihtimella mutta se paikka on varattu aurinkopaneeleille jotka pläjäytän ensitalvena katolle. Ei muuta kuin antaa sitten energian hinnan nousta.