Tämä ei nyt rakentamiseen, mutta tässä on kyse lämmontalteenotosta vähän Enervent tyyliin. Kysymys on hyötusuhteesta.
Psolar henkitysilman lämmittimen väitetään lämmittävän -40 asteinen ilman 16 asteiseksi. Lämmön lähteenä on uloshengitetty ilma. Jos kosteuden vaikutusta ei huomioida, tuntuisi että ulos hengitettävän ilman pitäisi olla tällöin 56 asteista. Jos lämpö on noin korkealla, ei siinä enää ainakaan omin voimin hengitetä ;-).
Voiko siis maahantuojan väite pitää paikkaansa?
http://www.vokant.fi/products.php?g1=17c552
Valmistaja (http://www.psolar.com) lupaa max 80% hyötysuhteen mm keuhkojen tilavuudesta riippuen. Sillä tuskin pääsee tuohon -40 -> 16.
Kunnon pakkasia (yli 20) ei ole vielä ollut, mutta käytännössä hyötysuhde vaikuttaa tähän asti ihan riittävältä. Ei enää keuhot jäädy talvella kovemmin pyöräillessä. Tämä on vain ihan tuommosta teoreettista pohdiskelua. Jymäytetäänkö laskutaidotonta?
Psolar henkitysilman lämmittimen väitetään lämmittävän -40 asteinen ilman 16 asteiseksi. Lämmön lähteenä on uloshengitetty ilma. Jos kosteuden vaikutusta ei huomioida, tuntuisi että ulos hengitettävän ilman pitäisi olla tällöin 56 asteista. Jos lämpö on noin korkealla, ei siinä enää ainakaan omin voimin hengitetä ;-).
Voiko siis maahantuojan väite pitää paikkaansa?
http://www.vokant.fi/products.php?g1=17c552
Valmistaja (http://www.psolar.com) lupaa max 80% hyötysuhteen mm keuhkojen tilavuudesta riippuen. Sillä tuskin pääsee tuohon -40 -> 16.
Kunnon pakkasia (yli 20) ei ole vielä ollut, mutta käytännössä hyötysuhde vaikuttaa tähän asti ihan riittävältä. Ei enää keuhot jäädy talvella kovemmin pyöräillessä. Tämä on vain ihan tuommosta teoreettista pohdiskelua. Jymäytetäänkö laskutaidotonta?
Vastaukset 7
Vanhimmat
kyseinen patenttihan kuvaa lähinnä ks. lämmönvaihdinta ihan yleisessä tapauksessa, EI pelkästään hengitykseen esilämmittimenä...
Patenttihakemus ja teksti tässä;
http://patft.uspto.gov/netacgi/nph-Parser?Sect1=PTO1&Sect2=HITOFF&d=PALL&p=1&u=/netahtml/srchnum.htm&r=1&f=G&l=50&s1=4,875,520.WKU.&OS=PN/4,875,520&RS=PN/4,875,520
Hakemuksen mukaan hyötysuhde näyttäisi olevan n.75% (esim. ilmastointikanavaan asennettuna)
"The sensible and latent heat efficiencies of the desiccant heat devices made according to this method are approximately equal. For one particular rotary heat wheel design which has been tested extensively, the sensible heat and moisture exchange efficiencies are both about 75%. Thus, the total heat content or enthalpy effectiveness of that particular wheel is about 75%. When installed in the ventilation system of an air conditioned structure, the reduction in the ventilating air cooling load on a typical warm humid day (95 degrees F. outdoor air temperature, and 73 degrees F. dew point) is about 25% due to transfer of sensible heat and about 50% due to transfer of latent heat (moisture) for a total of about 75% reduction in ventilating air cooling load. Thus, the presence of the desiccant for moisture transfer is very important to the overall energy savings under these weather conditions."
--> Myyjien puhetta
tuosta hyötysuhteesta; siis se oli pyörivän lämmönsiirtimen tapauksessa patentin mukaisella pinnoituksella. Tuossa hegitysvempeleessäsihän ei ole mitään pyörivää(?), vaan ilma kulkee lamellien välissä(?) vastavirta/ristivirta periaatteella(???), jolloin hyötysuhde on automaattisesti huonompi.
Tuo linkkikään ei näemmä toimi, joten löydät patenttihakemuksen täältä;
http://patft.uspto.gov/netahtml/srchnum.htm
Kirjoita hakukenttään patenttinumero muodossa:
4,875,520
Ei siinä mikään pyöri, ei tarvise kun henkityksessä ilman virtauksen suunta vaihtelee luontojaan. Ensin puhalletaan ulos ja sitten vedetään ilmaa sisään samojen muovisen modulin reikien (ikään kuin syvä mehiläiseknnosto) kautta.
Ahaa OK... mehiläiskennoja :)
tässä ole tarvetta, pyörimistä tarvittaisiin tietenkin jos samanaikaisesti hengitettäisiin sekä sisään- että ulospäin (vaatii varmaan pitkäaikasita harjoitusta, ja hyöty kyseenalainen).
-40-(-40-16)/0,8 = +30°C
eli 80% hyötysuhde ja ulospuhallus +30 täyttää ehdon.
Eli kun ilma ehkä lämpiää tuon verran keuhkoissa voi arvot hyvin pitää paikkansakin.
Miksei vastaavaan hyötysuhteeseen ole päästy asuntojen lämmittämisessä?? Eikö samalla tekniikalla toimiva asunnon lämmön talteenotin sitten pitäisi ottaa myös 80% talteen "vuotavasta" lämmöstä? Eikö lämmityskulut laskisi roimasti jos asunto olisi muuten tiivis ja sisääntuleva ilma lämmitettäisi tuollaisen modulin avulla? Toki joku roottori pitäi olla ilmaa pumppaamassa, mutta hyvin laakeroituna ja suunniteltuna tuskin kuluttaisi kauheasti sähköä... nykyisten ilmalämpöpumppujen todellinen hyötysuhdehan on noin 30 % luokkaa