Keskusta paljastaa Halosen salailut!

kauas kuuluu

Saas nähdä uskaltaako Rantala ottaa asiaa puheeksi...?


TV1 28.12.2005 klo 21:10 - 21:40

Vaalit 2006 - ehdokastentissä Tarja Halonen. Juho-Pekka Rantala testaa presidentiksi pyrkivien näkemyksiä Suomen suunnaksi.

Malliksi käy myös Ylen Radio Ykkösen Talousarvio -ohjelma

Tässä on osoite ohjlemaan, jossa tutkija Kalevi Kannus oli Halosen/Koiviston salaamisista toimittaja Seppo Konttisen haastateltavana:

http://www.yle.fi/radio/radiosoitin/yleradio1.shtml?yleradio1/pe_1003.rm

Huom!
Alussa on runsaat viisi minuttia muuta asiaa ennen "konklaavia".

Ei Keskusta mitään radikaalia paljasta SDP:stä ja päinvastoin.

Syykin on selvä: samoissa vesissä ovat uineet ja kumpikin tietää toisistaan aivan liikaa.

Molempien etu on pitää naamarit kiinni,näin se on.

Ilkka ja Hokkanen ei ota mitään vasttuta tämän asian julkaisemiseksi. Päinvastoin Hokkasen taktiikkana on nyt myötäillä Halosta, näin hän ajattelee Keskustan saavan osansa Halosen kansansuosiosta.

Tuo linkki mihin viittasit oli vain Ilkan mielipideosaston kirjoitus, ilmeisesti Hokkanen ei ollut sitä hoksannut sieltä poistaa. Halonen ja Hokkanen on samaa paskaa vaikka eri pussissa.

Kirjoittaa yrittäjä Eteläpohjanmaalta.

,joka kirjoitti:

kauas kuuluu

Koiviston "konklaavissa" oli kyse Korkeimman oikeuden kyykyttämisestä Presidentin Linnassa - Suomen korkeimpien oikeusoppineiden edessä.

KKO oli nimittäin tehnyt preisdentti Koiviston mielestä väärän ratkaisun oikeudenkäynnissä, joka koski Tampereen Alue-Säästöpankin yksipuolista koronnostoa.

Löysin Mauno Koiviston Kaksi kautta -kirjasta kohdan, jossa Koivisto sai sattumalta Sirkka Hämäläiseltä kuulla, että hovioikeus oli kysynyt Suomen Pankilta lausuntoa Tampereen Alue-Säästöpankkia koskevassa kiistassa.

Jo tuossa vaiheessa Koivisto totesi Sirkka Hämäläiselle, että oikeuslaitos on ottanut kuluttajaa suojaavan aseman.

- Mutta sehän oikeuslaitoksen tehtävä pitää ollakin!

Koivisto kertoi Hämäläiselle käsityksensä, että lainsäädännön ja valvonnan tärkein tarkoitus on pitää huoli siitä, ettei pankkien asema vaarannu.

Nousee väkisinkin mieleen:

Jos Koivisto olisi etukäteen tiennyt Hovioikeuden pyytämästä lausunnosta, olisi tämä varmaankin määrännyt Markku Puntilan ja Esko Ollilan kirjoittamaan toisenlaisen lausunnon Suomen Pankin suosituksista.

Täsmennys kirjoitukseeni:

>>SataSeudun juttu ei ollutkaan eilen, vaan jo 14.12.2005.

jorma.jaakkola kirjoitti:

Täsmennys kirjoitukseeni:

>>SataSeudun juttu ei ollutkaan eilen, vaan jo 14.12.2005.

Presidenttiehdokas Arto Lahti vaatii SataSeudun artikkelissa 21. joulukuuta:

"Arto Lahti vaatii valtiojohdolta salailun lopettamista!"

Osoite:
www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=463

jorma.jaakkola kirjoitti:

Presidenttiehdokas Arto Lahti vaatii SataSeudun artikkelissa 21. joulukuuta:

"Arto Lahti vaatii valtiojohdolta salailun lopettamista!"

Osoite:
www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=463

Lue lisää

http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=463

jorma.jaakkola kirjoitti:

Presidenttiehdokas Arto Lahti vaatii SataSeudun artikkelissa 21. joulukuuta:

"Arto Lahti vaatii valtiojohdolta salailun lopettamista!"

Osoite:
www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=463

Lue lisää

Lahden SataSeutu-jutun linkki ei toiminut.

Kokeilen uudelleen

www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=463

jorma.jaakkola kirjoitti:

Lahden SataSeutu-jutun linkki ei toiminut.

Kokeilen uudelleen

www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=463

puhut muuten täyttä asiaa

jorma.jaakkola kirjoitti:

Täsmennys kirjoitukseeni:

>>SataSeudun juttu ei ollutkaan eilen, vaan jo 14.12.2005.

http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=461

jorma.jaakkola kirjoitti:

http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=461

http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=461

*** kirjoitti:

http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=461

”laillisuus on tästä toiminnasta kaukana”.

http://www.prokarelia.net/fi/index.php?x=artikkeli&article_id=669&author=65

Halonen argumentoi Koiviston konklaavin asiakirjojen salaamisen tarvetta seuraavasti:

>> Presidentintoimen hoitamisen kannalta välttämättömän luottamuksellisuuden suojaamiseksi mainitut asiakirjat ovat salassa pidettäviä.

Halosen/Kalelan salaamispäätöksen valitusmahdollisuuden epääminenkään ei päde.

Päätöksessä nimittäin lukee:

>>Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, koska tasavallan presidentti ei ole perustuslain 21 §:n 2 momentissa tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 33 §1:n 1 momentissa tarkoitettu viranomainen.

>> on muistettava, että valtiovalta on yrittänyt paikata virhettään siinä kuitenkin räikeästi epäonnistuen

Juu. Tuota ei pidä päästää unohtumaan.

Mutta mikä virhe ja mikä korjaus? Virheen teki hra Mauno Koivisto ajaessaan väenväkisin pikavauhtia rahamarkkinat vapaiksi. Amerikkalaiset lainakauppiaat menettelivät ainoastaan talouden raakojen lakien mukaan tupatessaan Suomen täyteen "halpoja" dollareita, niin että lopulta ihmisten tulot hamaan tulevaisuuteen oli valjastettu lainanmaksuun ja kotimainen kulutuskysyntä romahti ja lamakierre käynnistyi. Koiviston, Viinasen ja Ahon toimesta sitten taas taattiin lainakauppiaiden saamiset eli käytännössä pidettiin pankit pystyssä ja ajettiin alas valtion normaalit tehtävät. Ihmiset saivat siinä sivussa tuta, että talous on se mikä mällään, ja heikot ihmiset ovat taloudelle vain este. Joutavatkin kuolla talouden rattaista pois kitkaa aiheuttamasta.

Tämä virhe ja tämä korjausliike. Molempiin oli syypää lähes yksin, koko tarmollaan yksi mies: Mauno Koivisto. Sama mies, joka muutti koko Suomen politiikan Kekkosen jälkeen yhteiskuntapolitiikasta rahatalouspolitiikaksi.

Olihan Mauno Koivistolla toki tukijansa ja oppipoikansa. Oli Sailas, joka Somessa on käyttänyt ehkä enemmän valtaa kuin yksikään pääministeri. Oli kuuliaiset juoksupojat Aho ja Viinanen. Ja oli erinomaisen amerikkamielinen Paavo Lipponen, joka ei juuri heikkoja sääli. Hän jatkoi sitä hyvinvointi-ihmisiä hemmottelevaa sosialidemokraattista linjaa, jonka muotoili nousukasmainen Tanner aikoinaan, ja jonka typerimmät talousopilliset virheet sitten teki Koivisto omassa rahapolitiikassaan ja talousmiesten, jopa talousrikollisten, suosimisessa.

oikaista kirjoitti:

>> on muistettava, että valtiovalta on yrittänyt paikata virhettään siinä kuitenkin räikeästi epäonnistuen

Juu. Tuota ei pidä päästää unohtumaan.

Mutta mikä virhe ja mikä korjaus? Virheen teki hra Mauno Koivisto ajaessaan väenväkisin pikavauhtia rahamarkkinat vapaiksi. Amerikkalaiset lainakauppiaat menettelivät ainoastaan talouden raakojen lakien mukaan tupatessaan Suomen täyteen "halpoja" dollareita, niin että lopulta ihmisten tulot hamaan tulevaisuuteen oli valjastettu lainanmaksuun ja kotimainen kulutuskysyntä romahti ja lamakierre käynnistyi. Koiviston, Viinasen ja Ahon toimesta sitten taas taattiin lainakauppiaiden saamiset eli käytännössä pidettiin pankit pystyssä ja ajettiin alas valtion normaalit tehtävät. Ihmiset saivat siinä sivussa tuta, että talous on se mikä mällään, ja heikot ihmiset ovat taloudelle vain este. Joutavatkin kuolla talouden rattaista pois kitkaa aiheuttamasta.

Tämä virhe ja tämä korjausliike. Molempiin oli syypää lähes yksin, koko tarmollaan yksi mies: Mauno Koivisto. Sama mies, joka muutti koko Suomen politiikan Kekkosen jälkeen yhteiskuntapolitiikasta rahatalouspolitiikaksi.

Olihan Mauno Koivistolla toki tukijansa ja oppipoikansa. Oli Sailas, joka Somessa on käyttänyt ehkä enemmän valtaa kuin yksikään pääministeri. Oli kuuliaiset juoksupojat Aho ja Viinanen. Ja oli erinomaisen amerikkamielinen Paavo Lipponen, joka ei juuri heikkoja sääli. Hän jatkoi sitä hyvinvointi-ihmisiä hemmottelevaa sosialidemokraattista linjaa, jonka muotoili nousukasmainen Tanner aikoinaan, ja jonka typerimmät talousopilliset virheet sitten teki Koivisto omassa rahapolitiikassaan ja talousmiesten, jopa talousrikollisten, suosimisessa.

Lue lisää

Konklaavilla ilmeisimmin turvattiin suurpääoman sijoitukset pienten ja keskisuurten toimijoiden kustannuksella. Mm. luototuslaitokset saivat kohtuuttomia etuja lukuisissa oikeudenkäynneissä ja pakkohuutokaupoissa. En ole ottanut enkä ota kantaa siihen, kuka tyri ja miksi, vaan siihen, että ko. konklaavin seurauksena yhteiskunnan eri toimijat joutuivat lain edessä keskenään eriarvoiseen asemaan. Kirjoitukseni kohdistuukin Koiviston konklaavin seurauksiin ja laajemminkin laman seurausten tasapuolisempaan kohdentamiseen.

Historian virheistä kannattaa oppia, mutta sen enempää Koiviston kuin kenen muunkaan päätä on turha vaatia asiassa vadille.

environment kirjoitti:

Konklaavilla ilmeisimmin turvattiin suurpääoman sijoitukset pienten ja keskisuurten toimijoiden kustannuksella. Mm. luototuslaitokset saivat kohtuuttomia etuja lukuisissa oikeudenkäynneissä ja pakkohuutokaupoissa. En ole ottanut enkä ota kantaa siihen, kuka tyri ja miksi, vaan siihen, että ko. konklaavin seurauksena yhteiskunnan eri toimijat joutuivat lain edessä keskenään eriarvoiseen asemaan. Kirjoitukseni kohdistuukin Koiviston konklaavin seurauksiin ja laajemminkin laman seurausten tasapuolisempaan kohdentamiseen.

Historian virheistä kannattaa oppia, mutta sen enempää Koiviston kuin kenen muunkaan päätä on turha vaatia asiassa vadille.

Lue lisää

Koivisto ja Sailas keskustelivat:

Mauno Koivisto: Kaksi kautta, sivu 383:

RS: ”Päivää ja hetkeä emme voi ennustaa. Kassakriisi voi tulla milloin tahansa. Olemme kirjoittamassa virkamiesvalmistelun pohjalta pääministerille, mitä tehdään jos näin käy. Valtiovarainministeriöllä ja hallituksella on 70-luvun lopulla hankittuja valtuuksia, jotka yltävät harkinnanvaraisten menojen maksatuksen lykkäämiseen, mutta jos todellinen kriisi tulee, niin sillähän ei pitkälle selviä.
Jos on kysymys lakisääteisistä menoista, niin käsitykseni mukaan tilanne on se, että silloin syntyy liki perustuslaillinen kriisi. On voimassa laki, jota ei voida noudattaa."

MK: "Sanotaan, että on tilanne, jota laki ei tunne."

RS: " Aivan. Siihen ei taida oikein mitään ratkaisua olla. Se johtaa keskusteluun eduskunnassa siitä, miten hallitus on hoitanut tehtävänsä, kun se ei pysty noudattamaan eduskunnan hyväksymää budjettia ja lainsäädäntöä."

MK: " Niin. Entäs sitten? Sellaista kriisilainsäädäntöä ei ilmeisestikään ole, jonka nojalla voitaisiin prosessi hallita laillisesti?"

RS: "Käsittääkseni ei ole."

MK: "Semmoisten valtuuksien saaminen on aina teoriassa mahdollista ?"

RS: "Kyllä."   

MK: "Mutta se vaatisi erittäin korkean määräenemmistön eduskunnassa, jolloin hallitus valtuutettaisiin harkintansa mukaan hoitamaan valtiontaloutta."

RS: "Eiköhän se johda välttämättä 5/6:aan, jos se erittäin nopeasti viedään lävitse."

MK: "Entäs jos sitä ei saada?"

RS: "Sitten olemme mustassa aukossa. Maassa vallitsee tilanne, jossa on lainsäädäntö voimassa, jonka aikana esimerkiksi lapsilisät pitää maksaa kerran kuussa, mutta rahaa ei tule tilille."

--

Koiviston "konklaavi-käskytyksen" sijasta olisi pitänyt toimia "Ruotsin" mallin mukaan:

Pelastaa pankit - auttamalla valuuttalainaa ottaneita yrityksiä, jolloin ...

yrityksiä ei olisi tarvinnut ajaa konkursseihin, massatyöttömyytta ei olisi tullut.
Valtio ei olisi velkaantunut niin paljon. Verotulotkaan eivät olisi vähentyneet.
Pankkitukea ei olisi tarvittu...

jorma.jaakkola kirjoitti:

Koivisto ja Sailas keskustelivat:

Mauno Koivisto: Kaksi kautta, sivu 383:

RS: ”Päivää ja hetkeä emme voi ennustaa. Kassakriisi voi tulla milloin tahansa. Olemme kirjoittamassa virkamiesvalmistelun pohjalta pääministerille, mitä tehdään jos näin käy. Valtiovarainministeriöllä ja hallituksella on 70-luvun lopulla hankittuja valtuuksia, jotka yltävät harkinnanvaraisten menojen maksatuksen lykkäämiseen, mutta jos todellinen kriisi tulee, niin sillähän ei pitkälle selviä.
Jos on kysymys lakisääteisistä menoista, niin käsitykseni mukaan tilanne on se, että silloin syntyy liki perustuslaillinen kriisi. On voimassa laki, jota ei voida noudattaa."

MK: "Sanotaan, että on tilanne, jota laki ei tunne."

RS: " Aivan. Siihen ei taida oikein mitään ratkaisua olla. Se johtaa keskusteluun eduskunnassa siitä, miten hallitus on hoitanut tehtävänsä, kun se ei pysty noudattamaan eduskunnan hyväksymää budjettia ja lainsäädäntöä."

MK: " Niin. Entäs sitten? Sellaista kriisilainsäädäntöä ei ilmeisestikään ole, jonka nojalla voitaisiin prosessi hallita laillisesti?"

RS: "Käsittääkseni ei ole."

MK: "Semmoisten valtuuksien saaminen on aina teoriassa mahdollista ?"

RS: "Kyllä."   

MK: "Mutta se vaatisi erittäin korkean määräenemmistön eduskunnassa, jolloin hallitus valtuutettaisiin harkintansa mukaan hoitamaan valtiontaloutta."

RS: "Eiköhän se johda välttämättä 5/6:aan, jos se erittäin nopeasti viedään lävitse."

MK: "Entäs jos sitä ei saada?"

RS: "Sitten olemme mustassa aukossa. Maassa vallitsee tilanne, jossa on lainsäädäntö voimassa, jonka aikana esimerkiksi lapsilisät pitää maksaa kerran kuussa, mutta rahaa ei tule tilille."

--

Koiviston "konklaavi-käskytyksen" sijasta olisi pitänyt toimia "Ruotsin" mallin mukaan:

Pelastaa pankit - auttamalla valuuttalainaa ottaneita yrityksiä, jolloin ...

yrityksiä ei olisi tarvinnut ajaa konkursseihin, massatyöttömyytta ei olisi tullut.
Valtio ei olisi velkaantunut niin paljon. Verotulotkaan eivät olisi vähentyneet.
Pankkitukea ei olisi tarvittu...

Lue lisää

Esittämäsi keskustelu kuvaa ilmeisen hyvin silloisen akuutin ongelman ydintä; vitsit olivat vähissä, samoin keinot laukaista uhkaava tilanne.

Tuntenet "Ruotsin mallin" paremmin kuin minä, mutta esittämäsi pohjalta olen samaa mieltä kanssasi asiasta.

Asiasta kolmanteen, laman syihin. Käsitykseni mukaan sisäpiirilainsäädäntömme kehittyi jälkijunassa, venäjän ja Suomen välinen bilateraalinen kauppa oli murrosvaiheessa, Suomen lainsäädäntö ei ollut riittävä turvaamaan nopeaa siirtymistä sääntely-yhteiskunnasta vapaampaan markkinatalouteen ja valtion johdolta puuttui riittävä asiantuntemus taloudellisten ohjausmekanismien käyttöön. Suurin ja merkityksellisin syy lienee näistä ollut yksinkertaisesti toimijoiden osaamattomuus uudessa ja oudossa markkinatilanteessa.

Kaiken kaikkiaan olen kanssasi täysin samoilla linjoilla Koiviston konklaavin selvittelyn suhteen sillä poikkeuksella, että mielestäni sen esiin tuominen vaalien yhteydessä ei ole mielekästä.

Halonen teki virheen salaiseksijulistamisessa, mutta hän oli kuitenkin vain yksi pelinappula monien joukossa, ja toisaalta mahdolliset virheet tehtiin jo edellisen presidentin aikana.

environment kirjoitti:

Esittämäsi keskustelu kuvaa ilmeisen hyvin silloisen akuutin ongelman ydintä; vitsit olivat vähissä, samoin keinot laukaista uhkaava tilanne.

Tuntenet "Ruotsin mallin" paremmin kuin minä, mutta esittämäsi pohjalta olen samaa mieltä kanssasi asiasta.

Asiasta kolmanteen, laman syihin. Käsitykseni mukaan sisäpiirilainsäädäntömme kehittyi jälkijunassa, venäjän ja Suomen välinen bilateraalinen kauppa oli murrosvaiheessa, Suomen lainsäädäntö ei ollut riittävä turvaamaan nopeaa siirtymistä sääntely-yhteiskunnasta vapaampaan markkinatalouteen ja valtion johdolta puuttui riittävä asiantuntemus taloudellisten ohjausmekanismien käyttöön. Suurin ja merkityksellisin syy lienee näistä ollut yksinkertaisesti toimijoiden osaamattomuus uudessa ja oudossa markkinatilanteessa.

Kaiken kaikkiaan olen kanssasi täysin samoilla linjoilla Koiviston konklaavin selvittelyn suhteen sillä poikkeuksella, että mielestäni sen esiin tuominen vaalien yhteydessä ei ole mielekästä.

Halonen teki virheen salaiseksijulistamisessa, mutta hän oli kuitenkin vain yksi pelinappula monien joukossa, ja toisaalta mahdolliset virheet tehtiin jo edellisen presidentin aikana.

Lue lisää

environment (27.12.2005 klo 17.59):

>>Kaiken kaikkiaan olen kanssasi täysin samoilla linjoilla Koiviston konklaavin selvittelyn suhteen sillä poikkeuksella, että mielestäni sen esiin tuominen vaalien yhteydessä ei ole mielekästä.

jorma.jaakkola kirjoitti:

environment (27.12.2005 klo 17.59):

>>Kaiken kaikkiaan olen kanssasi täysin samoilla linjoilla Koiviston konklaavin selvittelyn suhteen sillä poikkeuksella, että mielestäni sen esiin tuominen vaalien yhteydessä ei ole mielekästä.

Lue lisää

"Minkälaisen historian valossa Halonen päätti allekirjoittaa Koiviston konklaavin asiakirjojen salassapitopäätöksen?"

Ennemminkin historian varjossa kuin valossa. Saattaisin kuvitella, että Halosen poliittiset neuvonantajat antoivat hänen - ehkä aiheellisesti - ymmärtää, että Koiviston konklaavin silloinen julkistaminen olisi saattanut olla uhka yhteiskuntarauhalle. En koe, että hänellä olisi ollut omaa lehmää sen kummemmin ojassa.

Niin tai näin, sinä tunnet nämä asiat satavarmasti paremmin kuin minä.

jorma.jaakkola kirjoitti:

environment (27.12.2005 klo 17.59):

>>Kaiken kaikkiaan olen kanssasi täysin samoilla linjoilla Koiviston konklaavin selvittelyn suhteen sillä poikkeuksella, että mielestäni sen esiin tuominen vaalien yhteydessä ei ole mielekästä.

Lue lisää

Presidentti-instituution pitkät varjot Tarja Halosen kannalta katsottuna.




Löysin arkistostani lisää salailua, johon Tarja Halonen on - tavalla tai toisella - sotkeutunut:

Presidentti Halosen oikeusvaltio- ja julkisuuskäsitteet ovat kiinnostavia


Presidentti Halonen päästeli Lauantaiseurassa 14.9.2002 suustaan sanoja - julkisuuteen ja oikeusvaltion avoimuuteen liittyen.

Mielestäni avoimuudesta puhuminen on farisealaista puhetta, jossa sanat ja teot eivät kohtaa. Jos valtaa pitävät olisivat toimineet oikein, avoimesti ja viisaasti, ei kyseisiä salassapitopäätöksiä olisi tarvinnut tehdä.

Lauantaiseurassa puhuneen Presidentti Tarja Halosen oikeusvaltio-käsite on sitä, että asioiden julkisuus määräytyy julkisuussäännösten mukaisesti.


Poimintoja Presidentti Halosen puheesta:

"Ainoa, mikä on niin kuin voimassaoleva periaate, on tietysti sit se, että kuinka paljon julkisuutta, ja se annetaan tietysti aina, aina silloin, jos vähääkään minulta kysytään, ja sitähän ei usein kysytä, silloin pitää päättää asia etukäteen, ei jälkikäteen..."


Tuo puhehan on kuin apukoululaisen suusta tullutta ajatusta! On siinä tietenkin asiasisältö, mutta onko Halosen kansliapäätös 30.7.2002 sekoittanut presidenttimme ajatukset niin, että asia on sanottava noin vaikeasti?

Lisää lainausta puheesta:

"... minun mielipiteeni, mielipide muiden joukossa, on se, että tämä päivä on sillä tavoin avoimuuden aikaa, että on parempi, että kaikki käsitellään nykyisin voimassaolevan julkisuussäännöstön mukaisesti ja pyritään elämään sit sen totuuden kanssa, mitä tulee..."

"... Siinä ottaa riskin omasta ja muiden puolesta..."


Haastattelussa tuli esille myös pitkä varjo Alpo Rusista presidentin neuvonantajana. Halonen oli sitä mieltä, että historiaa katsotaan taaksepäin viisaasti:

"Toivoa vain, että ihmiset olisivat silloin eläneet viisaasti".



Kuinka viisaasti Suomen valtaa pitävät ovatkaan toimineet lähihistorian aikana, sillä:


1. Kuinka pitkä varjo on Ulkoministeriön salassapitopäätöksellä HELT 001-4 26.01.2000 koskien EU-ministeriryhmän kokousta 16/93 20.12.1993?

Ks salaamispäätös SataSeutu-lehden kotisivulta:
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=poytakirja2

Tämän päätöksen aikana Tarja Halonen oli ulkoministerinä!

Kysyivätkö ulkoministeriön virkamiehet ennen salaamispäätöksentekoa mitään valtaapitäviltä ulkoministeri Haloselta, pääministeri Lipposelta tai presidentti Ahtisaarelta?

Ks SataSeudun pääkirjoitus 11.10.2000:

http://www.sataseutu.com/paa11102000.html


2. Kuinka pitkä varjo on Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 279/1/00 17.10.2000 koskien EU-ministeriryhmän kokousta 16/93 20.12.1993?

http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=paatos
KHO puuttui salatun asiakirjan substanssiin ja muutti salassaptioa ankarammaksi kuinmitä UM oli määrännyt!

Tämän päätöksen aikana Tarja Halonen oli Tasavallan Presidenttinä.

Ks SataSeudun pääkirjoitus "Salainen pöytäkirja":

http://www.sataseutu.com/salainen.html

ja

http://www.sataseutu.com/paa952001.html

http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=vastaus

SataSeudun lisäksi vain Satakunnan Kansa (peräti kahdesti - kiitos päätoimittaja Erkki Teikarin) on kertonut asiasta.


http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=poytakirja14

Katso kaikki asiaan liittyvät asiakirjat osoitteesta:

http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=poytakirjat


3. Kuinka pitkä varjo on Tasavallan Presidentin Kansliapäätöksellä 30.7.2002 koskien Linnassa 6.5.1992 pidetyn oikeuspoliittisen seminaarin asiakirjoja?

Tämän päätöksen Tarja Halonen allekirjoitti - presidentti Mauno Koiviston pyynnöstä - Tasavallan Presidenttinä.

environment kirjoitti:

"Minkälaisen historian valossa Halonen päätti allekirjoittaa Koiviston konklaavin asiakirjojen salassapitopäätöksen?"

Ennemminkin historian varjossa kuin valossa. Saattaisin kuvitella, että Halosen poliittiset neuvonantajat antoivat hänen - ehkä aiheellisesti - ymmärtää, että Koiviston konklaavin silloinen julkistaminen olisi saattanut olla uhka yhteiskuntarauhalle. En koe, että hänellä olisi ollut omaa lehmää sen kummemmin ojassa.

Niin tai näin, sinä tunnet nämä asiat satavarmasti paremmin kuin minä.

Lue lisää

environment (27.12.2005 klo 19.48):

>> Saattaisin kuvitella, että Halosen poliittiset neuvonantajat antoivat hänen - ehkä aiheellisesti - ymmärtää, että Koiviston konklaavin silloinen julkistaminen olisi saattanut olla uhka yhteiskuntarauhalle. En koe, että hänellä olisi ollut omaa lehmää sen kummemmin ojassa.

jorma.jaakkola kirjoitti:

Presidentti-instituution pitkät varjot Tarja Halosen kannalta katsottuna.




Löysin arkistostani lisää salailua, johon Tarja Halonen on - tavalla tai toisella - sotkeutunut:

Presidentti Halosen oikeusvaltio- ja julkisuuskäsitteet ovat kiinnostavia


Presidentti Halonen päästeli Lauantaiseurassa 14.9.2002 suustaan sanoja - julkisuuteen ja oikeusvaltion avoimuuteen liittyen.

Mielestäni avoimuudesta puhuminen on farisealaista puhetta, jossa sanat ja teot eivät kohtaa. Jos valtaa pitävät olisivat toimineet oikein, avoimesti ja viisaasti, ei kyseisiä salassapitopäätöksiä olisi tarvinnut tehdä.

Lauantaiseurassa puhuneen Presidentti Tarja Halosen oikeusvaltio-käsite on sitä, että asioiden julkisuus määräytyy julkisuussäännösten mukaisesti.


Poimintoja Presidentti Halosen puheesta:

"Ainoa, mikä on niin kuin voimassaoleva periaate, on tietysti sit se, että kuinka paljon julkisuutta, ja se annetaan tietysti aina, aina silloin, jos vähääkään minulta kysytään, ja sitähän ei usein kysytä, silloin pitää päättää asia etukäteen, ei jälkikäteen..."


Tuo puhehan on kuin apukoululaisen suusta tullutta ajatusta! On siinä tietenkin asiasisältö, mutta onko Halosen kansliapäätös 30.7.2002 sekoittanut presidenttimme ajatukset niin, että asia on sanottava noin vaikeasti?

Lisää lainausta puheesta:

"... minun mielipiteeni, mielipide muiden joukossa, on se, että tämä päivä on sillä tavoin avoimuuden aikaa, että on parempi, että kaikki käsitellään nykyisin voimassaolevan julkisuussäännöstön mukaisesti ja pyritään elämään sit sen totuuden kanssa, mitä tulee..."

"... Siinä ottaa riskin omasta ja muiden puolesta..."


Haastattelussa tuli esille myös pitkä varjo Alpo Rusista presidentin neuvonantajana. Halonen oli sitä mieltä, että historiaa katsotaan taaksepäin viisaasti:

"Toivoa vain, että ihmiset olisivat silloin eläneet viisaasti".



Kuinka viisaasti Suomen valtaa pitävät ovatkaan toimineet lähihistorian aikana, sillä:


1. Kuinka pitkä varjo on Ulkoministeriön salassapitopäätöksellä HELT 001-4 26.01.2000 koskien EU-ministeriryhmän kokousta 16/93 20.12.1993?

Ks salaamispäätös SataSeutu-lehden kotisivulta:
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=poytakirja2

Tämän päätöksen aikana Tarja Halonen oli ulkoministerinä!

Kysyivätkö ulkoministeriön virkamiehet ennen salaamispäätöksentekoa mitään valtaapitäviltä ulkoministeri Haloselta, pääministeri Lipposelta tai presidentti Ahtisaarelta?

Ks SataSeudun pääkirjoitus 11.10.2000:

http://www.sataseutu.com/paa11102000.html


2. Kuinka pitkä varjo on Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 279/1/00 17.10.2000 koskien EU-ministeriryhmän kokousta 16/93 20.12.1993?

http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=paatos
KHO puuttui salatun asiakirjan substanssiin ja muutti salassaptioa ankarammaksi kuinmitä UM oli määrännyt!

Tämän päätöksen aikana Tarja Halonen oli Tasavallan Presidenttinä.

Ks SataSeudun pääkirjoitus "Salainen pöytäkirja":

http://www.sataseutu.com/salainen.html

ja

http://www.sataseutu.com/paa952001.html

http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=vastaus

SataSeudun lisäksi vain Satakunnan Kansa (peräti kahdesti - kiitos päätoimittaja Erkki Teikarin) on kertonut asiasta.


http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=poytakirja14

Katso kaikki asiaan liittyvät asiakirjat osoitteesta:

http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=poytakirjat


3. Kuinka pitkä varjo on Tasavallan Presidentin Kansliapäätöksellä 30.7.2002 koskien Linnassa 6.5.1992 pidetyn oikeuspoliittisen seminaarin asiakirjoja?

Tämän päätöksen Tarja Halonen allekirjoitti - presidentti Mauno Koiviston pyynnöstä - Tasavallan Presidenttinä.

Lue lisää

Suomi on etunenässä vaatimassa Brysselin päätöksentekoon lisää läpinäkyvyyttä. Samaa pitää kansalaistemme vaatia omilta päättäjiltämme.

Vapaa lehdistö on eräs sivistyksen mitta. Toimintanne salailun vähentämiseksi ja totuuden selvittämiseksi on enemmän kuin tervetullutta.

Osaatte näemmä myös esittää asianne kuten pitääkin; hyvin argumentoituina, tiiviisti ja kiihkottoman asiallisesti. Menestystä !

environment kirjoitti:

Suomi on etunenässä vaatimassa Brysselin päätöksentekoon lisää läpinäkyvyyttä. Samaa pitää kansalaistemme vaatia omilta päättäjiltämme.

Vapaa lehdistö on eräs sivistyksen mitta. Toimintanne salailun vähentämiseksi ja totuuden selvittämiseksi on enemmän kuin tervetullutta.

Osaatte näemmä myös esittää asianne kuten pitääkin; hyvin argumentoituina, tiiviisti ja kiihkottoman asiallisesti. Menestystä !

Lue lisää

Kiitos kiittämisestä nimimerkki "environment"!


Annan lisäinformaatiota asiakirjojen "julkisuus"-asiasta, josta lehdet eivät juurikaan ole kirjoittaneet;


Suomen EU-liittymissopimuksen EU-avoimuusjulistus


Suomen uuden julkisuuslain tausta liittyy EU-päätöksenteon ”avoimuuteen”...

Seuraavat EU-päätöksenteon avoimuutta koskevat sitaatit ovat Suomen EU-liittymissopimuksesta Korfu);


>>ASIAKIRJAT

Itävallan tasavallan

Suomen tasavallan

ja Ruotsin kuningaskunnan

liittymisestä Euroopan unioniin> I. Suomen tasavallan julistukset

45. Suomen tasavallan julistus avoimuudesta

Suomen tasavalta suhtautuu myönteisesti unionissa nykyisin tapahtuvaan kehitykseen kohti suurempaa julkisuutta ja avoimuutta.

Suomessa avoin hallinto, johon kuuluu virallisten asiakirjojen julkisuus, on oikeudellisesti ja poliittisesti ensisijainen periaate. Suomen tasavalta jatkaa tämän periaatteen soveltamista Euroopan unionin jäsenyydestä aiheutuvien oikeuksiensa ja velvoitteidensa mukaisesti.> J. Ruotsin kuningaskunnan julistukset


47. Ruotsin kuningaskunnan julistus avoimesta hallinnosta ja unionin vastauksena antama julistus



1. Ruotsin julistus

Ruotsi vahvistaa 1 päivänä helmikuuta 1993 antamansa avausjulistuksen (CONF-S 3/93).

Ruotsi suhtautuu myönteisesti Euroopan unionissa nykyisin tapahtuvaan kehitykseen kohti suurempaa julkisuutta ja avoimuutta.

Avoin hallinto ja erityisesti virallisten asiakirjojen julkisuus sekä perustuslain tarjoama suoja niille, jotka antavat tietoja tiedotusvälineille, ovat nyt ja vastaisuudessa niitä keskeisiä periaatteita, jotka ovat osa Ruotsin perustuslaillista, poliittista ja kulttuuriperintöä.


2. Nykyisten jäsenvaltioiden vastauksena antama julistus

Euroopan unionin nykyiset jäsenvaltiot ottavat huomioon Ruotsin yksipuolisen julistuksen julkisuudesta ja avoimuudesta.

Ne pitävät itsestään selvänä sitä, että Euroopan unionin jäsenenä Ruotsi noudattaa tässä suhteessa täysin yhteisön oikeutta.

Ja etelän metia ei korvaansa lotkauta vuosisadan sumplaukselle, ihan hirveetä.
Kyllä se kuule niin on jotta jos tuossa jotain perää olisi niin kyllä se olisi ruodittu juurta jaksaen (oli tuo metia sitten minkä värinen tahansa).
Ei muuten tunnu löytyvän mistään (netistä) mitään tuosta tapauksesta. Taitaa olla kepulaisen duunarin mielikuvituksen tuotetta?

Pääkaupunkilainen kirjoitti:

Ja etelän metia ei korvaansa lotkauta vuosisadan sumplaukselle, ihan hirveetä.
Kyllä se kuule niin on jotta jos tuossa jotain perää olisi niin kyllä se olisi ruodittu juurta jaksaen (oli tuo metia sitten minkä värinen tahansa).
Ei muuten tunnu löytyvän mistään (netistä) mitään tuosta tapauksesta. Taitaa olla kepulaisen duunarin mielikuvituksen tuotetta?

Lue lisää

http://www.kauko-kustannus.fi/uutuudet.htm

Lue kirja "Laillinen murha", niin saattaa silmät avautua.

Keskustaporvari kirjoitti:

http://www.kauko-kustannus.fi/uutuudet.htm

Lue kirja "Laillinen murha", niin saattaa silmät avautua.

Lue lisää

Siis miksi minun pitäisi uskoa (toisen) kiilusilmäkepulaisen tuottamaa tekstiä? Tuo kirjanen oli muuten eurolla myynnissä (kertonee teoksen suosiosta) joku aika sitten paikallisessa (rautatientorilla asematunnelissa) kirjakaupassa. Jäi ostamatta.
Eikö asiasta olisi mitään puolueetonta infoa tarjolla (aihe sinänsä ehkä jopa hieman kiinnostaa - jos siinä nyt mitään totuuden siementä mukana on)? Jos tuon äijän teos on ainoa niin en usko (kuin ei kai kukaan muukaan) koko asiaan.

Pääkaupunkilainen kirjoitti:

Ja etelän metia ei korvaansa lotkauta vuosisadan sumplaukselle, ihan hirveetä.
Kyllä se kuule niin on jotta jos tuossa jotain perää olisi niin kyllä se olisi ruodittu juurta jaksaen (oli tuo metia sitten minkä värinen tahansa).
Ei muuten tunnu löytyvän mistään (netistä) mitään tuosta tapauksesta. Taitaa olla kepulaisen duunarin mielikuvituksen tuotetta?

Lue lisää

Kyllä löytyy. Eipä olekaan minkään "kepulaisen" kirjoittamana. Joku tehköön presidentinvaalien jälkeen asiasta oman alustuksensa.

Siihen saakka;
Pysytäänpä alkuperäisessä aiheessa eli suomalaisen "oikeusvaltion" julkisen hallinnon asiakirjojen "avoimuudessa" eli Koiviston konklaavin asiakirjojen salaamisessa.

Pääkaupunkilainen kirjoitti:

Siis miksi minun pitäisi uskoa (toisen) kiilusilmäkepulaisen tuottamaa tekstiä? Tuo kirjanen oli muuten eurolla myynnissä (kertonee teoksen suosiosta) joku aika sitten paikallisessa (rautatientorilla asematunnelissa) kirjakaupassa. Jäi ostamatta.
Eikö asiasta olisi mitään puolueetonta infoa tarjolla (aihe sinänsä ehkä jopa hieman kiinnostaa - jos siinä nyt mitään totuuden siementä mukana on)? Jos tuon äijän teos on ainoa niin en usko (kuin ei kai kukaan muukaan) koko asiaan.

Lue lisää

Ei ole minkään "kepulaisen" tekstiä.

Totuus on myös se, että Tarja Halosen ollessa ulkoministerinä vedettiin hätäisesti myynnistä Antti Kuosmasen kirja
"Suomen tie EU:n jäseneksi",
Kustannusosakeyhtiö Ultima Thule, Oulun Liikekirjapaino, 1999.


Jäsenyysneuvottelut ja -päätökset eivät kestä avoimuutta.
Jäsenyysneuvottelut kuuluivat lähinnä ulkoministeriön toimialueeseen.

Kuka mahtoi maksaa Ultima Thulelle kirjan koko painoksen?
No, Tarja Halonen se ei ollut.

Pääkaupunkilainen kirjoitti:

Siis miksi minun pitäisi uskoa (toisen) kiilusilmäkepulaisen tuottamaa tekstiä? Tuo kirjanen oli muuten eurolla myynnissä (kertonee teoksen suosiosta) joku aika sitten paikallisessa (rautatientorilla asematunnelissa) kirjakaupassa. Jäi ostamatta.
Eikö asiasta olisi mitään puolueetonta infoa tarjolla (aihe sinänsä ehkä jopa hieman kiinnostaa - jos siinä nyt mitään totuuden siementä mukana on)? Jos tuon äijän teos on ainoa niin en usko (kuin ei kai kukaan muukaan) koko asiaan.

Lue lisää

...tulla tekemään asiasta katugallup Ilmajoelle.

Aihe on arkaluontoisuutesa vuoksi vaiettu ihan samoin kuin tuo Koiviston konklaavikin, ja samasta syystä.

Eikö sinustakin sellainen konkurssi ole hieman kummallinen, josta käydään oikeutta yli 20 vuotta, eikä pesästä ole rahat vieläkään loppuneet. Eikä tämä rahojen loppumattomuus johdu ainakaan siitä, että pesänhoitajat olisivat hoitaneet pesää erityisen taitavasti.

MOT teki Koiviston konklaavista melko perustellisen jutun.

Vain kaksi kuvausta/haastattelua oli tekemättä:

Korkeimman oikeuden ratkaisua (Koiviston mielestä väärä!) 6.5.1992 konklaavissa puolustaneet kaksi professoria kieltäytyivät tulemasta kameran eteen.

Niinpä hyvä juttu kuivui kokoon.

Koville näkyy ottavan, kun sossujen suhmuroinnit alkaa paljastua. No, ehkä nämä ketkuilut eivät kuitenkaan tule koskaan suuren yleisön tietoon. Kyllä "sitoutumaton" valtamedia osaa pitää huolen omistaan ja turvaa ikuisen auringonpimennyksen.

Miksi heität lokasangollisen asialliseen, sosialidemokraattien tekemistä törkeistä demokratialoukkauksista käytävään keskusteluun.

Mikä se sellainen yleisdemokraatti on joka haluaa rajoittaa demokratiaa? (se on sosiaalidemokraatti)