Eli minulla on tosiaan liikakarvoitusta. karvoja kasvaa reisissäkin ja häpykarvoitus ulottuu napaan ja rinnoissa jonkin verran. jopa leukaan on ilmestynyt jotain karvoja jotka nypin päivittäin. taistelen karvoituksen kanssa kaikin keinoin ja olen aloittanut laser-hoidon.
Mutta kysymykseni liittyy muuhun. te, naiset jotka kärsivät erilaisissa määrin samasta ongelmasta. oletteko onnistuneet saamaan seurustelusuhteen? onko miehenne/poikaystävänne tietoinen asiasta? miten he reagoivat siihen mikäli saivat tietää?
itse olen kovin surullinen, sillä tämä on ollut minulle henkisesti suuri este tässä asiassa. muuten minua on sanottu kauniiksi ja pidän itsestäni huolta, mutta tämä asia vaan tuntuu ylitsepääsemättömältä..
karvaisille kanssasisarille kysely
nuori nainen
38
17643
Vastaukset
- Hirsutismi
joka on runsaskarvaisuus, liikakarvaisuus, tavallista runsaampi ihokarvoitus; naisella esiintyvä miehinen karvoitus.
Lue tästä ja tule mukaan http://groups.msn.com/Lapsettomuus/hirsutismi1.msnw
Ei muuta kun lekuriin, ne tutkii ja todennäköisesti määrää hormoonihoitoa joka on todettu hyväksi. Itse pääsin eroon liikakarvoituksesta hormoonihoidoilla.
Miessuhteeseen se vaikutti niin, yhdenillan suhteita, pysyvää ei voi rakentaa karvaiselle naiselle.- ----
"Ei muuta kun lekuriin, ne tutkii ja todennäköisesti määrää hormoonihoitoa joka on todettu hyväksi. Itse pääsin eroon liikakarvoituksesta hormoonihoidoilla."
Siis menitkö ihan jollekin tk:n yleislääkärille valittamaan liikakarvoituksestasi vai minne?! Sen verran kun olen lukenut juttuja kyseisestä aiheesta niin jotkut ovat väittäneet, että tk-lääkärit ovat vain tokaisseet jtn tyyliin: "ei tuohon ole olemassa mtn lääkitystä". Kokemukseni mukaan nuo terveyskeskuslekurit ovat muutenkin ihan perseestä joten pitäisikö varata aika suoraan jollekin ihotautilääkärille tai gynelle vai mitenköhän tässä tilanteessa kannattaisi oikein menetellä?!
- mörökölli
oon parikymppinen nuori nainen, joka on murkkuiästä asti joutunut häpeämään ja kärsimään karvoituksen takia. käynyt lääkärissä hormoonikokeissa, joissa ei kuitenkaan mitään paljastunut.vahaan karvat vatsasta, selästä ja käsivarsista. en ole seurustellut osittain tämän Ongelman takia. :(
- minä
Ei se ole niistä karvoista kiinni. Oon aivan varma että parisuhde onnistuu, vaikka olisi liikakarvoitusta! Sitä paitsi, etelän naisilla on suuriakin karvaongelmia, olette varmasti huomanneet! Jotenka ei syytä huoleen, nykyaikana on konsteja päästä eroon karvoista, pysyvästi
a)lääkäristä hormaonaalista hoitoa..
b)laserilla pysyvää karvattomuutta, ja vahalla myös lyhyeksi ajaksi.
Uskon että luottamus itseenkin paranee, kun huomaa että ne ovat loppupeleissä pieniä asioita.
Tärkeintä että on muuten terve.
Nyt vain varaamaan aikaa:D
t.saman kokenut - ::;
Mul on sama ongelma oon karvainen apina. Jos meen hormooni testeihin mitä ne on? Ja miten se tehdään?
- minulla kasvaa karvoja joka...
Mutta niin varmaan melkein kaikilla naisilla kasvaa karvaa "kaikkialla". Onnekseni karvat ovat niin ohuita ja vaaleita, että niitä ei näe kuin ihan läheltä. Eniten itseäni häiritsee "viikseni" ja "pulisongit", minulla kasvaa nukkamaista karvaa myös otsassa ja ilman nyppimistä minulla olisi vain yksi yhtenäinen kulmakarva :) Elän avoliitossa ja mies ei ole ikinä sanonut karvoista mitään, vaikka itse aina marisen niistä. Nyt kaapissa odottaa vahaa jota pitäisi uskaltaa testata "viiksiini". Lähinnä yritän päästä eroon karvoista siis oman itseni takia. Mies ei ole ikinä sanonut mitään sen suuntaista, että ne haittaavat.
- *little woman*
Se on totta, että karvoja kasvaa kaikilla, toisilla vähemmän, toisilla enemmän. Eräs kaverini aina jaksaa "valittaa", kun hänellä ei juuri karvoja kasva ja kehotan häntä olemaan enemmän kuin tyytyväinen!
Itselläni kasvaa myös runsaasti karvoja (huom! omasta mielestäni runsaasti...kukaan muu ei ole niin sanonut, lääkärikin totesi normaaliksi). Suurin osa niistä on vaaleita ja ohuita ja niitä löytyy kasvoista (leuka, "pulisongit", viikset), reisistä, alaselästä ja rintojenkin alueelta. Suurin osa niin huomaamattomia, että näen ne lähinnä itse. Napaan asti kasvaa vana tummia paksumpia karvoja, jotka aina vaalennan. Muuten poistan "viikseni" vahalla, bikinirajan vahalla ja sääristä epilaattorilla. Muihin alueisiin en edes koske, koska karvoja ei näy kuin tosi läheltä. Tietenkin se häiritsee itseäni, kun menee katsomaan peiliin kirkkaassa valossa tosi läheltä niin näyttää, että kasvot ovat täynnä vaaleita karvoja. Joskus leuassa jopa kasvaa tummia karvoja, mutta nypin ne pois.
Kokeilin kerran Diane Novia ja karvat kyllä lähtivät leuasta ja mahasta, mutta siinä mukana tuli niin paljon muita sivuvaikutuksia, että lopetin ne. Lääkärin mukaan karvoitukseni on kuulemma melko normaalia ja lähinnä teen siitä vain itse itselleni ongelman. Miessuhteisiin ei juuri ole vaikuttanut, kyllä niihin vaikuttaa ihan muut asiat kuin karvoitus! Tietenkin, jos karvoitus häiritsee itseään paljon, niin tottakai se ei voi olla vaikuttamatta suhteisiin ja siihen, että uskaltaako ylipäätään aloittaa suhdetta. Olen keskustellut asiasta avoimesta muutamien miestenkin kanssa ja he eivät ole mitenkään huomanneet omasta mielestäni runsasta karvoitusta. Mutta miehissäkin on varmasti eroa, toiset ovat tarkempia kuin toiset, mutta olen huomannut, että yleensä tämä karvajuttu on aika pieni tekijä miesten kanssa! Ja karvoistahan pääsee eroon monilla konsteilla...:)
Oma karvaongelmani tuntuu välillä tosi suurelta, mutta sairastuin yhteen krooniseen sairauteen muutama vuosi sitten ja siitä lähtien karvat eivät ole niin häirinneet. Terveys on pääasia. Olen ajatellut kohta mennä hormonikokeisiin, että näkisin onko todella karvankasvulle löydettävissä syytä sieltä. Äidilläni ja mummollani tosin on ollut samanlainen ongelma kuin minulla, joten ei tarvitse suuremmin ihmetellä miksi minullakin se on! Suvussahan tämäkin juttu kulkee...
Ei muuta kuin hymyä talveen ja jaksamista karvojen ja niiden poistamisen kanssa! :)- kaikille taistelijoille
Itse kärsin myös ns. liikakarvaisuudesta. Onneni on, että olen täysin albiino - karvat eivät näy kuin kirkkaassa valossa. Siitäkin on kuitenkin tullut kärsittyä aikamoisesti: sääriä olen ajellut 12-vuotiaasta. Käsiä en edes lähtenyt ajelemaan, nopean karvankasvun takia. Karvan kasvu on hirveää, kun ajan aamulla sääret, jo illalla alle 12 h kuluttua niissä on sänki. Olen koittanut vahata kotona, mutta karvat ovat niin heikkoja, että eivät tule ulos juurineen, vaan katkeavat ihon pinnassa. Ja sitten taas sheivataan.
Otsassani kasvaa pientä nukkaa, joten kulmakarvojen nyppimisen lisäksi joudun käyttämään kylmävahaa että saisin ne siisteiksi.
Pulisonkeja on jonkin verran ja viiksiä hieman, hahtuvia lähinnä. Ei onneksi häiritsevän paljon, mutta tarpeeksi niin että kerran vahtiessani kahta ala-aste ikäistä hoitolastani, toinen totesi: "Hei sul on viikset - yöök!!!"
Pojan kommentti viilsi syvälle sisälle, mutta eihän siinä voinut näyttää että oli purskahtamassa itkuun. Piti vain sanoa, että kaikilla kasvaa karvaa kaikkialla, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Torua en voinut epäkohteliaisuudesta, koska poikahan vain totesi täysin ilmiselvän asian. En ole uskaltanut alkaa poistaa karvoja naamasta, koska pelkään että ne tummuvat ja alkavat kasvaa pidemmiksi ja paksummiksi.
Myös yläasteella tytöt kauhistelivat käsikarvojeni pituutta liikuntatunneilla, suurimmalla osalla kuin ei kasvanut juuri minkäänlaisia käsikarvoja.. Ja nekin joilla kasvoi, karvat olivat ohuita ja alle puolen sentin pituisia.
Tuntuu että monet ovat saaneet karvaiset geenit isältään, niin myös minä. Minulla on lähes 3 cm käsikarvat ja reisikarvatkin ovat todella epänaiselliset ja olen vain alistunut ajelemaan niitä päivittäin.
Tuntuu valtavan epäreilulta, kun katson kahta kaveriani joilla ei luonnostaan ole minkäänlaisia karvoja, ei käsissä eikä säärissä! Pari hassua nukkaa käsivarsissa...... Kesällä hävettää olla t-paidoissa ja rannalla kun aurinko tuo esiin nuo 3 cm käsikarvat. Ja bikinit? Dream on....
Ehkä tämä jonain päivänä tästä.. - tietämätön...
Mitä tuo Diane Novi on? Miten nopeasti se alkoi auttaa? Mitä sivuvaikutuksia sait siitä?
- *little woman*
tietämätön... kirjoitti:
Mitä tuo Diane Novi on? Miten nopeasti se alkoi auttaa? Mitä sivuvaikutuksia sait siitä?
Diane Novat ovat e-pillereitä...ovat korkeahormonisia ja käytetään aknen ja hirsutismin (liikakarvaisuuden, etenkin kasvoissa) hoitoon.
Käytin niitä reilun puoli vuotta ja huomasin, että minulle ne eivät sopineet, mutta e-pillereiden sopiminenhan on niin yksilöllistä! Pahimmat sivuvaikutukset liittyivät mielialaan, jotka alkoivat heitellä kuin vuoristorata enkä hallinnut tunnetilojani. Tuntui, että aloin "sekoamaan". Lisäksi paino nousi (mikä kyllä on yleistä...)
Jos haluaa miettiä Diane Novia niin kannattaa varata aika lääkärille ja keskustella. Niiden sopimisesta itselle ei tiedä kuin kokeilemalla. Toki olen kuullut, että muutkin e-pillerit (jotka eivät ole niin korkeahormonisia) hillitsevät karvankasvua, kuten vaikkapa Mercilon. Mutta edelleen nämä hormonijutut on erilaisia joka ihmisellä ja mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi toiselle. - tiedoksi
tietämätön... kirjoitti:
Mitä tuo Diane Novi on? Miten nopeasti se alkoi auttaa? Mitä sivuvaikutuksia sait siitä?
Kaikilla Diane Nova ei auta lainkaan hirsutismiin. Hyvin yksilöllisiä nämä asiat.
- apina(ko ?) :(
kaikille taistelijoille kirjoitti:
Itse kärsin myös ns. liikakarvaisuudesta. Onneni on, että olen täysin albiino - karvat eivät näy kuin kirkkaassa valossa. Siitäkin on kuitenkin tullut kärsittyä aikamoisesti: sääriä olen ajellut 12-vuotiaasta. Käsiä en edes lähtenyt ajelemaan, nopean karvankasvun takia. Karvan kasvu on hirveää, kun ajan aamulla sääret, jo illalla alle 12 h kuluttua niissä on sänki. Olen koittanut vahata kotona, mutta karvat ovat niin heikkoja, että eivät tule ulos juurineen, vaan katkeavat ihon pinnassa. Ja sitten taas sheivataan.
Otsassani kasvaa pientä nukkaa, joten kulmakarvojen nyppimisen lisäksi joudun käyttämään kylmävahaa että saisin ne siisteiksi.
Pulisonkeja on jonkin verran ja viiksiä hieman, hahtuvia lähinnä. Ei onneksi häiritsevän paljon, mutta tarpeeksi niin että kerran vahtiessani kahta ala-aste ikäistä hoitolastani, toinen totesi: "Hei sul on viikset - yöök!!!"
Pojan kommentti viilsi syvälle sisälle, mutta eihän siinä voinut näyttää että oli purskahtamassa itkuun. Piti vain sanoa, että kaikilla kasvaa karvaa kaikkialla, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Torua en voinut epäkohteliaisuudesta, koska poikahan vain totesi täysin ilmiselvän asian. En ole uskaltanut alkaa poistaa karvoja naamasta, koska pelkään että ne tummuvat ja alkavat kasvaa pidemmiksi ja paksummiksi.
Myös yläasteella tytöt kauhistelivat käsikarvojeni pituutta liikuntatunneilla, suurimmalla osalla kuin ei kasvanut juuri minkäänlaisia käsikarvoja.. Ja nekin joilla kasvoi, karvat olivat ohuita ja alle puolen sentin pituisia.
Tuntuu että monet ovat saaneet karvaiset geenit isältään, niin myös minä. Minulla on lähes 3 cm käsikarvat ja reisikarvatkin ovat todella epänaiselliset ja olen vain alistunut ajelemaan niitä päivittäin.
Tuntuu valtavan epäreilulta, kun katson kahta kaveriani joilla ei luonnostaan ole minkäänlaisia karvoja, ei käsissä eikä säärissä! Pari hassua nukkaa käsivarsissa...... Kesällä hävettää olla t-paidoissa ja rannalla kun aurinko tuo esiin nuo 3 cm käsikarvat. Ja bikinit? Dream on....
Ehkä tämä jonain päivänä tästä..IHANAA VIHDOINKIN HUOMATA ETTÄ JOLLAKIN ON MELKEIN TISMALLEEN SAMA ONGELMA!!!! olen itsekkin kärsinyt epätavallisesta karvaisuudestani KOKO elämäni. Jo 1-vuotis kuvassani minulla näkyy selvästi käsikarvoja ja eskarista asti kiusattu :( en voi pitää shortseja koska sääreni ja reiteni ovat niin karvaiset enkä voi käyttää toppejakaan (VARSINKAAN AURINGOSSA) vaikka rakastan niitä, koska käteni ovat niin järkyttävän karvaiset :( pelkään, etten ikinä saa kivaa poikaystävää koska olen useimmiten karvaisempi kuin pojat itse... olen epätoivoinen... VIHAAN sitä kun ihmiset kerääntyvät ympärilleni kauhistelemaan ja nauramaan karvojani. Se on kuin viilto sydämeen ja tekee mieli itkeä. Ihan niin kuin ihmiset eivät ymmärtäisi, että en voi asialle mtn. en voinut valita geenejäni. on kamalaa huomata, että omat käsivarret ja reidet ovat moninkertaisesti karvaisemmat kuin kaverin sääret OMISTA SÄÄRISTÄNI PUHUMATTAKAAN! :`````````(((((((((
- karva
Lähes kaikilla naisilla on karvoja eri paikoissa. Karvat voi ajaa, nyppiä, vahata, epiloida tai muuten poistattaa, joten ei niistä ole suuremmin haittaa. Paljonhan siinä menee aikaa, mutta ei siihen maailma kaadu.
Eräs poikaystäväni jopa kysyi minulta kasvaako minulla lainkaan karvaa. Heh. Tuntui jopa siltä, että mies epäili, että en ole aikuinen sukukypsä nainen, jolla kasvaa karvaa. Kun poistaa karvat säännöllisesti, niin eivät miehet huomaa mitään, eikä tarvitsekaan tietää. Ei miehiä juuri edes kiinnosta sellaiset asiat. Miehet ovat melko sokeita naisten suhteen, niin kuin monen muunkin asian suhteen. Tyhmä mies ei huomaa ja viisaampi ei sano karvoista mitään.
Joten ei se karvaisuus ole mikään este seurustelulle. Ei kannata tehdä itselleen ongelmaa asioista. - etsittenollenkaan
mä oon varmaan tän palstan karvasin:
mulla on aikas karvaset käsivarret, oikeen ''karvavirtoja'' kulkee. sitten mulla on mahassa jonkun verran karvoja, pienet (aika näkymättömät) viikset, niskassa runsaasti karvoja ja alaselässä myös. ja reisissä, jopa sormissa ja varpaissakin jonkun verran.- karvapallo
Luulin että olen ainoa nainen jolla on sormissa ja varpaissakin karvoja! :D Ihanaa tietää etten ole ainoa. Ja kyllä, minussa on karvaa joka puolella paitsi kämmenissä ja jalkapohjissa...
- viiksekäs tyttö
karvapallo kirjoitti:
Luulin että olen ainoa nainen jolla on sormissa ja varpaissakin karvoja! :D Ihanaa tietää etten ole ainoa. Ja kyllä, minussa on karvaa joka puolella paitsi kämmenissä ja jalkapohjissa...
Voih voih... Tämä ongelma on aika rasittava minulle. Itselläni on viikset ( melko vaaleat kylläkin ),ja karvaa kasvaa sormissa, varpaissa, käsissä pitkiä, peppukin on melko häiritsevän näköinen :D, vatsassa on vaaleita karvoja sellainen hieno viiva, melkein kaikki karvani ovat vaaleita, mutta se haittaa kuitenkin kesällä ainakin :D sillä kun rusketun niin valkoset karvat näkyvät selkeästi. Hirveän monella ei tällaista ongelmaa varmaan ole.
Olen murrosiässä, niin eipä vaatteiden alla olevat karvat haittaa minua, mutta viiksistäni on huomauteltu. Kerran tunnilla eräs kaverini huusi toisesta päästä luokkaa: Pysy paikallas! sun viikset näkyy niin selvästi ku sun pää on noin!!
Se on tosi ärsyttävää kun ihmiset huomauttelee siitä ja yksi poikakin tölläsi minua oikein tarkasti kasvoille ja kun kysyin mitä hän tuijottaa niin kaveri kysyy oikein kovalla äänellä: TIESITKÖ ETTÄ SULLA KASVAA VIIKSET??
purskahdin melkein itkuun. - yhtä karvaa vaan
karvapallo kirjoitti:
Luulin että olen ainoa nainen jolla on sormissa ja varpaissakin karvoja! :D Ihanaa tietää etten ole ainoa. Ja kyllä, minussa on karvaa joka puolella paitsi kämmenissä ja jalkapohjissa...
TÄSSÄ TULEE HIRMUISEN KARVAINEN NAINEN..joka on siitä kärsinytkin. Olen 28-vuotias nainen, jolla oli ala-asteella jo viikset. Tummat kulmakarvat myös, ja isä ja äiti molemmat karvaisia ja tummia. Teini-iässä kasvoivat mustat ja paksut napakarvat, joita ei missään nimessä voi nyppiä tai poistaa vahalla niiden tulehtumatta. Reidet ovat myös karvaiset. Sääreni ovat mielestäni kauniit, joten kesällä höylään karvoja huolellisesti ja vaihdan höylän tosi usein etteivät karvatupet tulehtuisi. Kyllähän mies sen sängen reisistä tosin huomaa, mutta enemmän se mua itseäni on haitannut kuin miehiä joiden kanssa olen seurustellut. Tosin miehestähän se on kiinni. N. 23-24-vuotiaana alkoi ongelmallisempi aika: leukaan alkoi myös kasvaa karvoja, jotka nypin pois. Aina ennen kuukautisia niiden kasvu oikein kiihtyi. Menin hormonitutkimuksiin, joissa olin käynyt jo aiemmin. Kaikki oli kunnossa, mutta testosteroni oli toisessa mittauksessa korkea, gynen mielestä siitäkään ei ole haittaa. Gynekologi tutki onko monirakkulaiset munasarjat, ei ollut, lisääntymiselimeni olivat kunnossa. Pillereitä en ole syönyt, eikä migreenin takia suositeltukaan. Nykyään nypin karvoja leuasta ja kaulalta aamulla ennen töihin menoa, töissä puolenpäivän aikaan kun testosteroni on kohonnut aamun ajan, ja iltapäivällä töistä tultua ja illalla ennen nukkumaan menoa. TÄMÄ meininki rajoittaa jo seurustelusuhdetta. Matkalla poikaystävällä meni hermo kun viivyin vessassa nyppimässä joka paikassa. Sitten leuka on pilkullinen kun tupet tulehtuvat ja sormet näpräävät karvoja pois hermostuneesti "eihän vaan ole kasvanut.. no taas! eikä ole kuin kaksi tunita mennyt. Huippulaserissa kävin kaksi kertaa, 150 euroa per kerta. Karvat kasvoivat kuukaudessa takaisin, eikä saanut nyppiä kuukauteen ennen sinne menoa, vaan höylällä ajaa. Olen asiakaspalvelutyössä ja mieleialani heittelehtivät. Olen välillä raivopää ja välillä itkuinen. Haluaisin lapsenkin, mutta ei ole suhdetta (ei johdu karvoista). Minulle on tehty sinus piloidalis eli leikkaus tuonne häntäluun seudulle. Tämä leikkaus oli mielestäni turha: minulta etsittiin kaksojäänteitä sikiöajalta, mutta sisäänkasvaneet karvat olivat vain tulehtuneet. Olin 16 kun leikkaus tehtiin sen kummemmin vaihtoehtoja antamatta, ja ruma arpi jäi, vaikka äitini tuolloin auttoi puhdistuksessa; leikkauksessa jätetty reikä kasvatettiin umpeen. Hyvinkään sairaalasta heitettiin samana pnä tuolloin kotiin, ja yli vuoden istuminen sattui, takamus puutui ja jouduin pitämään tyynyä kovilla tuoleilla. Vain yksi mies on valittanut arvesta, ne joiden kans olen seurustellut ovat sanoneet suoraan ettei arpi heitä haittaa, ja että karvathan saa pois. Leukaparta kyllä rajoittaa minua: jos mies yrittää suudellessa ottaa leuasta kiinni, vetäydyn poispäin, ettei hän tuntisi nyppimisen jälkeistä alkavaa sänkeä. Aion varata ajan laserille, nyt se maksaa jo 200 euroa kerta, kun karvoja kasvaa laajalti. Ja kuukauden vaan kestää se ilo. En ole muuten lainkaan miehen näköinen, kivat rinnat ja naisen ääni..
- Hom
Suosittelen naisille joilla ei ole todettu olevan minkäänlaista mieshormoni tasoa että otatte yhteyttä homeopaattiseen lääkäriin.
Minun ulkomaalaisen miehen sisko on monesti "parantanut" naisia joilla kasvaa liikaa karvaa naamassa ja muilla alueilla homeopaattiseilla lääkkeillä.
Valitettavasti kyseistä lääkettä ei saa suomesta jota hän käytti, mutta homeopatiassa lääkitseminen onkin yksilöllistä ja oikea lääke löytyy oireiden perusteella.
Kannattaa harkita tätä vaihtoehtoa varsinkin jos ei ole varaa laseriin ym kalliisiin juttuihin.
Ps.Itselläkin naamassa ongelmia ja on totta mitä moni viisas nainen on sanonut täällä "ei pidä tehdä siitä MAAILMAN LOPUN KALTAISTA asiaa".
Se on totta se vain haittaa elämistä.
itsekin tuohon syyllistynyt olen mutta olen iloinen että en ole yksin tämän kanssa se auttaa jo kummasti!
toivon hyvää tulevaisuutta ja onnea teille kaikille.- Salakarva
Hello karvaiset kanssasisaret. Sama ongelma täällä, muuten pärjäilen epiloimalla, mutta naamakarvat... tuntuu että vuosien myötä vain pahenee, joudun epiloimaan posket ja leuan jo joka 10-14 päivä ja sehän ärsyttää ihoa ihan älyttömästi!
Olisin siis hyvin kiitollinen tuosta homeopatiavinkistä, olisiko mahdollista saada tämän miehesi siskon nimi tai yhteystiedot, please...
Suosittelen muuten valoimpulssihoitoa (Derma Clear). Kokeilin ensimmäistä kertaa pari viikkoa sitten häpykarvoitukseen eikä vielä ole näkynyt edes sänkeä :-) Se sopii vaalealle, ei-ruskettuneelle iholle ja tummaan karvoitukseen (näin ollen siis harvemmin kasvoille). Aika monilta kosmetologeilta näyttää jo löytyvän sopivat laitteet.
t. Kauniina kesään - karvainenteini
Salakarva kirjoitti:
Hello karvaiset kanssasisaret. Sama ongelma täällä, muuten pärjäilen epiloimalla, mutta naamakarvat... tuntuu että vuosien myötä vain pahenee, joudun epiloimaan posket ja leuan jo joka 10-14 päivä ja sehän ärsyttää ihoa ihan älyttömästi!
Olisin siis hyvin kiitollinen tuosta homeopatiavinkistä, olisiko mahdollista saada tämän miehesi siskon nimi tai yhteystiedot, please...
Suosittelen muuten valoimpulssihoitoa (Derma Clear). Kokeilin ensimmäistä kertaa pari viikkoa sitten häpykarvoitukseen eikä vielä ole näkynyt edes sänkeä :-) Se sopii vaalealle, ei-ruskettuneelle iholle ja tummaan karvoitukseen (näin ollen siis harvemmin kasvoille). Aika monilta kosmetologeilta näyttää jo löytyvän sopivat laitteet.
t. Kauniina kesäänOlen kärsinyt samasta vaivasta jo muutaman vuoden ja olen vasta yläasteella! En kehtaa mennä kavereiden kanssa uimarannalle/halliin tai olla lyhythihaisessa paidassa. Ongelma on rasittava ja yritin etsiä siihen vastausta netistä. äitini mielestä olen vain erialinen ja erilaisuutta tarvitaan! Kokeilin käsikarvojen vaalennusta, mutta ne olivat parin päivän päästä taas yhtä tummia.Ja pitkiä. Lisäksi bikineissä näyttäytyminen on mahdottomuus. Tiedän että karvat voi ajella, mutta karvat levittyvät reisien sisäpinnoilta napaan saakka. Joskus pakon edessä olen ne shaivannut, mutta ne kasvavat paksumpin, pistelevinä ja tuuheampina takaisin. Mitä keinoa suosittelisitte kaikkein eniten? Lisäksi tummia karvoj kasvaa alaselässä, niskassa rintojen välissä ja mahan keskellä (viiru). Viimeaikoina jopa silmien alle on kasvanut yksittäisiä n.2cm pituisia haituvia. Olen nyppinyt ne mutta se nipistää aivan liikaa. Osaako kukaan neuvoa? Lääkäriin en usko ja meillä ei ole varaa kalliisiin hoitoihin.
- Ihmissusi Pohjoisesta
karvainenteini kirjoitti:
Olen kärsinyt samasta vaivasta jo muutaman vuoden ja olen vasta yläasteella! En kehtaa mennä kavereiden kanssa uimarannalle/halliin tai olla lyhythihaisessa paidassa. Ongelma on rasittava ja yritin etsiä siihen vastausta netistä. äitini mielestä olen vain erialinen ja erilaisuutta tarvitaan! Kokeilin käsikarvojen vaalennusta, mutta ne olivat parin päivän päästä taas yhtä tummia.Ja pitkiä. Lisäksi bikineissä näyttäytyminen on mahdottomuus. Tiedän että karvat voi ajella, mutta karvat levittyvät reisien sisäpinnoilta napaan saakka. Joskus pakon edessä olen ne shaivannut, mutta ne kasvavat paksumpin, pistelevinä ja tuuheampina takaisin. Mitä keinoa suosittelisitte kaikkein eniten? Lisäksi tummia karvoj kasvaa alaselässä, niskassa rintojen välissä ja mahan keskellä (viiru). Viimeaikoina jopa silmien alle on kasvanut yksittäisiä n.2cm pituisia haituvia. Olen nyppinyt ne mutta se nipistää aivan liikaa. Osaako kukaan neuvoa? Lääkäriin en usko ja meillä ei ole varaa kalliisiin hoitoihin.
He hee, kyllä meitä karvaisempia naisia alkaa löytymään kun vähänkin kyselee.
Itse sain heti murkkuiässä tummia karvoja "tavanomaisten paikkojen" lisäksi jalkoihin ja ylähuuleen, myöhemmin vähän muuallekin. Jostain syystä käteni ovat säästyneet. Poskissa ja leuassa kasvaa (pitkiäkin) vaaleita karvoja, leuassa välillä tummiakin. Alamahaan ilmestyy välillä vähän karvoja myös.
Kysyin kerran arvauskeskuslääkäriltä apuja, mutta hän vain totesi että "Toiset naiset ovat karvaisempia kuin toiset eikä sille voi mitään". Ei ole hormonaalisia poikkeamia, menkat ovat erittäin ok ja olen normaalipainoinen. Siispä ainoa selitys on perinnöllinen taipumus. E-pillerit eivät sen takia varmaan paljon auttaisi, enkä voisi niitä käyttääkään köyhyyden ja sivuvaikutusongelmien takia.
Nyt olen jo kolmekymppinen ja pohdin välillä että MIKSI meidän naisten pitäisi olla "kuin itsestään" posliineja joka paikasta vaikka todellisuus on jotain ihan muuta... Kuka meidät on määrännyt jatkuvaan karvasavottaan? Olisipa hauskaa jos määrättäisiinkin ankara antikarvauskielto! Siinäpä näkisi kaikki kansa, miltä näyttää nainen luonnollisessa tilassaan.
Mutta koska naisten viikset ja säärikarvat aiheuttavat monissa (pikkulapsista vanhuksiin) voimakkaita yök-reaktioita ei kovin moni uskalla jättää pakonomaista nyppimistä ja ajelua väliin. Itse yritän pysyä kohtuudessa, en ala jokaista hemmetin villaa erikseen nyppimään.
Mitään rantalomaa ei kannata ajatellakaan, sillä karvankasvu on sen verran ihmissusimaista että kun sääret ajaa aamulla niin iltapäivällä voi jo selvästi nähdä sängen. Pitkät housut rulettaa... Toppeja käytän, sillä kainaloissa kehkeytyvä sänki ei niin hypi herkkien ihmisten silmille.
Kanssasisaret, koittakaa kestää! Välillä huumoria kehiin. Kerran yksi ystäväni huomautti että mulla on turpajouhia. Vastasin, että niinpä onkin ja sen takia en eksy ikinä! Kaikkihan tietävät, että jos kissalta leikkaa viikset tai hevoselta turpakarvat niin ne ovat hukassa. /-D - Karvojen masentama
Ihmissusi Pohjoisesta kirjoitti:
He hee, kyllä meitä karvaisempia naisia alkaa löytymään kun vähänkin kyselee.
Itse sain heti murkkuiässä tummia karvoja "tavanomaisten paikkojen" lisäksi jalkoihin ja ylähuuleen, myöhemmin vähän muuallekin. Jostain syystä käteni ovat säästyneet. Poskissa ja leuassa kasvaa (pitkiäkin) vaaleita karvoja, leuassa välillä tummiakin. Alamahaan ilmestyy välillä vähän karvoja myös.
Kysyin kerran arvauskeskuslääkäriltä apuja, mutta hän vain totesi että "Toiset naiset ovat karvaisempia kuin toiset eikä sille voi mitään". Ei ole hormonaalisia poikkeamia, menkat ovat erittäin ok ja olen normaalipainoinen. Siispä ainoa selitys on perinnöllinen taipumus. E-pillerit eivät sen takia varmaan paljon auttaisi, enkä voisi niitä käyttääkään köyhyyden ja sivuvaikutusongelmien takia.
Nyt olen jo kolmekymppinen ja pohdin välillä että MIKSI meidän naisten pitäisi olla "kuin itsestään" posliineja joka paikasta vaikka todellisuus on jotain ihan muuta... Kuka meidät on määrännyt jatkuvaan karvasavottaan? Olisipa hauskaa jos määrättäisiinkin ankara antikarvauskielto! Siinäpä näkisi kaikki kansa, miltä näyttää nainen luonnollisessa tilassaan.
Mutta koska naisten viikset ja säärikarvat aiheuttavat monissa (pikkulapsista vanhuksiin) voimakkaita yök-reaktioita ei kovin moni uskalla jättää pakonomaista nyppimistä ja ajelua väliin. Itse yritän pysyä kohtuudessa, en ala jokaista hemmetin villaa erikseen nyppimään.
Mitään rantalomaa ei kannata ajatellakaan, sillä karvankasvu on sen verran ihmissusimaista että kun sääret ajaa aamulla niin iltapäivällä voi jo selvästi nähdä sängen. Pitkät housut rulettaa... Toppeja käytän, sillä kainaloissa kehkeytyvä sänki ei niin hypi herkkien ihmisten silmille.
Kanssasisaret, koittakaa kestää! Välillä huumoria kehiin. Kerran yksi ystäväni huomautti että mulla on turpajouhia. Vastasin, että niinpä onkin ja sen takia en eksy ikinä! Kaikkihan tietävät, että jos kissalta leikkaa viikset tai hevoselta turpakarvat niin ne ovat hukassa. /-DOn lohdullista kuulla, että on muitakin, jotka kamppailevat tämän liikakarvaisuuden kanssa. Itselläni tuntuu tuota karvaa pukkaavan jokaisesta mahdollisesta ja mahdottomasta paikasta. *huokaus*
Aika lailla tämä ongelma tosiaan rajoittaa elämää. Ei voi pukea ulos mennessään sitä ihanaa toppia, koska käsissä rehottaa valtaisa karvapeite. Hametta/shortseja saatika uikkaria/bikineitä ei voi ajatellakaan. Ja sitten se seurustelusuhdekin, liekö sitä tällaisena karvaisena naisena koskaan miestä löytää. Ja vaikka löytäisi, niin eihän siitä mitään tulisi, ku karvat rajoittavat siinä määrin elämää, ettei muiden nähden edes ilkeä riisuuntua.
Toki sheivaan, vahaan ja nypin sekä dianeitakin popsin, mutta ei niin saa kuin hetken helpotuksen. Sekään helpotus ei paljoa lohduta, kun sänki jää sheivatessa heti törröttämään ja vahauksen jälkeenkin piakkoin ilmaantuu uudet karvat. Noita intiimialueita (brassi & rinnat) ei oikeen ees ilkeis kosmetologille mennä vahauttamaan ja kotivahoihin on usko mennyt.
Millaisia kokemuksia teillä on laserilla tehdystä karvanpoistosta? Oliko hintansa väärti, entäpä tuliko mitään sivuvaikutuksia/oireita? Tapahtuiko laserhoito kosmetologilla vaiko sairaalassa? Olisin hyvin kiitollinen, jos joku voisi jakaa kokemuksiaan keinoista "pysyvään" karvanpoistoon. - Ihmissusi Pohjoisesta
Karvojen masentama kirjoitti:
On lohdullista kuulla, että on muitakin, jotka kamppailevat tämän liikakarvaisuuden kanssa. Itselläni tuntuu tuota karvaa pukkaavan jokaisesta mahdollisesta ja mahdottomasta paikasta. *huokaus*
Aika lailla tämä ongelma tosiaan rajoittaa elämää. Ei voi pukea ulos mennessään sitä ihanaa toppia, koska käsissä rehottaa valtaisa karvapeite. Hametta/shortseja saatika uikkaria/bikineitä ei voi ajatellakaan. Ja sitten se seurustelusuhdekin, liekö sitä tällaisena karvaisena naisena koskaan miestä löytää. Ja vaikka löytäisi, niin eihän siitä mitään tulisi, ku karvat rajoittavat siinä määrin elämää, ettei muiden nähden edes ilkeä riisuuntua.
Toki sheivaan, vahaan ja nypin sekä dianeitakin popsin, mutta ei niin saa kuin hetken helpotuksen. Sekään helpotus ei paljoa lohduta, kun sänki jää sheivatessa heti törröttämään ja vahauksen jälkeenkin piakkoin ilmaantuu uudet karvat. Noita intiimialueita (brassi & rinnat) ei oikeen ees ilkeis kosmetologille mennä vahauttamaan ja kotivahoihin on usko mennyt.
Millaisia kokemuksia teillä on laserilla tehdystä karvanpoistosta? Oliko hintansa väärti, entäpä tuliko mitään sivuvaikutuksia/oireita? Tapahtuiko laserhoito kosmetologilla vaiko sairaalassa? Olisin hyvin kiitollinen, jos joku voisi jakaa kokemuksiaan keinoista "pysyvään" karvanpoistoon.Varmaan jo lueskelitkin aiempaa keskustelua ja noita muita ihokarva-aiheita. On valitettavasti niin, että pysyvää karvanpoistoa 100% takuulla ei (vielä) ole olemassakaan. Helposti saa kokemuksia lukiessa sellaisen kuvan että kaikki laserit sun muut ovat nykyisellään lähinnä "rahat pois hädänalaisilta" -toimintaa. Sattuu pirusti, vie kaikki rahat eikä toimi kuin murto-osassa tapauksia.
Mulla on sama kokemus kuin *little woman* -nimimerkillä. Paha, välilllä henkeä uhkaava krooninen sairaus tuo kummasti suhteellisuudentajua näihin karva-asioihinkin... Ja seurustelu ei tosiaan ole karvoista kiinni. Kun päästään tiettyyn vaiheeseen niin 95 % miehistä ei edes huomaa sellaisia pikkujuttuja kuin ihokarvat! Olen jopa kysellyt tuosta asiasta heiltä. Tulos: karvat häiritsevät paljon enemmän naisia itseään kuin miehiä. Sellainen mies jota joku villa häiritsee niin kovasti ettei pysty mihinkään, ei tod.näk. edes ole kiinnostunut naisista! (-J
Sitä homeopatiaa on muuten kenenkään järjellisen ihmisen turha kokeilla, se on täyttä humpuukia ja huijausta. Ei kiveen jalkansa lyöneen kipu sillä parane, että mäjäytetään uudestaan vähän kevyemmin. Homeopaattisissa valmisteissa teoreettista vaikuttavaa ainesosaa on niin vähän, ettei sitä välttämättä edes löydy jos tuotteen analysoi kemian keinoin. Kannattajat väittävät, että jos siinä kalkissa/alkoholissa/vedessä on joskus ollut jotain muuta (muttei ole enää) niin siitä jää "muistijälki". /-D Ja sitten kun mikään ei toimi niin väittävät että "Sinä et usko tarpeeksi". - lähtee!
Karvojen masentama kirjoitti:
On lohdullista kuulla, että on muitakin, jotka kamppailevat tämän liikakarvaisuuden kanssa. Itselläni tuntuu tuota karvaa pukkaavan jokaisesta mahdollisesta ja mahdottomasta paikasta. *huokaus*
Aika lailla tämä ongelma tosiaan rajoittaa elämää. Ei voi pukea ulos mennessään sitä ihanaa toppia, koska käsissä rehottaa valtaisa karvapeite. Hametta/shortseja saatika uikkaria/bikineitä ei voi ajatellakaan. Ja sitten se seurustelusuhdekin, liekö sitä tällaisena karvaisena naisena koskaan miestä löytää. Ja vaikka löytäisi, niin eihän siitä mitään tulisi, ku karvat rajoittavat siinä määrin elämää, ettei muiden nähden edes ilkeä riisuuntua.
Toki sheivaan, vahaan ja nypin sekä dianeitakin popsin, mutta ei niin saa kuin hetken helpotuksen. Sekään helpotus ei paljoa lohduta, kun sänki jää sheivatessa heti törröttämään ja vahauksen jälkeenkin piakkoin ilmaantuu uudet karvat. Noita intiimialueita (brassi & rinnat) ei oikeen ees ilkeis kosmetologille mennä vahauttamaan ja kotivahoihin on usko mennyt.
Millaisia kokemuksia teillä on laserilla tehdystä karvanpoistosta? Oliko hintansa väärti, entäpä tuliko mitään sivuvaikutuksia/oireita? Tapahtuiko laserhoito kosmetologilla vaiko sairaalassa? Olisin hyvin kiitollinen, jos joku voisi jakaa kokemuksiaan keinoista "pysyvään" karvanpoistoon.Kummeleiden lausahdusta siteeratakseni.
Jos karvat ovat tummia, laser on varma keino karvojen pysyvään poistoon. Mutta kannattaa varmistaa sitä ennen että hormonitoiminta on kunnossa (gynekologilta ja laboratoriokokein eikä vain itsekseen tuumaillen). Jos hormonitoiminnassa on vikaa joka aiheuttaa liikakarvoitustakin, se voi aiheuttaa myös pahimmillaan lapsettomuutta. Aitoa laserkäsittelyä EI SAA kosmetologilta, se on terveysalan ammattilaisen työtä. Useimmiten hoitopaikan löytää lääkärikeskuksesta jossa lääkäri tai koulutettu sairaanhoitaja tekee käsittelyn joko diodi- tai Alexandriittilaserilla (jälkimmäinen on kivuttomampi). Kallista se on mutta tuloksetkin ovat pysyviä kunhan käsittelykertoja on riittävän monta. Jos karvat on vaaleita, pysyvä poistokeino on kosmetologin tekemä neulaepilaatio. - vaan
lähtee! kirjoitti:
Kummeleiden lausahdusta siteeratakseni.
Jos karvat ovat tummia, laser on varma keino karvojen pysyvään poistoon. Mutta kannattaa varmistaa sitä ennen että hormonitoiminta on kunnossa (gynekologilta ja laboratoriokokein eikä vain itsekseen tuumaillen). Jos hormonitoiminnassa on vikaa joka aiheuttaa liikakarvoitustakin, se voi aiheuttaa myös pahimmillaan lapsettomuutta. Aitoa laserkäsittelyä EI SAA kosmetologilta, se on terveysalan ammattilaisen työtä. Useimmiten hoitopaikan löytää lääkärikeskuksesta jossa lääkäri tai koulutettu sairaanhoitaja tekee käsittelyn joko diodi- tai Alexandriittilaserilla (jälkimmäinen on kivuttomampi). Kallista se on mutta tuloksetkin ovat pysyviä kunhan käsittelykertoja on riittävän monta. Jos karvat on vaaleita, pysyvä poistokeino on kosmetologin tekemä neulaepilaatio.minäkin olen vasta yläasteella ja olen tosissaan miettinyt että onkohan minulla jotakin hormonihäiriöitä tai jotain, koska karvoitus on käsittämätön. TUMMAT, PAKSUT, PITKÄT karvat ovat kauhea riesa, käsissä, säärissä, reisissä, ylä JA alaselässä, vatsassa navasta alaspäin, ylähuulessa, kainaloissa. lisäksi koko selkä, vatsa, sormet, varpaat, pakarat ja kasvot ovat vaalean karvan peitossa.
bikinialueen karvoitus on kauhea. jos ajelen alueen, karvat näkyvät silti; jotenkin ihon läpi kai tai jotain, koska ovat niin tummia. ajellessa tulee myös ärtyneitä näppyjä ja punoitusta, joka ei poistu ennen kuin karvat pitäisi taas ajella. jos poistan nämä karvat vahalla, nahka lähtee irti ja iho ärtyy. auttakaa mua. mitä voin tehä..
muaki tosi paljon loukannut kun yks poika tuli vaan koulussa että: hahahaha, sulla kasvaa viikset! ja sitten siskon tyttö: miks sää näytät siltä et sulla ois viikset? siihen sitten vastannut että minkä minä sille voin jos on.
tuntuu että ainoa vaihtoehto on enää tuo karvojenpoisto laserilla.. mutta olen laskenut että jotta saisin kaikki häiritsevät karvat pois, maksaisi se noin 15 000 euroa... heh :) siitä sitten rahaa vaan keräämään... - grhgggtrtertret
Ihmissusi Pohjoisesta kirjoitti:
He hee, kyllä meitä karvaisempia naisia alkaa löytymään kun vähänkin kyselee.
Itse sain heti murkkuiässä tummia karvoja "tavanomaisten paikkojen" lisäksi jalkoihin ja ylähuuleen, myöhemmin vähän muuallekin. Jostain syystä käteni ovat säästyneet. Poskissa ja leuassa kasvaa (pitkiäkin) vaaleita karvoja, leuassa välillä tummiakin. Alamahaan ilmestyy välillä vähän karvoja myös.
Kysyin kerran arvauskeskuslääkäriltä apuja, mutta hän vain totesi että "Toiset naiset ovat karvaisempia kuin toiset eikä sille voi mitään". Ei ole hormonaalisia poikkeamia, menkat ovat erittäin ok ja olen normaalipainoinen. Siispä ainoa selitys on perinnöllinen taipumus. E-pillerit eivät sen takia varmaan paljon auttaisi, enkä voisi niitä käyttääkään köyhyyden ja sivuvaikutusongelmien takia.
Nyt olen jo kolmekymppinen ja pohdin välillä että MIKSI meidän naisten pitäisi olla "kuin itsestään" posliineja joka paikasta vaikka todellisuus on jotain ihan muuta... Kuka meidät on määrännyt jatkuvaan karvasavottaan? Olisipa hauskaa jos määrättäisiinkin ankara antikarvauskielto! Siinäpä näkisi kaikki kansa, miltä näyttää nainen luonnollisessa tilassaan.
Mutta koska naisten viikset ja säärikarvat aiheuttavat monissa (pikkulapsista vanhuksiin) voimakkaita yök-reaktioita ei kovin moni uskalla jättää pakonomaista nyppimistä ja ajelua väliin. Itse yritän pysyä kohtuudessa, en ala jokaista hemmetin villaa erikseen nyppimään.
Mitään rantalomaa ei kannata ajatellakaan, sillä karvankasvu on sen verran ihmissusimaista että kun sääret ajaa aamulla niin iltapäivällä voi jo selvästi nähdä sängen. Pitkät housut rulettaa... Toppeja käytän, sillä kainaloissa kehkeytyvä sänki ei niin hypi herkkien ihmisten silmille.
Kanssasisaret, koittakaa kestää! Välillä huumoria kehiin. Kerran yksi ystäväni huomautti että mulla on turpajouhia. Vastasin, että niinpä onkin ja sen takia en eksy ikinä! Kaikkihan tietävät, että jos kissalta leikkaa viikset tai hevoselta turpakarvat niin ne ovat hukassa. /-DMulla kasvaa vähäsen tummaa karvaa ylähuulessa ja leuassa. Kulmia pitää nyppiä joka toinen päivä. Lisäksi käsikarvoja kasvaa paljon, bikinirajat rehottavat, säärikarvoja on paljon, nänneissä kasvaa muutamia tummia karvoja niin kuin vatsassakin ja rintakehässä jne... joka aamu ennen suihkuun menoa nypin ja epiloin karvoja... kaikki muut karvat saa pinseteillä tai epilaattorilla paitsi biksurajat... ne on aika vaikea vahata itse, mutta onneksi mun kaveri on kosmetologi, ja on luvannu alkaa sokeroida mun bikinirajat 20 eurolla, se on opiskelijan budjetille sopiva hinta kun varmaan pari kestaa kuussa täytyy käydä. :)
Seurustelua ym. ei tää karvaisuus ole koskaan haitannut, pidän vain huolen siitä, että muistan nyppiä karvoja tarpeeksi usein ja rasvata ihoani. Ennen sheivasin aina sääret, mutta jatkossa varmaan epiloin ne tai pyydän sitä ystävääni sokeroimaan myös ne... se on inhottavaa, että kun illalla ajelee sääret niin aamulla tuntuu sänkeä.. ja on noloa, kun poikaystävä haluaisi aamullakin hivellä sääriä, mutta vetää käden pois, sillä kuka nyt hiekkapaperia haluaisi sivellä. :D
Olen kyllä tottunut jo tähän karvaisuuteen. Ja kyllähän se jossain etelämmissä maissa on varmaan aika normaalia... Onneksi terveys pelaa, sehän on tärkeintä. Kaikkea hyvää!
- muistutus
Miehet harvemmin oikeasti välittävät sellaisista ulkonäköasioista joista naiset jaksavat ottaa stressiä. Kyllähän sitä nuorena koulussa varmasti saa osakseen kommentteja ajattelemattomilta teineiltä, ehkä jopa aikuisena, mutta kaikkein tärkeintä olisi se oma asenne. Jos asenne on elämää kohtaa sellainen anteeksi että olen karvoineni olemassa, niin jokainen vastaan tuleva kaksilahkeinen sen vaistoaa.
Jos taas asenne on itsevarma ja keskittyy omiin hyviin piirteisiin niin se on varmaa että se toinen osapuoli vähät välittää niistä huonoista puolista. Joillekin puolisoille ne huonot puolet saattavat lopulta olla se ihanin juttu.
Eli pää pystyyn. Arvostelevat kommentit omaan arvoon ja nauttikaa elämästä. - yksi karvainen
Mulla kanssa kasvaa karvaa paikoissa, "joissa ei pitäisi". Eli vaaleat viikset, leuassa myös jouhia, reisissä pitkiä tummia karvoja, häpykarvoituksesta nousee vana napaan ja rinnassakin on tummia karvoja joitakin yksilöitä. Käsivarsissa suhteellisen paljon (omasta mielestä) vaaleita pitkähköjä karvoja.
Kärsin! Lääkärin mukaan ihan normia eikä hormonaalisia muutoksia. Mutta silti kärsin! Kärsimystä ei ole helpottanut yhtään esim. se, että mm. appi ja muuan työkaveri on tokaissut "Sullahan kasvaa parta?/Kasvaako sulla parta?". Se tuntuu häijylle todella.
Sääret ajan höylällä vaihtelevalla aikavälillä. Eli joskus heti, kun sänki ilmestyy, toisinaan taas säärissä on kunnon karvoitus. Aina en jaksa välittää. Mutta etenkin lämpimään aikaan, kun haluan kuitenkin kulkea capreissa, yritän höyläillä sängenkin veks. Samalla kertaa, kun höylään kintut, höylään myös kainalot, rinnan ja navasta häpykarvoituksen yläreunaan.
Häpykarvoitus poistetaan miehen kanssa yhdessä "trimmerillä". =) Tuonkin toimenpiteen aikaväli vaihtelee. Eilen näin ihan perus automarketissa Veet:n vahaa (?), joka oli tarkoitettu kasvoille! Sanoin miehelle heti, että tuota on saatava!!!! Käsivarsia en aja, enkä tähänkään asti ole viiksiin koskenut. Leuan olen joskus vetäissyt höylällä. Eli tuota kasvoille tarkoitettua tuotetta hankitaan kyllä pikimmiten! =)
Olen onnellisesti naimisissa kuudetta vuotta ja olen pistänyt merkille, että karvan kasvu lisääntyi raskausaikana n. kuusi vuotta sitten. Karvat eivät vain synnytyksen myötä hävinneetkään... :( Välillä mies vitsailee mulle mun olevan "sirkuksen karvainen nainen". Toisaalta ymmärrän hänen heittonsa, ei tarkoita todellakaan pahalla, mutta toisaalta se tuntuu pahalta. Ja tästä kyllä sitten sanonkin, että kiitti vaan. Mies onneksi on viisas, eikä sen suuremmin "kuittaile", sanoo rakastavansa mua juuri tällaisena. Mutta itseäni vaivaa, etenkin tuo naamakarvoitus.- elikkäs
kannattaako käsikarvojen poisto esim vaikka sprayllä? Olen kyllästynyt käsikarvoihini jotka ovat melkein 3cm pitkiä tummia ja näkyviä! itse tuntoni paranisi tuhoamalla ne, kun olen aikuinen menen kyllä heti laaseriin. Pystyn kuvittelemaan millaista olisi jos minullakin sellaisia karvaongelmia kuin teillä joillain :( Tsemppiä teille :)
- meeee
Itselläkin on runsas ja tumma karvoitus... Olen vasta yläasteella ja se häiritsee aika pirun paljon. En ole käynyt noin kolmeen vuoteen uimassa tämän takia. Sheivaan kyllä, mutta siitä yleensä seuraa armoton veren vuoto ja ihottuman tapainen. Ei ole kovin kaunis tulos sekään... Ja itsellä on kanssa ihan mahakin karvoissa kuin milläkin miehellä. Myös käsissä on kiusallisen tummia karvoja, joten ne sheivaan kanssa. Käsien iho ei ole onneksi ihan yhtä herkkä kuin jalkojen, mutta punoittaa ja kutisee sekin jokusen tunnin ajan. Myös kasvoissa on karvaa, mutta onneksi (ainakin vielä...) melko vaaleita. Olen kyllä saanut niistä kuulla, eikä se erityisen itsetuntoa kohottavaa ollut. Olen yrittänyt saada äitiä ostamaan tehokkaampia ja enemmän iholleni sopivia ajelu laitteita, mutta melko huonoin tuloksin... Lisäksi höylien terät kestävät korkeintaan yhden ajelu kerran, jonka jälkeen ne tylsistyvät jo niin, ettei niillä enää mitään lähde... Ei ole kovin kivaa selitellä äidille, että taas pitäisi ostaa, joo. Ottaa jo aika paljon pattiin...
- lydel90
Ooh, ihanaa etten oo ainoa täällä!
Niin, oon nyt 18 ja mullahan on karvaa vaikka muille jakaa. En oo tavannut ketään, joilla olisi yhtä paljon. Syytän tästä asiasta iskää, mun äiti on melkeen karvaton siskot! :< Ei voi mennä missään shortseissa, hameissa tai ainakaan bikineissä, ajelu veisi ikuisuuden. (2 h)
Mulla on myös nää viikset, rintakarvat, pulisongit ja tämä kaktus tuolla alhaalla..
Itekin laskeskelin, että jatkuva vahaaminen (kävin kerran, kesti 4 päivää)
veisi koko omaisuuden, ehkä joskus myöhemmin otan laserit.
Huoh, onneks ei ole vielä poikaystävää, en haluu sen näkevän, että meillä kummallakin on viikset. :(( :D - sdgsdsgsdgsdgdsg
Itse joudun ajelemaan sääret ja kainalot päivittäin, ja jo parin tunnin päästä on sänki. Vahaliuskoja en jaksa käyttää, koska pitäisi kasvattaa karvoja ennen niiden käyttöä. Pulisongit on, viiksiä ei. Tai no vaaleita karvoja on, mutta kaikilla on(?). Häpykarvoitus ulottuu napaan ohuena tummana viivana. Ja rinnoissakin kasvaa n. 0,5-1cm pituisia karvoja. Reidet ovat kuin miehellä, mutta en viitsi ajella, koska pelkään, että kasvavat vielä hirveämpinä takaisin, ja en todellakaan jaksaisin lähteä siihen rulianssiin, että sheivaan nekin päivittäin. Käsikarvat ovat yhtä pitkät tai pidemmät kuin saman ikäisillä pojilla (15v), ja niistä onkin koulussa huomauteltu. Käsikarvoja en ajele ja käytän lyhythihaisia T-paitoja. Ennen häpesin niitä, mutta nykyään ajattelen, että ne ovat ihan luonnollisia, ja jos jotain minun käsikarvani haittaavat niin sitten taitaa olla siellä päässä se ongelma.
- vain minä
Onneksi en ole ainut ihminen jolla on tälläinen karvoitus ongelma.
En ole sen pahemmin viellä kokenut tarvetta mennä asian vuoksi lääkäriin, leukaan tulee muutamia karvahaituvia jotka nypin pois, säärien sisäpuolella hieman on karvoitusta, samalla nekin veks.
Nuorempana ihmettelin kun karvankasvua tuli navan kohdalle, myöhemmin vasta sain tietää ettei ole naisella tavallista, usein höylään navan alueelta karvat pois, en tiedä jos myöhemmin tilanne korjautuisi..olen 24 vuotias.
mutteivat kuitenkaan ylinopeasti kasva.
en ole viellä kokeillut laser hoitoja, auttaisivatko hyvin?
jos karvan tilanteeseen tulee jotain huonompia muutoksia, menen lääkäriin, kynnys on suuri sinne mentäessä tämän asian vuoksi.
vaikka lääkärit ovat nähneet vaikka mitä.
kuinka ne hormoonilääkkeet vaikuttavat? - 45v Mies uusimaa
Karvoituksessa ei ole todellakaan mitään häpeämistä, -itse lukeudun niihin miehiin
joka todella pidän runsaan karvoituksen omaavasta naisesta , eli varmasti löytyy
kumppani, -itsekin olen ollut pari vuotta sinkkuna, joten rohkeesti mailia .... - apina-nainen
Mul ei oo mitää haittaa jos en löyä seurustelukumpannin mut silti ärsyttää...Viime vuon mul oli ongelmaa köksä-tunnilla...Mua hävettää vieläkii...toivottavast hoito löytyy
- karvainen 1
Ihmiset Auttakaa! !!!!
Olen väsynyt karvoista mulla on karvat selässä, mahassa, rinnalla, jaloissa, kädessä ja myös kasvoissa olen 15 vuotias tyttö joka, kärsi karvoista äidillä ja siskoilla ei ole karvat muttä isällä on.Itken joka ilta ja mietin joka päivä en ole tumma enkä vaalea ihonen enkä tomonen kun hinditoöle semonen iha keski tumma en tiää miten selitän mutta tummat karvat en tiää vaikuttaako laser vastakaa heti piliiis !!!! On ihan masentunut:(((- Mene lääkäriin
Käy lääkärissä jotta tarkistettaisiin onko hormoneissasi jotain poikkeavaa. Tuossa iässä voi olla että hormonitoiminta ei ole vielä vakiintunut (onko kuukautisesi ollut jo säännölliset ja kuinka pitkään?).
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1242833
Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä
"Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht2581193- 1011191
Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt791031Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa
Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.63973Kalateltta fiasko
Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr12970- 30926
IS Viikonloppu 20.-21.7.2024
Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku43857Ikävöimäsi henkilön ikä
Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie40848- 42754