12/6/1990
"Rakas päiväkirja.
Tänään alkoi kesäloma. Ihana, odotettu kesäloma. Todistukseni oli aika hyvä, ja olen tyytyväinen.
Huomenna vain pitäisi matkustaa mummolaan auttamaan mummoa siivouksessa. Ärsyttävää kun pitää siivota. Koko tämän kolmentoistavuoden ajan, olen joutunut siivoamaan. Jotain hauskaa mummolaan menossakin on; Naapurin Elias. Elias on paras ystäväni vaikka onkin poika, ja näemme kylläkin aika harvoin.
Hän vain on niin mukava, ja keksimme yhdessä aina kaikkea kivaa. Olemme kaiken lisäksi vielä samanikäisiäkin, joten juttumme ovat samanlaisia. Pääni on taas ollut koko päivän kipeä. Syytä ei tunnu löytyvän vaikka olen rampannut lääkäreissä ihan läkähdyksiin saakka. Mutta menen nyt, koska on vielä paljon tehtävää.. " //Julia
Julia luiskautti päiväkirjan tyynyn alle ja hipsi alakertaan. Alakerrassa oli ihana tuoksu. Äiti oli leiponut pullaa ja leipää. Julia otti oikeaan käteensä tuoreen ja kanelintuoksuisen pullan ja vasempaan käteen lasillisen kylmää lehmänmaitoa. Hän käveli ulos ja meni istumaan keinuun. Nopeasti hän söi pullan ja joi maidon, vei lasin sisälle ja nappasi korin käteensä ja suuntasi kanalaan.
Kanala oli hämärä ja erittäin pahanhajuinen paikka. Julia piteli toisella kädellään kiinni nenästään ja toisella kädellä hän keräsi munia maasta. Julia astui parin munan päälle, ja liukastui maahan, jonka seurauksena maassa oli parisenkymmentä muuta murskaantunutta munaa. Julia hermostui ja paiskasi korin maahan täydellä teholla. Hän lyyhistyi polvilleen maahan pidellen päätään. Kipu oli sietämätön. Tuntui kuin joku olisi iskenyt vasaralla päähän.
Kylmät väreet kävivät läpi koko Julian hennon ja pieneen ruumiin. Julia ei päässyt ylös, hän ei saanut sanaa suustaan. Hän ei voinut liikuttaa vasenta kättään! Julia joutui pakokauhun valtaan. Hän tärisi pelosta.
- Julia, oletko kunnossa? Julian äiti Leena kysyi ja meni tyttärensä luokse hätääntyneenä.
Julia katsahti äitiinsä, muttei voinut puhua. Leena purskahti itkuun ja otti tyttärensä syleilyynsä.
- Älä huoli Julia. Kyllä sinä paranet. Minä palkkaan maailman parhaimmat lääkärit, ellei syytä tähän pääkipuun löydy. Leena sanoi ja otti tyttärensä syliinsä ja kantoi tämän ulos kanalasta.
Ja tämä tarina jatkuu jos haluatte..?
Tämä on vähän tositapahtumiin perustuva..
Katsotaan mitä pidätte.
//Danya
"Rakas päiväkirja.
Tänään alkoi kesäloma. Ihana, odotettu kesäloma. Todistukseni oli aika hyvä, ja olen tyytyväinen.
Huomenna vain pitäisi matkustaa mummolaan auttamaan mummoa siivouksessa. Ärsyttävää kun pitää siivota. Koko tämän kolmentoistavuoden ajan, olen joutunut siivoamaan. Jotain hauskaa mummolaan menossakin on; Naapurin Elias. Elias on paras ystäväni vaikka onkin poika, ja näemme kylläkin aika harvoin.
Hän vain on niin mukava, ja keksimme yhdessä aina kaikkea kivaa. Olemme kaiken lisäksi vielä samanikäisiäkin, joten juttumme ovat samanlaisia. Pääni on taas ollut koko päivän kipeä. Syytä ei tunnu löytyvän vaikka olen rampannut lääkäreissä ihan läkähdyksiin saakka. Mutta menen nyt, koska on vielä paljon tehtävää.. " //Julia
Julia luiskautti päiväkirjan tyynyn alle ja hipsi alakertaan. Alakerrassa oli ihana tuoksu. Äiti oli leiponut pullaa ja leipää. Julia otti oikeaan käteensä tuoreen ja kanelintuoksuisen pullan ja vasempaan käteen lasillisen kylmää lehmänmaitoa. Hän käveli ulos ja meni istumaan keinuun. Nopeasti hän söi pullan ja joi maidon, vei lasin sisälle ja nappasi korin käteensä ja suuntasi kanalaan.
Kanala oli hämärä ja erittäin pahanhajuinen paikka. Julia piteli toisella kädellään kiinni nenästään ja toisella kädellä hän keräsi munia maasta. Julia astui parin munan päälle, ja liukastui maahan, jonka seurauksena maassa oli parisenkymmentä muuta murskaantunutta munaa. Julia hermostui ja paiskasi korin maahan täydellä teholla. Hän lyyhistyi polvilleen maahan pidellen päätään. Kipu oli sietämätön. Tuntui kuin joku olisi iskenyt vasaralla päähän.
Kylmät väreet kävivät läpi koko Julian hennon ja pieneen ruumiin. Julia ei päässyt ylös, hän ei saanut sanaa suustaan. Hän ei voinut liikuttaa vasenta kättään! Julia joutui pakokauhun valtaan. Hän tärisi pelosta.
- Julia, oletko kunnossa? Julian äiti Leena kysyi ja meni tyttärensä luokse hätääntyneenä.
Julia katsahti äitiinsä, muttei voinut puhua. Leena purskahti itkuun ja otti tyttärensä syleilyynsä.
- Älä huoli Julia. Kyllä sinä paranet. Minä palkkaan maailman parhaimmat lääkärit, ellei syytä tähän pääkipuun löydy. Leena sanoi ja otti tyttärensä syliinsä ja kantoi tämän ulos kanalasta.
Ja tämä tarina jatkuu jos haluatte..?
Tämä on vähän tositapahtumiin perustuva..
Katsotaan mitä pidätte.
//Danya
Vastaukset 3
Vanhimmat
Julialla näyttää olevan pahanlaatuinen aivokasvain. Nyt sairaalaan, ellei ole jo liian myöhäistä! Aika outoja hahmoja. Julian tavoista ja käyttäytymisestä voi päätellä hänen olevan 13 vuotta vanha, nörtti. "Palkkaan vaikka maailman parhaat lääkärit." hahhah!
voisi se myös toisaalta olla aivoinfarkti, mutta eihän noin nuorella (13-vuotiaalla) voi aivoinfartia olla?
Pystyykö Julia liikuttamaan myös vasenta jalkaansa vai onko koko hänen vasen puolensa ruumiista täysin halvaantunut?
Tosin tuossa tarinassa kuulostaa lähinnä mahdottamalta se, ettei lukuisten lääkärireissujen jälkeenkään saada selville Julian sairauden aiheuttajaa tai laatua. Ja sitten hän lyyhistyy maahan ja menettää puhe- ja liikuttamiskykynsä?
Kai häneltä siellä lääkärissä olisi otettu edes selkäydinnäytteet, magneettikuvaukset, varjoainekuvaukset jne tai annettu edes jonkinlainen diagnoosi ja lääkitys? (vaikkakin väärä, heh.)
Haluaisin mielelläni lukea, mikä Julialla on!
14-vuotiaaksi kirjoitat mestarillisen hyvin. Hieno tarina :)
>>Julia hermostui ja paiskasi korin maahan täydellä teholla>>
Kas siinä. Aivoverenkiertohäiriö, aivohalvaus. Sen takia hän ei pystynyt liikuttamaan vasenta kättään. Sen takia hänellä oli ankaria päänsärkyjä. Kuoleeko Julia?
Jatkoa jo!