Huomenna on aika terveyskeskuslääkärille juttelemaan abortista. Pelottaa ihan kauheesti. Raskausviikkoja pitäs olla vasta noin 5 tai 6, mutta pelkään että jos onkin jo jostain syystä pidemmällä enkä saakkaan aborttia. Vainoharhaiseksikin olen tullut tämän asian vuoksi. Kaikenlisäki jouduin valitettavasti ottamaan mieslääkärin kun en naispuolista saanut tähän hätään, ajatuskin siitä että joutuu jutella tälläsistä asioista mieslääkärin kanssa kuvottaa minua. Mutta minkäs tässä voi. Mahaa vääntää muutenkin tän raskauden takia ja sitten vielä jännitänkin niin paljon että mahaa koskee entistä enemmän.
Ja sitten kaikkien tekosyiden keksiminen vanhemmille yms. rasittaa aivan hirveästi. Yritä sitten heille selittää ilman paljastamatta raskautta, etten voi kantaa painavia muuttolaatikoita.
Sen kyllä sanon, että ikinä en enää tälläiseen soppaan pistä itseäni, en edes vahingossa. Asiat vaivaa päässä kokoajan, ja tuntuu että joka paikassa, esim TV:ssä, puhutaa raskaudesta, pikkuvauvoista ja jatkuvasti näkyy kaupungilla viimesillään olevia naisia ja tuoreita äitejä, joita ei kyllä koskaan muuten kamalasti näy.
Toivon vain niin kovasti että kaikki he jotka aborttia tarvitsevat tai haluavat, saavat sen. Ei se ole helppo päätös, mutta monille, varsinkin nuorille, ainoa vaihtoehto.
Jaksamisia kaikille raskauden ja/tai abortin kanssa painiskeleville!
Ja sitten kaikkien tekosyiden keksiminen vanhemmille yms. rasittaa aivan hirveästi. Yritä sitten heille selittää ilman paljastamatta raskautta, etten voi kantaa painavia muuttolaatikoita.
Sen kyllä sanon, että ikinä en enää tälläiseen soppaan pistä itseäni, en edes vahingossa. Asiat vaivaa päässä kokoajan, ja tuntuu että joka paikassa, esim TV:ssä, puhutaa raskaudesta, pikkuvauvoista ja jatkuvasti näkyy kaupungilla viimesillään olevia naisia ja tuoreita äitejä, joita ei kyllä koskaan muuten kamalasti näy.
Toivon vain niin kovasti että kaikki he jotka aborttia tarvitsevat tai haluavat, saavat sen. Ei se ole helppo päätös, mutta monille, varsinkin nuorille, ainoa vaihtoehto.
Jaksamisia kaikille raskauden ja/tai abortin kanssa painiskeleville!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Miksi ihmeessä välttelisit raskaiden muuttolaatikoiden kantoa kun kerran muutenkin toivot keskeytystä?!? Vaikka ei allkuraskaudessa nyt niin tarvitse varoa vasta sitten hieman pidemmällä, urheiluakin saa harrastaa aivan normaalisti pulenvälin tienoille asti jos ei ole jotain muuta estettä.
Hienoa että olet oppinut läksysi ja viisastunut! Onnea kuitenkin aborttiin, toivottavasti kaikki menee hyvin.
että soppaan voi joutua myöskin joskua ihan ilman omaa syytään. Olen joutunut siihen jopa kaksi kertaa kun ehkäisy on pettänyt. Ensimmäisellä kerralla tulos oli se että menin naimisiin ja synnytin. Toisella kun kierukka petti teimme yhteisellä päätöksellä abortin. En ymmärrä mikset kertonut asiasta vanhemmillesi. Jos tyttäreni ei vastaavassa tilanteessa kertoisi minulle tuollaisesta ongelmasta niin kokisin olevani epäonnistunut äiti. Toivottavasti sinulla on joku ihminen johon voit nojata tuossa tilanteessa. Ymmärrän sen vaikeuden sataprosenttisesti ja myötäelän näin sivussa ja uskon myös että tulevaisuudessa suhtaudut vastuullisesti asiaan. Aina ei kuitenkaan voi välttyä tilanteilta vaikka itse tekisi kaikkensa. Joskus on sitten pakko tehdä vaikeita päätöksiä erilaisissa elämäntilanteissa. Voimia sinulle tiikerikakku.
on ihan varmaa että abortti tulee vanhempiesi tietoon, mikseivät he hmuka hyväksyisi lastasi, hyväksyvätkö he abortin?
että vastasit minun viestiini ja olin ymmälläni. Vanhempana ja tuon itse kokeneena sanon vielä että jokainen äiti kokee samaistuvansa tyttären kanssa kun tämä ilmoittaa raskaudesta. En usko että siinä tilanteessa suuttumus on mielessä vaan tilanteesta riippuen ilo sääli myötäeläminen tukeminen huolehtiminen varjeleminen.
terve!
Koin samanlaista pelkoa, että jos en aborttia saakaan, jos se olisikin ehtinyt jo niin pitkälle. Mutta pelot oli turhia!
Ei abortista tarvitse kenellekään, jos ei itse halua. Se ei kuulu kenellekään muulle, paitsi naiselle itselleen. Eikä vanhemmat saa sitä mistään tietoonsa, vaitiolo velvollisuus on laissa määrätty.
Itsekin olen nuori, ja mulle tehtiin vasta abortti ja kerroin siitä vain yhdelle ihmiselle.
Vaikka oma äitinikin olisi varmasti ymmärtänyt, mutta mielestäni abortti oli täysin minun oma asiani, eikä se tosiaan kuulu kenellekkään! En kertonut edes parhaille ystävilleni.
Itse sain juteltua aikanaan erittäin ymmärtävän hoitajan kanssa, ja hän oli kanssani samaa mieltä, ettei mun kannata vanhemmille kertoa..ellen sitten välttämättä halua.
Jaksamista kaikille sen kokeneille ja hyvää uutta vuotta!
>> mutta monille, varsinkin nuorille, ainoa vaihtoehto.>>
Mm. lapsen pois antaminen tai pitäminen.
Itse tiedän mistä puhun. Olen ollut 17 kun tulin raskaaksi ja 18 kun esikoiseni syntyi. Päinvastoin tuntuu, että turhaan pelätään sitä, miten lapsen kanssa pärjää. Ja mistä joutuu jäämään paitsi, kun saa lapsen.
Toivon, että abortti ei olisi sinulle vaihtoehto !
Älä surmaa lastasi, voi sentään tulet sitä katumaan koko elämäsi. Omatuntosi ei valitettavasti tappamisesta anna koskaan rauhaan. Pidä lapsesi, elä pelkää kaikki asiat selkenevät sen myötä. Parempi myös vaikka adoptoida lapsi, sillä lapsettomia pareja on hirmu paljon.