Kerron ensin vähän taustaa: Buddhalaisuus on kiinnostanut minua filosofiana, ei niinkään uskontona (jälleensyntymät, ihmeet ja muut vastaavat eivät juuri kiinnosta). Olen meditoinut jonkin verran.
Sitten asiaan: Viime viikolla kävi näin. Heräsin aamulla, ja rupesin miettimään minuutta tms. (en meditoimaan). Ajattelin, että minuus ei voi olla persoona/luonteenpiirteet, koska se muuttuu. Tai siis jos persoona olen minä, niin kymmenen vuoden päästä minua ei ole, koska persoonani on muuttunut. Kaikkien persoonieni kokonaisuus se ei myöskään voi olla, sillä se ei ole millään yksittäisellä hetkellä olemassa. Sitten tajusin, että se , mitä jää kaiken muuttuvaisen jälkeen jäljelle, (eli tietoisuus) on kaikille tunteville olennoille yhteinen. Tavallaan kaikki on samaa. On vain yksi tietoisuus kokemassa itseään subjektiivisesti tms. Oma kuolema on merkityksetön, koska tavallaan kaikki jatkuu sen jälkeen (tosin ilman muistojen tai sielun siirtymistä minnekkään). Tätä tunnetta kesti noin tunnin. Se tapahtui aivan päihteettä, eikä edes meditaation yhteydessä. Tavallaan ymmärrän tuon kaiken edelleen, mutten yhtä selvästi ja varmasti. Kysymykseni on, että onko tämä minuuden harhan paljastamista/egon häviämistä tms.? Ja miten jatkan pitääkseni tuon yllä (en hae yksittäisiä tunnetiloja, vaan haluaisin tuosta enemmänkin vakaumukseni)?
Onko tämä egon häviämistä?
18
3080
Vastaukset
- universaali minä
Kyllä. Mielesi on avautunut yhteistietoisuudelle. Mielen muutoksessa muista erillinen minäkokemus murtuu, ja sen alta paljastuu kaikkiallinen ITSE, jonka kokija tuntee omakseen.
Tämä kaikkiallinen ITSE on koko universumin alkujuuri sekä päämäärä. Se on kaikkialla läsnäoleva ja sijaitsee näin ollen joka paikassa.
Tämä tietoisuus on täyttänyt kaiken mikä on. Mutta ainoastaan ihmiselämä tarjoaa mahdollisuuden sen tiedostamiseen.- Tätäeivarmastiolerekisteröity
entä miten voin jatkaa tuota tunnetta? haluaisin enemmänkin saada siitä vakaumuksen, kuin muutamia yksittäisiä kokemuksia. meditoimalla? mitä harjoituksia suosittelet (itse olen käyttänyt vain hengityksen tarkkailua ja metta bhavana)?
- universaali minä
Tätäeivarmastiolerekisteröity kirjoitti:
entä miten voin jatkaa tuota tunnetta? haluaisin enemmänkin saada siitä vakaumuksen, kuin muutamia yksittäisiä kokemuksia. meditoimalla? mitä harjoituksia suosittelet (itse olen käyttänyt vain hengityksen tarkkailua ja metta bhavana)?
Jaa-a. Miestiskely on varmasti hyvä. Pysähtyminen oman olemuksensa äärelle. Hiljentyminen.
Kuitenkaan ei ole ketään, joka voisi jatkaa tuota tunnetta. Tietoisuus vain on. Se on sinussa. Sitä ei tarvitse keinotekoisesti luoda. Se tarvitsee vain oivaltaa, pysähtyä sen äärelle, tulla yhdeksi sen kanssa.
Minulla sielun havahtuminen alkoi tapahtua noin kuusi vuotta sitten. Aluksi kuljin perinteistä kristinuskonnon polkua. Sen jälkeen siirryin mystiikkaan. Nykyisin olen avoin kaikelle aina tieteestä hindulaisuuteen.
Tärkeintä on rehellisyys ja avoimuus. Olemme itsepetoksen mestareita. Sen tähden rehellisyys itselle on ollut pitkä poisoppimisen tie. Siinä tarvitaan myös täydellistä armoa itseä kohtaan. Oma vilpillisyys yrittää alati nostaa päätään. Tämä on syytä ottaa huomioon kun tarkkailee omia ajatuksiaan tai kuuntelee tunteitaan.
Myös omat pahat ajatukset saattavat säikyttää. Murhat, aviorikokset yms. nousevat esiin mielemme pimeältä puolelta kun alamme puhdistua. Myös tähän on hyvä varautua. Itselläni tässä auttoi sekä kristinoppi että hindulaisuuden ajatus siitä ettemme ole ajatuksemme. Meidän tosi olemuksemme löytyy niiden takaa, so. kosminen tietoisuus.
Egon turhamaisuus näkyy myös ajatuksessa nk. "valittuihin" kuulumisesta. Siihen monet ovat langenneet ja myös saaliiksi jääneet. Sitä vältä. - emil
universaali minä kirjoitti:
Jaa-a. Miestiskely on varmasti hyvä. Pysähtyminen oman olemuksensa äärelle. Hiljentyminen.
Kuitenkaan ei ole ketään, joka voisi jatkaa tuota tunnetta. Tietoisuus vain on. Se on sinussa. Sitä ei tarvitse keinotekoisesti luoda. Se tarvitsee vain oivaltaa, pysähtyä sen äärelle, tulla yhdeksi sen kanssa.
Minulla sielun havahtuminen alkoi tapahtua noin kuusi vuotta sitten. Aluksi kuljin perinteistä kristinuskonnon polkua. Sen jälkeen siirryin mystiikkaan. Nykyisin olen avoin kaikelle aina tieteestä hindulaisuuteen.
Tärkeintä on rehellisyys ja avoimuus. Olemme itsepetoksen mestareita. Sen tähden rehellisyys itselle on ollut pitkä poisoppimisen tie. Siinä tarvitaan myös täydellistä armoa itseä kohtaan. Oma vilpillisyys yrittää alati nostaa päätään. Tämä on syytä ottaa huomioon kun tarkkailee omia ajatuksiaan tai kuuntelee tunteitaan.
Myös omat pahat ajatukset saattavat säikyttää. Murhat, aviorikokset yms. nousevat esiin mielemme pimeältä puolelta kun alamme puhdistua. Myös tähän on hyvä varautua. Itselläni tässä auttoi sekä kristinoppi että hindulaisuuden ajatus siitä ettemme ole ajatuksemme. Meidän tosi olemuksemme löytyy niiden takaa, so. kosminen tietoisuus.
Egon turhamaisuus näkyy myös ajatuksessa nk. "valittuihin" kuulumisesta. Siihen monet ovat langenneet ja myös saaliiksi jääneet. Sitä vältä.hindulainen käsitys tämä onkin.
>>ITSE
- shenana
olen seuraillut tätä palstaa ja tämä kysymys egosta toistuu täällä vähän väliä.
minä en käsitä, miten ihminen muka voisi luopua egostaan enkä usko, että sitä käsittää kukaan muukaan tänne kirjoitteleva.
jos istahtaa lootusasentoon jonkun virtaavan veden äärelle ja lyö sitten napakasti itseään kivellä päähän saattaa itsetietoisuus kadota hetkeksi.
muun aikaa ego on elävän osa.
puheet, jostain kollektiivitajunnasta tai yksilön sulautumisesta yhteen ympäröivän maailman kanssa ovat minusta heikkomielistä lörpöttelyä.
te, jotka pidätte itseänne (sic) buddhisteina mielestä en ole varmaan oivaltunut asian ydintä.
toisaalta; seuraten käsitystänne, en voi sitä koskaan oivaltaakaan.
olennaistaen:, te olette puppua täynnä koko oranssi veljeskunta!- båddhi
Sinussa on kielteistä energiaa. Anna sen virrata vapaasti, ota se vastaan. Kohtaa kielteiset tunteesi. Tarkastele niitä. Kysy niiltä, että mitä ne haluavat kertoa sinulle.
Saatat huomata, että egohan se siellä huutelee... Se puolustautuu raivokkaasti. Se ei halua olla missään tekemisissä buddhalaisen "pupun" kanssa.
Mitä tulee kollektiivitajuntaan, niin kuvittelepa se, millainen olisit, jos et olisi koskaan tavannut yhtään ihmistä... - shenana
båddhi kirjoitti:
Sinussa on kielteistä energiaa. Anna sen virrata vapaasti, ota se vastaan. Kohtaa kielteiset tunteesi. Tarkastele niitä. Kysy niiltä, että mitä ne haluavat kertoa sinulle.
Saatat huomata, että egohan se siellä huutelee... Se puolustautuu raivokkaasti. Se ei halua olla missään tekemisissä buddhalaisen "pupun" kanssa.
Mitä tulee kollektiivitajuntaan, niin kuvittelepa se, millainen olisit, jos et olisi koskaan tavannut yhtään ihmistä...ei minussa ole kielteistä energiaa...minussa on energiaa. siinä kaikki.
enkä minä mitenkään vasiten taistele buddhalaisia ideoita vastaan. ne ovat vain mielestäni tyhjänpäiväistä horinaa.
tämä minäisyydestä luopuminen on kertakaikkisen höpömäinen idea, kuka luopuu ja mistä luopuu?
buddhalaisuudessa annetaan oppia ja samanaikaisesti kielletään sen arvo. en tule tuosta hullua hurskaammaksi.
kyllä minäkin tajuan sen, että ihminen omaksuu ihmisenä olemisen kyvyn yhteisöltään. kollektiivitajunnalla tarkoitin ihmiskäsitteiden (siis opitun maailman) ulkopuolella muka väijyvää mystistä maailmanhenkeä. sananvalintani oli epäonnistunut ja virheellinen oikeastaan.
me olemme samsaran poikia ja tyttäriä kaikki. aikanaan kyllä saamme osamme nirvanasta jokainen. se peittää meidät kuin multa. - båddhi
shenana kirjoitti:
ei minussa ole kielteistä energiaa...minussa on energiaa. siinä kaikki.
enkä minä mitenkään vasiten taistele buddhalaisia ideoita vastaan. ne ovat vain mielestäni tyhjänpäiväistä horinaa.
tämä minäisyydestä luopuminen on kertakaikkisen höpömäinen idea, kuka luopuu ja mistä luopuu?
buddhalaisuudessa annetaan oppia ja samanaikaisesti kielletään sen arvo. en tule tuosta hullua hurskaammaksi.
kyllä minäkin tajuan sen, että ihminen omaksuu ihmisenä olemisen kyvyn yhteisöltään. kollektiivitajunnalla tarkoitin ihmiskäsitteiden (siis opitun maailman) ulkopuolella muka väijyvää mystistä maailmanhenkeä. sananvalintani oli epäonnistunut ja virheellinen oikeastaan.
me olemme samsaran poikia ja tyttäriä kaikki. aikanaan kyllä saamme osamme nirvanasta jokainen. se peittää meidät kuin multa.Buddhalaisuus ei ole dogmaattista. Se oikeastaan vain ehdottelee erilaisia asioita. Haastaa ajattelemaan. Kyseenalaistaa sovinnaiset ajattelutavat.
Buddhalaisuus saattaa aluksi tosiaan vaikuttaa hullutukselta. Niin erilainen on sen lähestymistapa tähän maailmaan. Ja varsinkin jos elää länsimaisessa yksilökeskeisessä oravanpyörässä, niin saattaa olla vaikea pysähtyä mietiskelemään Buddhan opetuksia.
Mutta jos tunnet tuon egoriippuvaisen elämäntapasi hyväksi, niin mitäpä sitä muuttamaan. Tai jos löydät rauhan jostain muusta uskonnosta, oli se sitten kristinusko, islam tai elvis-kultti, niin sekin on hyvä.
Mystiset maailmanhenget voit muuten jättää omaan arvoonsa. Buddhalaisuudessa ei loppujen lopuksi ole mitään mystistä. Valitettavasti siihen on vain aikojen kuluessa sekoittunut kaikenlaista höpölöpöä. Monet buddhalaiset temppelitkin muistuttavat enemmän kirpputoria kuin hiljentymispaikkaa... - emil
shenana kirjoitti:
ei minussa ole kielteistä energiaa...minussa on energiaa. siinä kaikki.
enkä minä mitenkään vasiten taistele buddhalaisia ideoita vastaan. ne ovat vain mielestäni tyhjänpäiväistä horinaa.
tämä minäisyydestä luopuminen on kertakaikkisen höpömäinen idea, kuka luopuu ja mistä luopuu?
buddhalaisuudessa annetaan oppia ja samanaikaisesti kielletään sen arvo. en tule tuosta hullua hurskaammaksi.
kyllä minäkin tajuan sen, että ihminen omaksuu ihmisenä olemisen kyvyn yhteisöltään. kollektiivitajunnalla tarkoitin ihmiskäsitteiden (siis opitun maailman) ulkopuolella muka väijyvää mystistä maailmanhenkeä. sananvalintani oli epäonnistunut ja virheellinen oikeastaan.
me olemme samsaran poikia ja tyttäriä kaikki. aikanaan kyllä saamme osamme nirvanasta jokainen. se peittää meidät kuin multa.egon häviäminen ei ole tietoisuuden häviämistä. ainakaan Buddhan oppien mukaan.
Buddhan oppien mukaan minuus on harhaa ei sen kummempaa. tämä minuus tässä tapauksessa on "minä joka on erillinen ja itsestään oleva. riippumaton yksilö"
tämä on monessa uskonnossa mutta ei buddhalaisuudessa
- aiheesta
Luulisin ymmärtäväni, (ymmärrän luulevani, miten vain) ainakin joissain määrin mm. shananan nykyisin niin kovin runsaasti tarjolla olevasta sanahelinästä ja käsitteiden sekoittamisesta (lue: new age) johtuvaa turhautumista ja sitä myöden omalla tavalla positiiviseen kyynisyyteen vaipumista, jos niin voi edes ymmärrettävästi sanoa, ja miksei voisi, ei kaikkea tarvitse ottaa niin pirun vakavasti.
Universaalin minän kanssa olen pitkälti samoilla linjoilla, vaikka tekstistä haiskahtaakin hindulainen käsitys Brahmasta (ITSE, maailmansielu), joka tosiaan on jonkinmoisessa ristiriidassa käsitysteni kanssa Buddhien opetuksista.
Kuitenkin; aitoon hyötyyn tähtäävä kommunikaatio vaatii käytettyjen käsitteiden olevan sellaisia, että kaikki osalliset varmasti käsittävät ne samalla tavalla, mistä päästäänkin siihen, että eri uskontojen ja oppien (jopa samojen oppien eri koulukuntien) käsitteiden sekoittamisella tuskin voi saavuttaa kovinkaan kestävää, syvällistä kehitystä, vaan useimmiten melkoista hämmennystä polulla kulkijan saavuttaessa tietynlaisen, sanoisiko kypsyyden, jolloin on mahdotonta tyytyä näennäisen ja varsin pintapuolisen selkeyden tarjoaviin pohjimmiltaan jopa ristiriitaisiin mielikuviin. On niin sanotusti pakottava tarve päästä pintaa syvemmälle (uskoisin että tästä on kyse puhuessasi vakaumuksesta?).
On varsin harmillista, että lahjakkaiden ihmisten potentiaali valjastamattomana todellisten, hyötyä tuottavien harjoitusten pariin valuu hukkaan (tarkemmin sanottuna siirtyy myöhempiin ajankohtiin), kenties opetusten väärinkäsitysten ja/tai taitamattomien esitysten vuoksi.
Tämän keskusteluketjun aloittajaa toivoisin pitämään kriittisen mutta avoimen kiinnostuneen asenteensa buddhalaisuutta, sen harjoittamista ja niistä mielipiteitään esittäviä olentoja kohtaan edelleen, vaikka egolleen kehuja sen ( eli egon eli erillisen itsen tunteen) katoamisesta esitettäisinkiin:)
Itse en ainakaan vielä tohdi mitään harjoituksia sinulle ehdottaa, haluaisin vain todeta "tilan", johon kyseisenä aamuna pääsit olevan kenties ns. meditatiivinen tarkkaavainen olotila, jonka monet dharman harjoittajat "pyrkivät" saavuttamaan nimenomaan pohtimalla vastaavia asioita (kontemplaatio). Uskoisin kuitenkin buddhalaisuudesta löytyvän tehokkaita työkaluja eli harjoituksia itse kullekin oman potentiaalinsa herättämiseksi ja mielen luonnon tunnistamiseksi
Jatkakaamme tästä.. - minä
Meillä ei oikeasti ole olemassa egoa. Sen tajuamisesta sinun kohdalla varmaankin on kyse.
Onnea! Koita pitää asia mielessäsi sillä sitä helposti unohtaa, mitä tuo oikeastaan tarkoittaa.
Shanandalle haluaisin sanoa, että pidä kiinni uskomukstasi äläkä kuvittele, että kukaan tietäisi asian paremmin kuin sinä! Tämä ei ole sarkasmia. Itsepäisyys on tuhat kertaa hedelmllisempää kuin hyvienkään ohjeiden seuraaminen silloin, kun kysymyksessä on omaan itseen tutustuminen. Minuus on mielenkiintoinen filosofinen pohdiskelun aihe, vaikka buddhalaisuus unohdettaisiinkin. Buddhalainen ajattelutapa on usein länsimaalaiselle vaikea ymmärtää, mutta kun ajatukseen minän harhasta perehtyy tarkemmin, niin ei voi kuin todeta että buddhalaiset ovat oikeassa:)
Sosiaalipsykologiassa tunnustetaan että käsitys minästä syntyy ja kehittyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, eli minä on riippuvainen toisista. Miten siis jokin, joka olisi oikeasti erillisenä olemassa voisi olla riippuvainen muista? Tästä jo voimme päätellä ettei mitään erillistä minää ole olemassakaan, vaan päättelemme sen mitä olemme siitä miten muistelemme muiden peilanneen itseämme.
Asia erikseen on tietysti se, että olemme oikeasti kasa lihaa. Kielellisessä kommunikoinnissa on myös välttämätöntä erottaa kuka puhuu ja kenelle. Tuntuu siis helposti päättömälle että ihminen jonka tunnen, näen ja jota voin koskea väittää ettei häntä olisi olemassa;D
Ihminen onkin olemassa ja on tarpeellista identifioida tuntemamme ihmiset jotta kommunikaatio olisi mahdollista. Näiden ihmisten käsitykset itsestään ovat sen sijaan harhaa koska ne pohjautuvat pelkkiin muistikuviin siitä miten häneen on reagoitu missäkin tilanteessa. Lisäksi meissä ei todellakaan ole mitään muuttumatonta. Jopa kaikki solumme, jotka olivat 7 vuotta sitten kehoissamme, ovat kuolleet ja korvautuneet toisilla enemmän tai vähemmän samankaltaisilla.
Egostamme on kuitenkin hankala päästä täysin eroon, vaan melkoisen salakavalasti se ainakin itselläni kummittelee. Jotkin kertovat että tarvitaan vain oivallus ettei egoa ole, jonka jälkeen ei voi enää pudota egon ansaan. Vaikka itse tiedostan egon olevan vain mielen harhaa, niin en kuitenkaan ole onnistunut pääsemään siitä täysin eroon...- uupo
>"Egostamme on kuitenkin hankala päästä täysin eroon, vaan melkoisen salakavalasti se ainakin itselläni kummittelee."
Johatavassa asemassa oleva urosapina saa paljon naaraita. Hierarkian huipulla oleminen on seksikästä. Jälkeläisiä syntyy paljon.
Buddhailuun taipuvaiset urosapinat sen sijaan jättäytyvät hierarkian ulkopuolelle. Ja niinpä he ovat naaraiden silmissä aika lailla arvottomia. Jälkeläisiä syntyy vähän tai ei ollenkaan.
Ei siis ole ihme, että egomme on niin vahva. Ja että rakastamme hierarkiaa.
Buddhalaisuus pyrkii tuon apinakäyttäytymisen poistamiseen. Ihmisellä on potentiaalia olla jotain paljon enemmän kuin biologisten vaistojensa varassa sinne tänne poukkoileva apina. Mutta evoluution meille kasaama painolasti on raskas... uupo kirjoitti:
>"Egostamme on kuitenkin hankala päästä täysin eroon, vaan melkoisen salakavalasti se ainakin itselläni kummittelee."
Johatavassa asemassa oleva urosapina saa paljon naaraita. Hierarkian huipulla oleminen on seksikästä. Jälkeläisiä syntyy paljon.
Buddhailuun taipuvaiset urosapinat sen sijaan jättäytyvät hierarkian ulkopuolelle. Ja niinpä he ovat naaraiden silmissä aika lailla arvottomia. Jälkeläisiä syntyy vähän tai ei ollenkaan.
Ei siis ole ihme, että egomme on niin vahva. Ja että rakastamme hierarkiaa.
Buddhalaisuus pyrkii tuon apinakäyttäytymisen poistamiseen. Ihmisellä on potentiaalia olla jotain paljon enemmän kuin biologisten vaistojensa varassa sinne tänne poukkoileva apina. Mutta evoluution meille kasaama painolasti on raskas...>>
Buddhailuun taipuvaiset urosapinat sen sijaan jättäytyvät hierarkian ulkopuolelle. Ja niinpä he ovat naaraiden silmissä aika lailla arvottomia. Jälkeläisiä syntyy vähän tai ei ollenkaan.
>>
On aivan totta että evoluutioomme on vaikuttanut jonkin ihmisapinan neronleimaus että kun löytää oikein ison puunkarahkan ja humauttaa sillä kaveria päähän, niin pääsee lauman kingiksi ja saa paljon naaraita.
Aivan noin yksiselitteistä ei biologinen historiamme kuitenkaan ole, vaan moisella käyttäytymisellä on ollut myös negatiivisia seurauksia. Puulla päähän lyöty tai hänestä välittäneet kaverit kun ovat hoksanneet että sama pätee molempiin suuntiin ja vielä paremmin pärjää kun sitoo kiven oksilla puunkarahkan päähän. Jotakuinkin noin on aseellinen kilpavarustelu varmaan saanut alkunsa, mutta onko se tuonut turvallisuutta ja onnellisuutta ihmisille?
Iso vahva ja agressiivinen uros luo varmastikin naaraille turvallisuuden tunnetta muiden suhteen, mutta entäpä kun uroksen agressiivisuus kääntyykin naarasta kohtaan? Jossain vaiheessa nuijan ja leiritulen välissä naaraat ovat saattaneet ajatella että se hymyilevä ja muihin ystävällisesti suhtautuva uros olisi sittenkin ollut parempi valinta;)
>>
Ihmisellä on potentiaalia olla jotain paljon enemmän kuin biologisten vaistojensa varassa sinne tänne poukkoileva apina. Mutta evoluution meille kasaama painolasti on raskas...
>>
Tuo on aivan totta. Aseellinen kilpavarustelu on tullut tiensä päähän kun kykenemme tuhoamaan koko planeettamme moneen kertaan. Jo kauan ennen tätä ovat suuret ajattelijat huomanneet ja valistaneet meitä tämän tien typeryydestä. Rakkauden ja myötätunnon voima on lopulta vahvempi kuin aseiden ja väkivallan voima. Suurin osa ihmisistä ei vielä tätä ymmärrä, mutta toivottavasti tulevat ymmärtämään sillä muutoin tarina ihmisrodusta on tiensä päässä.
- Kökkerssön
Minusta tuo kuulostaa kyllä ihan autenttiselta kokemukselta. Jatka vain harjoituksia ja hyvää uutta vuotta. :-)
- Kunzang
Tuota kutsutaan analyyttiseksi meditaatioksi. Jos olisit jatkanut oikeilla kysymyksillä olisit ymmärtänyt että muitakaan ei oikeastaan ole mitenkään pysyvästi. Ja lopuksi aivan varmaana siitä, olisit ollut hyvin rento ja varma ja pikkuhiljaa buddhaluontosi olsi kasvanut siitä esiin. Se on todellakin egon häviämistä, eräs buddhalaisuuden peruskontemplaatioista.
- teija
Hei!
Minusta ainoa rehellisyyden ja avoimuuden (totuuden tarkastelu, näkeminen, oivaltaminen, ymmärtäminen) muoto on päämäärätöntä ja siis auktoriteetitonta. Päämäärättömällä tarkastelulla päädyit myös minättömyydenkokemukseesi. Nyt haluat "tuosta enemmän vakaumuksesi", asetat itsellesi tavoitteen ja päämäärän, yrität rakentaa itsellesi maailmankuvaa, identiteettiä, egoa. Ei totuutta löydä tavoittelemalla. Voit tarkastella maailmaa ja totuutta sellaisenaan vasta sitten kun lakkaat tavoittelemasta "totuuksia", jotka määrittelet itsellesi etukäteen.- jupiter68
Minättömyys on taas uusi mielikuva, joka aloittaa mielikuvan tai mielikuvien sarjan, ja taas ollaan ajassa, ajatuksessa. Toisin sanoen aineellisissa prosesseissa. Jos ego, ajatus ja aika on ainetta, niin kaikki liikkuminen, huom!pienikin liikkuminen menee taas tavallaan metsään. Mutta, olla vapaa joksikintulemisesta. Se on vaikeaa!
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu4573908Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä
Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä3181662- 1161486
En kadu sitä, että kohtasin hänet
mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n891454Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991388Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..
...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n591346- 501276
Helena Koivu : Ja kohta mennään taas
Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi931204- 441059
Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."
Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa331047