Hei,
asun vuosituhannen vaihteen tietämillä rakennetussa asunnossa. Se on siis oikeasti aika vanha, ei "replica". Huoneet ovat yli 3m korkeita, kaakeliuunit säilyneet (onneksi), seinäpaksuus tosi jykevä jne. jopa puuhella toimii modernissa keittiössä. Olen onnellinen asunnossani ja miljöö on hieno koska koko kortteliin ei ole purkuvimma iskenyt. Puu- ja kivitaloja on mukavasti naapurustossa, osa kerrostaloina osa puutalo-osakeyhtiöinä. Heti kun kävelen pois korttelista alkaa mauttomat betonikasarmit - jollaisesta en voisi kuvitellakaan ostavani asuntoa - onneksi voin valita kävellessäni keskustaan reitin puiston läpi. Siten vältyn katselemsta noita "moderneja helmiä" ja epäilemättä aikakautensa aitoja edustajia "ei mitään replikoja".
Vaikka ilmeisesti puutalot ovat aivan erityylisiä kuin kivikerrostalot jotka ovat kai jugendia tms. en näe ristiriitaa vaan harmoniaa. Ehkä jonkun arkkitehdin silmä näkee ristiriidan, minä en. Naapurissakin tuntuvat olevan tyytyväisiä. Kun taas kuljen reittiä jonka varrelle on tehty nuo uljaat betonielementtiset modernit kerrostalot näen ristisriidan kun korttelimme loppuu. En ota kantaa "perinne/valmistaloihin" mutta olisiko niin kamalaa suunnitella rakennuksia perinteisen näköisiksi, vaikkapa virtaviivaisemmiksi ja vähemmän koristeellisiksi kuin oikeasti vanhat rakennukset. Harmonia säilyisi paremmin ja alueen yhteneväisyys olisi eri luokkaa. Toinen tapa saavutaa harmonia olisi tietysti tuhota koko vanha kortteli ja rakentaa samaa paskaa sinne.
1. Kuinka huutava rakennusten välinen ristiriita on oltava että johtoajatuksesta "luoda uutta" ja "on oltava aikakautensa aitoa tyyliä" voidaan edes osittain joustaa? Ajaako periaate kaiken edelle vai onko kyse pelkästään rahasta, jos niin on ymmärrän yskän. Uskon vilpittömästi ettei halvalla voi saada hyvää, sitä ei kannata edes vaivautua perustelemaan. Asunnot ovat kalliimpia kuin koskaan joten voisi odottaa laadun ja tyylin olevan vastaavasti korkeimmillaan. Silti en koe asian olevan niin.
2. Miksi minulla ei ole home/kosteusongelmaa mutta valtavassa joukossa uusia asuntoja on? Joku siinä vaan on, kun tietäis mikä. Ei ihme kun ei tunnu "ammattilaisetkaan" osaavan...
3. Perusteluina on täällä usein esitetty ettet pukeudukaan vanhoihin vaatteisiin ja aja T-Fordilla ja laula perinnelauluja. Itselläni on Aito Antiikkinen päällystakki vm 192x. Stockmannilta (tai muualta) ei saa läheskään vastaavaa villakankaan tiheyttä ja tuulen pitävyyyttä, ja ennenkaikkea: tyyliä. Ajelisin mieluusti myös kauniilla autolla mutta johonkin käytännön raja on vedettävä, myös toimintavarmuus on olennaista. Käyttäisin mielelläni perinteekkämpiä kuteita mutten jaksa jatkuvasti vastailla kysymyksiin "Oletko menossa jonnekin?" Silti pidän myös farkuista. Täällä tuulipukujen eldoradossa kun siisteys on snobbailua, tuntemattomia käsitteitä ovat usein myös hyvät tavat, hyvä maku, eleganssi ja varsinkin hyvä palvelu. Siitä kiitos demareille! Juhlissa käytän liivipukua, vanhan ajan jäännettä, se on tosin teetetty vaatturilla ihan äsken. Taskukello on aitoa antiikkia, perä uusi. Onko niiden välillä ristiriita? Onko pukuni replica? Onko minulla vanhojen tavaroiden fetissi? Onko rajani oikeasti vanhan ja uusvanhan välillä hämärtynyt? Olenko lapsellinen?
4. Mitä seuraa jos arkkitehti ottaisi suunnitteluunsa vaikutteita vanhoista tyylisuunnista? Ammattikunnan halveksuntako? Onko Queen Elizabeth 2 kitchiä koska se on suunniteltu samannäköiseksi kuin vanhat atlantin linerit vaikka sisältä se on huipputeknologiaa i högsta grad. Omasta mielstäni se on paljon tyylikkäämpi kuin Silja Europa. Miksi kukaan ostaa Ulysse Nardinin kun tarkemman Casion tai Citizenin saa murto-osalla, mekaaninen koneisto kun ei ole tätäpäivää mutta kvartsikide on. Missä menee menee raja roskan/kitcin/replican ja tyylikkyyden/esteettisyyden/kauneuden välillä? Mikä lopulta on aitoa ja mikä epäaitoa?
5. Miksi punatiili on suotavaa vuonna 2005 vaikka jo vuosituhannen alun tehtaat ja osin kodit oli tehty siitä mutta kalkkimaalattu kerrostalon seinä ei, vai onko? Ainakaan hienoja kalkkimaalattuja kivikerrostaloja ei juuri näe rakennettavan. Miksi? Kaupunkeihin ne sopisivat ainakin jos ympäristö sallii. Eikö laminaatti ole mitä suurimissa määrin replicaa kun se useimmiten yrittää näyttää puulta? Lastulevyn voittokulku jatkuu ainavaan. Silti tätä nykypäivän muovimattoa myydään lähes jokaiseen uuteen kotiin.
5. Olenko väärässä jos esim. sanon suoraan että Helsingin Kiasma, lasiset sanomalehti- ja konttorirakennukset ovat ihan saatanallisen rumia vaikkakin luultavasti ajalle uskollisia tyylipuhtaita arkkitehtuurin mestarinäytteitä? Ajatteleeko kadunmies v. 2100 että ovatpa ne hienoja ja että miksei nykyään rakenneta lasi"palatseja" ja tasakattoja? Sopiiko Enso Gutzeitin (tai mikä se on, tiedätte mitä tarkoitan) talo ihan oikeasti jonkun mielestä kauppatorin rantaan Helsingissä sen hienon kirkon viereen? Paljonko aikaa pitää kulua että niiden "kauneus" saa ansaitsemaansa arvostusta? Oliko vastaavasti 100-200 v. sitten kadunmiehen mielestä uusklassismi, jugend artdecoineen ym. suunnat uutta hapatusta ja ihan kamalia?
Sama meno jatkuu vuosikymmenestä toiseen. Joku siinä vaan on kun joka saralla skeida, vaikka sitten tyylipuhtaana aikansa edustajan, valtaa alaa. Jos nyt vanhojen tyylien rakennus on pannassa kuinka funkkista saadaan rakentaa, vai joko se on myös historiallinen tyyli. Paljonko menee että lasipalatsit ovat kiellettyjä, entä betonikasarmit? Toivottavasti ei kauaa. Jossain määrin ymmärrän 60-70 lukua kun elementti oli uutta ja ihmeelistä ja seurauksia ei ymmäretty. Toisin on nyt, vaikka ei uskoisi kun seuraa sitä tarmokkuutta jolla vanha KAUNIS edelleen hävitetään esim. Turussa.
asun vuosituhannen vaihteen tietämillä rakennetussa asunnossa. Se on siis oikeasti aika vanha, ei "replica". Huoneet ovat yli 3m korkeita, kaakeliuunit säilyneet (onneksi), seinäpaksuus tosi jykevä jne. jopa puuhella toimii modernissa keittiössä. Olen onnellinen asunnossani ja miljöö on hieno koska koko kortteliin ei ole purkuvimma iskenyt. Puu- ja kivitaloja on mukavasti naapurustossa, osa kerrostaloina osa puutalo-osakeyhtiöinä. Heti kun kävelen pois korttelista alkaa mauttomat betonikasarmit - jollaisesta en voisi kuvitellakaan ostavani asuntoa - onneksi voin valita kävellessäni keskustaan reitin puiston läpi. Siten vältyn katselemsta noita "moderneja helmiä" ja epäilemättä aikakautensa aitoja edustajia "ei mitään replikoja".
Vaikka ilmeisesti puutalot ovat aivan erityylisiä kuin kivikerrostalot jotka ovat kai jugendia tms. en näe ristiriitaa vaan harmoniaa. Ehkä jonkun arkkitehdin silmä näkee ristiriidan, minä en. Naapurissakin tuntuvat olevan tyytyväisiä. Kun taas kuljen reittiä jonka varrelle on tehty nuo uljaat betonielementtiset modernit kerrostalot näen ristisriidan kun korttelimme loppuu. En ota kantaa "perinne/valmistaloihin" mutta olisiko niin kamalaa suunnitella rakennuksia perinteisen näköisiksi, vaikkapa virtaviivaisemmiksi ja vähemmän koristeellisiksi kuin oikeasti vanhat rakennukset. Harmonia säilyisi paremmin ja alueen yhteneväisyys olisi eri luokkaa. Toinen tapa saavutaa harmonia olisi tietysti tuhota koko vanha kortteli ja rakentaa samaa paskaa sinne.
1. Kuinka huutava rakennusten välinen ristiriita on oltava että johtoajatuksesta "luoda uutta" ja "on oltava aikakautensa aitoa tyyliä" voidaan edes osittain joustaa? Ajaako periaate kaiken edelle vai onko kyse pelkästään rahasta, jos niin on ymmärrän yskän. Uskon vilpittömästi ettei halvalla voi saada hyvää, sitä ei kannata edes vaivautua perustelemaan. Asunnot ovat kalliimpia kuin koskaan joten voisi odottaa laadun ja tyylin olevan vastaavasti korkeimmillaan. Silti en koe asian olevan niin.
2. Miksi minulla ei ole home/kosteusongelmaa mutta valtavassa joukossa uusia asuntoja on? Joku siinä vaan on, kun tietäis mikä. Ei ihme kun ei tunnu "ammattilaisetkaan" osaavan...
3. Perusteluina on täällä usein esitetty ettet pukeudukaan vanhoihin vaatteisiin ja aja T-Fordilla ja laula perinnelauluja. Itselläni on Aito Antiikkinen päällystakki vm 192x. Stockmannilta (tai muualta) ei saa läheskään vastaavaa villakankaan tiheyttä ja tuulen pitävyyyttä, ja ennenkaikkea: tyyliä. Ajelisin mieluusti myös kauniilla autolla mutta johonkin käytännön raja on vedettävä, myös toimintavarmuus on olennaista. Käyttäisin mielelläni perinteekkämpiä kuteita mutten jaksa jatkuvasti vastailla kysymyksiin "Oletko menossa jonnekin?" Silti pidän myös farkuista. Täällä tuulipukujen eldoradossa kun siisteys on snobbailua, tuntemattomia käsitteitä ovat usein myös hyvät tavat, hyvä maku, eleganssi ja varsinkin hyvä palvelu. Siitä kiitos demareille! Juhlissa käytän liivipukua, vanhan ajan jäännettä, se on tosin teetetty vaatturilla ihan äsken. Taskukello on aitoa antiikkia, perä uusi. Onko niiden välillä ristiriita? Onko pukuni replica? Onko minulla vanhojen tavaroiden fetissi? Onko rajani oikeasti vanhan ja uusvanhan välillä hämärtynyt? Olenko lapsellinen?
4. Mitä seuraa jos arkkitehti ottaisi suunnitteluunsa vaikutteita vanhoista tyylisuunnista? Ammattikunnan halveksuntako? Onko Queen Elizabeth 2 kitchiä koska se on suunniteltu samannäköiseksi kuin vanhat atlantin linerit vaikka sisältä se on huipputeknologiaa i högsta grad. Omasta mielstäni se on paljon tyylikkäämpi kuin Silja Europa. Miksi kukaan ostaa Ulysse Nardinin kun tarkemman Casion tai Citizenin saa murto-osalla, mekaaninen koneisto kun ei ole tätäpäivää mutta kvartsikide on. Missä menee menee raja roskan/kitcin/replican ja tyylikkyyden/esteettisyyden/kauneuden välillä? Mikä lopulta on aitoa ja mikä epäaitoa?
5. Miksi punatiili on suotavaa vuonna 2005 vaikka jo vuosituhannen alun tehtaat ja osin kodit oli tehty siitä mutta kalkkimaalattu kerrostalon seinä ei, vai onko? Ainakaan hienoja kalkkimaalattuja kivikerrostaloja ei juuri näe rakennettavan. Miksi? Kaupunkeihin ne sopisivat ainakin jos ympäristö sallii. Eikö laminaatti ole mitä suurimissa määrin replicaa kun se useimmiten yrittää näyttää puulta? Lastulevyn voittokulku jatkuu ainavaan. Silti tätä nykypäivän muovimattoa myydään lähes jokaiseen uuteen kotiin.
5. Olenko väärässä jos esim. sanon suoraan että Helsingin Kiasma, lasiset sanomalehti- ja konttorirakennukset ovat ihan saatanallisen rumia vaikkakin luultavasti ajalle uskollisia tyylipuhtaita arkkitehtuurin mestarinäytteitä? Ajatteleeko kadunmies v. 2100 että ovatpa ne hienoja ja että miksei nykyään rakenneta lasi"palatseja" ja tasakattoja? Sopiiko Enso Gutzeitin (tai mikä se on, tiedätte mitä tarkoitan) talo ihan oikeasti jonkun mielestä kauppatorin rantaan Helsingissä sen hienon kirkon viereen? Paljonko aikaa pitää kulua että niiden "kauneus" saa ansaitsemaansa arvostusta? Oliko vastaavasti 100-200 v. sitten kadunmiehen mielestä uusklassismi, jugend artdecoineen ym. suunnat uutta hapatusta ja ihan kamalia?
Sama meno jatkuu vuosikymmenestä toiseen. Joku siinä vaan on kun joka saralla skeida, vaikka sitten tyylipuhtaana aikansa edustajan, valtaa alaa. Jos nyt vanhojen tyylien rakennus on pannassa kuinka funkkista saadaan rakentaa, vai joko se on myös historiallinen tyyli. Paljonko menee että lasipalatsit ovat kiellettyjä, entä betonikasarmit? Toivottavasti ei kauaa. Jossain määrin ymmärrän 60-70 lukua kun elementti oli uutta ja ihmeelistä ja seurauksia ei ymmäretty. Toisin on nyt, vaikka ei uskoisi kun seuraa sitä tarmokkuutta jolla vanha KAUNIS edelleen hävitetään esim. Turussa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
no, mutta sen verran vaan että (toisessa) kohta viidessä olet juu kyllä täysin väärässä... Kiasma on tilan runoutta, Suomen kauneimpia taloja. Ja rakennuksen tekee myös Suomessa harvinaiseksi se että sen on suunnitellut ulkomainen arkkitehti, mikä xenofobiasuomessa on tärkeä lisäarvo ja tulevaisuudessa tulee nostamaan sen arvoa ...
Niin ja myös: uusklassisismi (tarkoittanet uusrenesanssia jne...) ja Jugend ovat täysin eri tyylejä, joiden edustajien välillä käytiin suuurtakin polemiikkaa aikoinaan... Lue hiukan historiaa, ideahistoriaa, niin ymmärrät kuinka suunnaton kuilu noiden rakennustyylien välillä on... Toden totta: rakennuksissa on hyvin paljon muuta kuin se ovatko ne söpöjä tai ei. Kysy itseltäsi: miksi rakennettiin jugendia 1900-luvun alussa? Siksi että sen ajan yhteiskunnassa vallitsevat taloudelliset, poliittiset, ideologiset ym rakenteet tuottivat tuon tyylisuunnan. Ja vastaavat rakenteet ovat vuonna 2005 täysin erilaisia, josta seuraa että ainoa syy rakentaa jugendtyyliä vuonna 2005 on että se "näyttää niin kivalta".
Esimerkki kertaustyylit vs jugend on myös siksi sinun kannaltasi hiukan ongelmallinen, koska Jugend oli nimeen omaan aikansa "modernia" arkkitehtuuria - nimihän sen jo kertoo - joka vastusti kertaustyylisen vanhan arrkitehtuurin valheellisuutta ja tyhjää koristeellisuutta. Kun sinä nyt haikailet vanhan arkkitehtuurisuunnittelun perään asetut itse asiassa noiuden kertaustyyliläisten asemaan; valheellisen ja aikaansa peilaamattoman arkkitehtuurin puolestapuhujaksi... En usko että mielipiteilläsi olisit saanut suurtakaan vastakaikua 1900-luvun alun nuorilta jugendarkkitehdeilta...
Mitä tulee "kadunmiehen", niin siinäkin sinulla voisi olla hyötyä hiukan laajemmasta historiantuntemuksesta. Tärkeä osa modernistisesta arkiitehtuuriliikehdinnästä oli juuri se, että tavalliselle ja köyhällekin ihmiselle rakennettaisiin hyvin suunniteltuja ja tarpeeksi tilavia asuntoja. Vertaa esim e m 1800-luvun&jugendtyylisten talojen asuntosuunnittelua, ja sen ajan asumisolosuhteita esim 60-luvun asumisolosuhteisiin. Kehitys joka sillä välin on tapahtunut on valtava, ja suureksi osaksi määrätietoisen arkkitehtuuri-ideologiatyön seurausta.
Esimerkiksi Oulussa on hyvin havaittavissa tällainen, että keskustassa saa kävellä betonibunkkereiden ja aarne-ervien kostuneiden betoniseinien katveessa keskustaan. Keskustassa on vain muutama kaunis rakennus. Ja ei, pelti, betoni ja pleksi eivät näytä kauniilta, varsinkaan, kun keskustassa kaikki talot ovat rupsahtaneita. Miksei keskustasta voitaisi tehdä arvokasta? Kuvaamasi kaupunki sopisi mainiosti Ouluun, en tosin sitten tiedä, missä todellisuudessa asut.
En jaksa vastata kaikkiin asettamiisi kysymyksiin, koska ne ovat niin laajoja.
Poimin vain yhden lauseen:
LAINAUS: "Oliko vastaavasti 100-200 v. sitten kadunmiehen mielestä uusklassismi, jugend artdecoineen ym. suunnat uutta hapatusta ja ihan kamalia?"
Tähän edellinen kirjoittaja jo vastasikin omalta osaltaan. Jugend tosiaankin oli halveksittu ja parjattu tyylisuunta useimpien klassismiin tottuneiden mielestä. Historia toistaa itseään. Tutustu vähän taidehistoriaan ja varsinkin arkkitehtuurin historiaan, niin saat paljon vastauksia.
Niin, kyllä nuo ovat perustavanlaatuisia kysymyksiä, joita sietäisi jokaisen arkkitehdin, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen jne. miettiä perinpohjaisesti.
Asian voi nähdä kahdella tavalla, joista kumpikin on tavallaan "oikein". Kummankin ajattelutavan ydin on se, että hyvää on jokin, mikä aiheuttaa tuntemuksia, herättää ajatuksia, aktivoi aivotoimintaa.
Ensimmäisen ajattelutavan mukaan olennaista on se, mitä ihmiset pitävät esim. kauniina, koska se on arvo sinänsä. Jos vanhanmallinen talo on kaunis, tehdään sellainen, vaikka uusin menetelmin. Jos ihmiset mieltävät puupinnan lämminhenkiseksi, tehdään sellainen, vaikkapa vähän fuskaten laminaatista.
Toisen ajattelutavan mukaan olennaista on, että rakennus tms. heijastaa ajan henkeä. Tällöin, jos homma toimii, katsojan mielikuvitus virkistyy: "Ai niin, tuolloin oli sitä ja tätä ja tuota...". Uusi, uudenmallinen ei välttämättä herätä mitään mielikuvia (paitsi ehkä kysymyksen, miksi tämä piti näin tehdä, kun "vanha hyvä" tapakin oli tarjolla) ja saatetaan siksi tyrmätä.
Mielestäni olennaista kummassakin on se, että mitä tehdään, tehdään sitten kunnolla. Kitschiksi joku muuttuu, kun näitä ajattelutapoja sotketaan hallitsemattomasti. Lopputulos ei edusta mitään, on latteaa.
Otetaan valitettavan yleinen esimerkki: rintamamiestaloa, joka sinällään edustaa tarkoituksenmukaisuutta, säästöä ja suoraviivaisuutta, "perusparannetaan" ja asennetaan holvikaariulko-ovi, ikkunanpieliin koristeet ja satelliittilautanen seinään. Yök-yök-yök!
Määrittelisin kuitenkin, että tyylipuhtaasti toteutettu uusvanha talo, joka on tehty kaltaisekseen siksi, että se näyttää sopsuhtaiselta ja kauniilta, ei ole kitschiä. Se vain toteuttaa yhtä ihmisen perustarvetta - kauneuden tarvetta.
Sen sijaan esimerkiksi puujäljitelmät voisi luokitella kitschiin. Voi näyttää hyvältä hetken kaukaa katsottuna, mutta kohta irvistelevät saumat ja muu vähemmän arvokkaasti vanheneminen alkavat sotia kokonaisuutta vastaan. Ja joissakin tapauksissa pinta näyttää muovilta jo uutena...
Mielikuvista on kysymys ja yksityiskohdista voi taittaa peistä pitkään. Mutta suuntaviivat hahmottelisin näin.
"Määrittelisin kuitenkin, että tyylipuhtaasti toteutettu uusvanha talo, joka on tehty kaltaisekseen siksi, että se näyttää sopsuhtaiselta ja kauniilta, ei ole kitschiä. Se vain toteuttaa yhtä ihmisen perustarvetta - kauneuden tarvetta."
Voisitko antaa esimerkin tyylipuhtaasti toteutetusta uusvanhasta talosta? En ole koskaan sellaiseen törmännyt, enkä usko että sellaisen tekeminen nykyään edes on mahdollista oikeassa asuntorakentamisessa. Mittasuhteet (missä usein mennään kaikkein pahiten pieleen uusvanhaa rakennettaessa), rakennustekniikka materiaaleineen, asumisen tarpeiden täydellinen muuttuminen sitten "vanhojen päivien", rahoitus, kaavoitus jne jne myötävaikuttavat kaikki siihen että lähes kaikki uusvanha on kiusallisen - aivan - rumaa, ja -aivan - valheellista.
Tässä yksi esimerkki, joka mielestäni luonnossa on suht' mukava:
http://www.ncc.fi/asunnot/sisasuomi/jyvaskyla/fi_FI/tahystaja/
Kuriositeettina mainittakoon, että rautatieasemarakennuksia aikanaan laajennettaessa laajennus tehtiin yleensä samaan tyyliin alkuperäisen kanssa siten, että nykypäivänä tuota laajennusta ei alkuperäisestä erota, vaikka rakennus- ja laajennusankohdilla saattoi olla väliä esim. 30 vuotta. Laajennus oli siten valmistuessaan uusvanhaa ja muodista poismenneen tyylin mukaista. Nyt, esim. 90 vuotta laajennuksen valmistumisen jälkeen, kokonaisuus näyttää hienolta ja harmoniselta, eikä tule mieleenkään ryhtyä moittimaan lisäosaa mauttomaksi kitschiksi. Miksi tuota samaa ajatusta ei voisi soveltaa vaikkapa korttelitasolla?
Itse itselleni vastaten heitän samalla kommentin: näinköhän nykytalojen elinkaari on niin pitkä, että tällaista "sulautumista" ehtii tapahtua...
esimerkistä, mutta näkemättä muuta kuin varsin epämääräisen kuvan talosta on vaikeata kommentoida onko kyse onnistuneesta vanhan kopioinnista. Kuten sanottua: rakennus on todella paljon muutakin kuin julkisivunsa. Asuntojen pohjapiirrustukset, materiaalit, rakennustekniikat, huonekorkeudet jne jne... Pelkkä pyöristetty ulkoseinähän ei tee uudesta vanhaa...