Judo vai kunto-judo?

Ei oikeastaan voi puhua kuntojudosta ja judosta vaan mielumminkin kuntojudosta ja kilpajudosta, jos halutaan tehdä jakoa. Tämä siitä syystä, että Judo on hieno laji ja elämän kestävä polku oppia uutta, mutta se on ensisijaisesti kilpalaji. Aktiivista kilpailua ei kuitenkaan kukaan voi harrastaa kuin lyhyen ajan elämästään, jonka jälkeen pitää olla vaihtoehtoinen tapa harrastaa lajia. Tätä voidaan kutsua kuntojudoksi, joka pitää sisällään kaiken ikäiset ja kokoiset harrastajat valkoisesta mustaan vyöhön saakka.

Riippuu varmasti vähän seurasta, mutta yleensä kuntojudoryhmissä on mukana enemmän vanhempia judokoita ja sitten sellaisia judokoita, jotka harrastaa judoa enemmän kuntoiluasenteella syystä että esim. ovat aloittaneet lajin piirissä myöhemmällä iällä, eivät voi käyttää aikaansa judoon niin paljon kuin lajissa kilpaileminen vaatisi tai muusta syystä eivät tunne tarvetta kilpailla. Ihmisen paikat eivät kestä samaa kypsemmällä iällä kuin nuorukaisena ja palautuminenkin on hitaampaa. Tästä syystä kiinnitetään erityistä huomiota harjoituksen alussa huolelliseen lämmittelyyn ja harjoituksen lopussa venyttelyyn. Siinä välissä tapahtuu sitten tekniikkaharjoittelua ja randoria aivan kuten kisakoneidenkin treeneissä. Toki hitaammalla temmolla.

Joissain kuntojudoryhmissä ei oteta randoria lainkaan, mutta useimmissa sitä otetaan. Erona vain on se, että randoria ei oteta koskaan sata lasissa niin rankalla asenteella kuin kilpajudokoiden treeneissä. Randorin ottaminen on vapaaehtoista!