Jees, eli ensimmäinen yhteinen päivä alkaa olla pikkuhiljaa takana. Aamulla bussilla Hkiin, auto alle ja kotiin. Matkaa kertyi neljättäsataa kilometriä, joten jonkunlaisen kuvan auton käyttäytymisestä siinä sai. Auto on nyt pesty ja imuroitu, matot ja takapenkki irti. Huomenna seuraa kromien kiillotus tahnalla, mattojen asennus ja lisää hillitöntä tutkimista.
Väriksi tosiaan varmistui 932 Lapisblau. Ylimaalaamisen syyksi kerrottiin tosiaan takakaarien ja jommankumman etukaaren korjaus/vaihto, ovessa olleet naarmut sekä yleinen himmeys (?). Nyt kuitenkin maalipinta on suurimmilta osin oikein hyvässä kunnossa.
Pahimmat kupat sijaitsevat ovien pohjissa, tarkemmin tiivisteurissa. Ovien pohjat eivät ole puhki, ja kynnykset ovat täysin neitseelliset, myös listan alta. Repsikan ovea on ilmeisesti joskus paklailtu, muutama pieni halkeama näkyvissä. Vinkkejä?
Lattia sisältäpäin on kova ja kuiva, johtosuojat ym. paikoillaan.
Sitten ajo. Automaatti veti ja vaihtoi hyvin, odotin huomattavasti kovempia nykäyksiä kick-downissakin. Koeajolta nyt ei ollut kuin joitain sekavia tunnekuvia... 80 ja 100 km/h:n nopeuksissa oli kuultavissa takaa _erittäin_ vaimeaa ulinaa, joko tasakaasulla tai kaasua löysätessä, en muista tarkkaan. Perän laakerit?
Auto kulkee todella hiljaisesti ja tasaisesti. W116 jää selväksi kakkoseksi, onhan sillä toisaalta ikää, kilometrejä ja omistajiakin ollut enemmän. Ensi kilometreillä jarrulla luistattaessa jarrut narisivat selvästi, mutta kilometrien kartuttua ominaisuus jäi täysin pois. Alustan nivelet, puslat ym. pitänee tarkistuttaa.
Auto on huollettu säännölleen aina 165 tkm:iin asti Pitäjänmäen Vehossa, sitten kerran yksityisellä 195 tkm:ssä, ja siihen loppuvat merkinnät öljynvaihtotarroja ovenpielessä lukuunottamatta. Huoltokirjan mukaan kilometrejä on kertynyt sekalaiseen tahtiin, välillä 5 kk:ssa yli 13 tkm, viime vuonna taas 9 tkm kaikkiaan... autohan oli lähes "ammattiajossa" 11/1982-1994.
Kaiken kaikkiaan olen tässä vaiheessa tyytyväinen hankintaan. Palaillaan astialle, jahka lisävarustekoodit ym. selviävät ja kilometrejä kertyy!
Väriksi tosiaan varmistui 932 Lapisblau. Ylimaalaamisen syyksi kerrottiin tosiaan takakaarien ja jommankumman etukaaren korjaus/vaihto, ovessa olleet naarmut sekä yleinen himmeys (?). Nyt kuitenkin maalipinta on suurimmilta osin oikein hyvässä kunnossa.
Pahimmat kupat sijaitsevat ovien pohjissa, tarkemmin tiivisteurissa. Ovien pohjat eivät ole puhki, ja kynnykset ovat täysin neitseelliset, myös listan alta. Repsikan ovea on ilmeisesti joskus paklailtu, muutama pieni halkeama näkyvissä. Vinkkejä?
Lattia sisältäpäin on kova ja kuiva, johtosuojat ym. paikoillaan.
Sitten ajo. Automaatti veti ja vaihtoi hyvin, odotin huomattavasti kovempia nykäyksiä kick-downissakin. Koeajolta nyt ei ollut kuin joitain sekavia tunnekuvia... 80 ja 100 km/h:n nopeuksissa oli kuultavissa takaa _erittäin_ vaimeaa ulinaa, joko tasakaasulla tai kaasua löysätessä, en muista tarkkaan. Perän laakerit?
Auto kulkee todella hiljaisesti ja tasaisesti. W116 jää selväksi kakkoseksi, onhan sillä toisaalta ikää, kilometrejä ja omistajiakin ollut enemmän. Ensi kilometreillä jarrulla luistattaessa jarrut narisivat selvästi, mutta kilometrien kartuttua ominaisuus jäi täysin pois. Alustan nivelet, puslat ym. pitänee tarkistuttaa.
Auto on huollettu säännölleen aina 165 tkm:iin asti Pitäjänmäen Vehossa, sitten kerran yksityisellä 195 tkm:ssä, ja siihen loppuvat merkinnät öljynvaihtotarroja ovenpielessä lukuunottamatta. Huoltokirjan mukaan kilometrejä on kertynyt sekalaiseen tahtiin, välillä 5 kk:ssa yli 13 tkm, viime vuonna taas 9 tkm kaikkiaan... autohan oli lähes "ammattiajossa" 11/1982-1994.
Kaiken kaikkiaan olen tässä vaiheessa tyytyväinen hankintaan. Palaillaan astialle, jahka lisävarustekoodit ym. selviävät ja kilometrejä kertyy!
Vastaukset 22
Vanhimmat
En ole tällä palstalla ehtinyt aikoihin vierailemaan joten vastaus voi löytyä jostakin viestiketjusta, mutta raaskisitko luopua "ässästäsi" vai oletko nyt kahden Mersun ylpeä omistaja? Joka tapauksessa onnea uuden Mersun johdosta!
Kiitosta onnitteluista!
Jaa-a... saattaapi asiassa käydä kehnosti Ässälle. Ensin ainakin seisomaan, myyntiäkin pitää harkita. Eiköhän yksi auto riitä meikäläiselle tässä elämänvaiheessa... :-) Katsellaan.
Heitetäänpä spontaani veikkaus perän äänen syystä, ja arvataan sen olevan yleistä kuluneisuutta.
Meikäläisellä on kuulemma W201:ssa nimenomaan laakereissa jotain (mitä, en uskaltanut kysyä) ja se pitää kyllä rohinaa ja jurinaa, eikä ulvomista.
Toisaalta taas, mikäs sen epävarmempaa kuin yli 15-vuotiaiden autojen "kaukoparantaminen" puoliunessa...heh.
Kylmää konetta kuullostellessani havaitsin, että myyjän kertoma "supsutus" olikin ennemmin selkeähköä tikitystä, joka tuntui kuuluvan koneen peräosasta. Tuumin jotta venttiilinnostin, mutta kun lämmetessään ääni häviää. Perimmäinen haara pakosarjasta oli kyllä aika musta, joten olisikohan pakoputkea vaihtaessa jouduttu irrottamaan myös sarja, jolloin kiristys olisi jäänyt löysälle? Saattaa se kyllä vuotaa kartiostakin (vai onko ihan tiiviste välissä?), mutta selvitetään sitä päivinä tulevina.
Irrotuksista puheenollen, onpa nimittäin sulakekotelo hankalassa paikassa! Kanttahan ei meinaa saada millään saranoiden ja jarrutehostimen välistä ehjänä poies! Kiva yllätys oli, että autossa oli sulaketulkki paikoillaan ja ehjänä kiinni kannessa.
Vieläkin arvelen, että voisi olla pakosarjan tiiviste. Kuten kerran oli puhetta, niin M102;della on "taipumusta" siihen, että pultit
katkeavat/ löystyvät, jolloin tiivari kärähtää.
Muuten tässä minun Eemelissä on pakosarjassa
pieni halkeama alapuolella. Supsuttaa enemmän..
Syyksi arvelen, että pakoputki on roikkunut pakosarjan varassa, koska etuputken kiinnikettä
on hitsailtu.
PS: sulakekantta ei onneksi tarvitse usein
irroittaa :-) Luulen, että tämä liittyy siihen,
että alkusarjan ('76) autot olivat ilman tuota
saranasyvennyksen välipeltiä, jolloin kansi mahtui
enemmän sivukautta pois ?
Juu, tuo pilottisarja kelpaisi selitykseksi sulakeluukun mysteerioon.
Eilisen huumassa unohtui kirjata yksi silmiinpistävä (tai p***eeseen tuntuva) ominaisuus. Ohjauksen keskialueella tuntuu olevan jonkun verran; omasta mielestä luvattoman paljon, "lappia". Vika lienee simpukassa? Kuulin että sitä voi kiristää, mutta onnistuuko kotikonstein?
On se vaan muuten hyvä auto.
Taisi muuten olla edellinen Tähdelliset, jossa
oli annettu ohjeet simpukan säätöön.
Miten muuten luonnehtisit ajotunnelmia verrattuna
w116:een, kun minulla on siinä kohtaa sivistyksessä "aukko" ?
Terve!
Simpukan päältä (tai sivulta, en jaksa juosta pihalle kurkkaamaan) löytyy mutteri ja sen sisältä ruuvikantainen pultin pää. Löystä mutteria hieman ja kierrä pulttia ruuvimeisselillä hieman aukipäin. Kiristä mutteri ja kokeile klappia... Toista tarvittaessa.
Juu, niin taisi ollakin, pitääpä tsekata lehti.
W123 vs. W116? Jaa-a... paha sanoa, kun tuo W116 iskareiden ja jarrujen osalta ei ole nyt parhaimmassa mahdollisessa vedossa, ja W123:lla ei ole paljoa vielä km:jä kertynyt. Kummassakin toki on oma tunnelmansa. W123 tuntuu kabiinin puolelta ainakin paljon paremmin tehdyltä, mikä onkin fakta. Mm. A-pilarin verhoilun saumat ovat just eikä melkein, samoin resonanssiäänet loistavat lähes täysin poissaolollaan. W116:n uskoisin kuitenkin olevan maantiellä "vakaamman" ajettavan suuremman painon ja mittojen (aks.väli ym.) ansiosta, ja suuremmat joustovarat tuovat pehmeyttä mukaan. W123:n jousitus tuntuu kovemmalle kuin W116 minulla "uutena", eli n. 55 tkm sitten. W123 toki tuntuu myös paljon ketterämmälle käsitellä. Tehostetusta ohjauksesta huolimatta W116:ssa on havaittavissa tiettyä jäykkyyttä ja raskautta. Ja tietysti ajotunnelmiin vaikuttaa myös se, kun muistaa että minkäkokoisella, -näköisellä ja -kuuloisella autolla ollaan liikenteessä.. :-) Ah, ne kutosen pakoäänet tietyillä kierroksilla..
Tässäpä joitain mietteitä. Kuten sanottua, autot ovat yksilöitä, joku toinen W116 saattaa tuntua hyvinkin toisenlaiselta.
Kiitosta, kokeillaan. Lieneeköhän kierteet normaaliin suuntaan?
Eikö keskuslukkoon pitäisi liittyä myös takaluukku ja pa-säiliön kansi? En tosin ole tarkistanut onko säiliön luukussa minkäänlaista "salpaa". Eilen selailin omistajan käsikirjaa (kannessa pyöreälamppuinen), ja muistaakseni siinä sanottiin, että ko. luukut kuuluvat juttuun mukaan. Nyt takaluukun joutuu avaamaan aina avaimella, ja en ole vielä keksinyt, kuinka sen saa jäämään auki-asentoon (siis kiinni muttei lukossa :-)). Nyt kun avaimella kiertää sen asentoon, jossa kansi aukeaa painamalla nupista, avain ei lähde pois. Pitänee avata suojus ja tsekata lukkotapin asento, jos homma toimii kuten W116:ssa.
Repsikan sähköpeili ei käänny tarpeeksi "sisäänpäin". Koetin painella sisäkulmaa, ja otin lasin irtin. Ilmeni, että lasi ei ilmeisesti pääse kääntymään enää sisemmäs, koska moottori ottaa vastaan. Kummaa. Voikohan moottoria kääntää tms. mitenkään? Moottorin ulkolaidalla oli ainakin kaksi ruuvia näkyvillä. Täytyy vielä tutkia sitäkin.
Pioneer-radio tuli mukana, vaan ei ollut kytketty. Johtojen sekamelska on kauhea, koska omistajan poika oli jonkun aikaa pitänyt autossa Blaukkariaan. Täytynee viedä ammattiauttajalle (ts. tyttökaverin isälle, jonka luona on lähin yleismittari :-)), saa edes selville mikä johto on mikäkin.
Alkup. vihreä/musta-kaiutinjohtojen päässä näkyi olevan Becker-tyylin kaiutinliittimet, joten onkohan autossa ollut tehdasasennus-Becker!? Selvinnee lisävarustekoodeista, jahka ehdin. Takana Blaukkarin 15W-kajarit....
Juttu on numerossa 27, 2/ 2002
Kannessa Timo L;n ( sen toisen ) w114 C
Sivuilla 42, 43
- kannattaa lukea
Ettei sieltä peilin ja oven välistä puutu sellaista mustaa, kumista korokepalaa, joka pitää koko peilin "sisempänä" tai "vinossa". Tälläinen korokepala on vain oikean peilin ja oven välissä. Kääntykös se peili toiseen suuntaan kuinka paljon?, kääntyykö "yli"?
Kävinpä tuossa välillä rannalla kylpemässä. Kylpemisestä puheen ollen, vitsi: savolaisukko kerran kysyi maalle tulleilta helsinkiläisneidoilta: "Onko tytöt suana kylpee?" Johon tytöt: "Ei, eikä me ärrävikaisilta haluttaiskaan!" No joo.
Pitääpä katsastaa tuo pala, joku kumes siellä oli, mutta en kiinnittänyt huomiota tarkemmin. Näytti ainakin että kaikki tarvittava siel oli. Onko pala minkä muotoinen, näkyykö se normaalisti ja onko se koko peilin profiilin muotoinen/mittainen"? Peili kääntyy ulospäin todella hyvin. Moottori kyllä kuulostaa _tosi_ väsyneeltä, etenkin ylös/alas säädettäessä. Ääriasennoissa "naksaa" normaalisti yli.
Keskuslukituksesta havaittua: pa-säiliön läppä lukittuu hyvin. Pitää katsastella takaluukun tilannetta, jos vaikka letku olisi irti tms. Lukitus toimii muuten aivan äänettömästi, W124:n tyylistä nau'untaa ei kuulu ollenkaan. Miten muilla?
Lämmönsäädön "nuolikatkaisimissa" ei pala valo. Kuskin puolen katkaisijaan on kanta rikkoutunut jumiin, repsikan puolella ei pala edes kunnossa oleva polttimo. Lämmönsäätökiekoista johdetaan ilm. valaistus myös keskikonsolin yläosassa oleville katkaisimille, koska nekään eivät pala. Pientä puuhaa riittää, hyvä se.
kiristysruuvia vastapäivään. Pieni klappi on syytä jättää, jos ruuvin vääntää ihan kiinni asti niin simpukka kuluu nopeasti pilalle. Kannattaa kiristyksen yhteydessä kokeilla pyörittää ohjaus äärilaitoihinsa, kokeilla ettei takertele. Takertelu on merkki loppuunkuluneesta/ -kiristetystä simpukasta. Hmm..taisit jo tietääkin, tulipa vuodatettua.. :)
Takaluukun lukitus: Oletko huomannut, että lukossa
on kaksi toimintoa ? Kun avaat avaimella oven,
niin onko takaluukun lukko silloin auki ?. Jos ei niin avaat avaimella. Kun nyt laitat auton ovenkahvasta lukkoon, niin takaluukku pitäisi mennä nyt samalla. Eli takaluukunlukossa on siis toiminto, jolla se jää lukkoon, vaikka ovet on auki.
Lämmonsäädöt: polttimot on helppo vaihtaa nuppeihin. Vedät vain nupin irti. Säädin taustalevyn polttimot hieman hankalampi, mutta
kerron jos tarvii... Yläosan keinuvivuilla ei ole
muissa valoa, kuin takalasin lämmityskatkaisijan
yläreunassa himmeä valo. ( valo sitten itse katkaisijassa, kun on päällä ).
Tuttu ilmiö tuo peilin rajoittuneisuus. Samma här hos oss. Kertonet, jos joku ratkaisu asiaan löytyi.
Mitä tulee kajareihin: kyllä meillä vielä paremmaksi pistetään. W111:ssä on takahyllyllä ilmeisesti alkuperäinen (vm-64) Salora-monokaiutin! Harmaa bakeliittikuori ja metallinen suojaverkko, ja ääni vähintäänkin nostalginen...
Tuo oli kyllä päivän paras vitsi! Se kumipala on sellainen aika pieni ja ja jää oveen kiinni kun koko peiliä kääntää käsin voimalla F sisäänpäin. Tälläinen vähän L-muotoinen kumipala löytyy ainakin käsisäätösestä peilistä ja vain oikealta puolelta... Mulla keskuslukitus ei pidä minkäänlaista ääntä w123:ssa, kun sitä ei ole.
...ja mulla W123:n keskuslukitus pitää avattaessa pienen maukaisun, jonka kuulee vain jos tallissa ovet avaa. Pihalle tulee yleensä sen verran taustahälyä ympäriltä, että ääni häviää.
Joo täytyypä kokeilla tuota lukko/avainjutskaa.
Polttimoiden vaihdot ovat kyllä tuttua hommaa, mutta pitää purkaa vielä syvemmälle tuon repsikan puolen valon kanssa, koska kuten sanoin, ehjäkään polttimo ei siinä pala.
Keinuvivuista: meinaatko että niihin ei johdeta valoa "valokuitukaapeleilla", kuten W116 ja W124? Jotain kytkintä raotinkin (olisiko toinen vas.), ja kyllä siellä kuitukaapeli näkyi...
Eilen avasin lukon vieressä olevan muovikannen, ja kas, näkyi kaksi kellertävää pilliä (n. 10-15 cm pitkiä), jotka kumpikin oli tukittu n. 1 cm:n pituisilla mustilla kumitulpilla!
Onkohan järjestelmään tullut jokin vika aikoinaan, tuskin se uudesta asti noin on ollut?
joo, paineet on varmaan karanneet vuotavasta
"kammiosta". Jos paineet karkaa, niin koko
systeemihän ei toimi. Lisäksi alipainevuoto voi
aiheuttaa käyntihäiriöitä moottorille.