Miten on? Palauttaako pyöriväkennoinen LTO-kone
poistoilman kosteudesta 85% tuloilmaan?
poistoilman kosteudesta 85% tuloilmaan?
Pyörivärumpuinen LTO
kosteus
233674
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
laske vaa ite harkkaris, ni tiiät
vastausta ei löydykkään suoraan netistä vaikka kuinka googglettaa ;-)
kone kun pitää asunnon kosteuden 40 % ja talo jossa ei iv-konetta on samaan aikaan 20 %.
Meillä pyöriväkennoinen IV-kone. Kosteus sisällä 25% kovilla pakkasilla alle 20%. Eli taitaa kennon palauttama kosteus olla minimaalinen. Enemmän kosteuteen varmaan vaikuttaa muut asiat mm pyykinkuivaus ja kosteusmittarin tarkkuus
havainnon. LTR3 ei ainakaan tunnu vaikuttavan sisäilman kosteuteen yhtään mitään. Ruoan laitto pyykkäys, suihkussa käynti jne. vaikuttaa.
Kun käyt suihkussa niin pyörivä kenno jakaa kosteuden kämppään
tuon edellisen. Siis siitä huolimatta, että on pyöriväkenno on kosteus vaivaiset 25% talon sellaisissa osissa, joissa ei ole kosteuslähdettä. Mutta kun esim: kokkaa, niin keittiössä on kosteampaa. Muissa huoneissa ei huomaa mitään eroa nenällä, eikä mittarilla, joten siksi pidän tuota kosteuden palautumista lähinnä teoreettisena.
Ok, voihan se vaikuttaa 30 asteen pakkasessa, mutta kun ei täällä etelässä ole sellaisia ihan joka vuosikymmen niin eipä sillä ole minulle merkitystäkään. Järkevämpää on tarkistella asiaa sellaississa olosuhteissa kuin tyypillisesti ollaan, eli keskitalvella pyöritään 90% ajasta +1 ja -10 asteen välissä.
niinkuin täälläkin joku insinööri kirjoitti, teoriassakin kyseessä on vain suppneva sarja, joten siksi käytännössäkin tuo palautuminen on 0% tuntumassa.
Toki mainoslauseena erittäin oivallinen.
Kosteuteen pystyy vaikuttamaan laskemalla puhallin tehoja kovilla pakkasilla. Tuo näyttää oikeasti hieman nostavan kosteusarvoja.
erotettu toisistaan? Että ilma ei menisi puolelta toiselle, mutta kosteus kylläkin? Selittäkää nyt joku ymmärrettävästi mihin tuollainen perustuu
menopuoli on toisessa asennossa tulopuoli, eiköhän se siihen perustu.
Jäteilma menossa koneen läpi ulos, eikö lämpö silloin siirretä galvaanisesti metallin läpi johdettuna toiselle puolelle eli metallipinta lämmittää korvausilmaa? Mistä se kosteus silloin kulkee, ei metallin läpi ainakaan. En ymmärrä edelleenkään
"Galvaanisesti"
LOL
kiinni on toisessa asennossa toisessa ilma virrassa koska kenno pyörii. Metallin läpi ei mene ketään.
Vamhanmallisissa antiikki koneissa on ns kalvaaninen huonohyötysuhteinen ja kuiva lämmönluovutusprosessi käynnissä ellei kenno pätki sulatusasennossa.
Katso nyt hyvä ihminen jostain kuvia miten eri lämmöntalteenotot toimii ja tule sitten ihmettelemään jos et ymmärrä näkemääsi ;-)
ei ole minun alaani, mutta kaipa täällä tietämättömyyttäänkin saa kysellä. :)
Et sitten vaikka linkkiä voisi laittaa...
Tässä yksi kuva
http://www.enervent.fi/family/fi/tekniikka/tekniikka.html
ja tässä toinen
http://www.hl-heat.fi/aircond/pyorivak.htm
se talteenottokenno onkin propelli joka pyörii siten että siivekkeet ovat vuoroin tulokanavan ja vuoroin poistokanavan puolella. se propelli kuljettaa kosteutta pyöriessään. Propellin siivekkeet on sellaiset että ilmat eri kanavien kesken eivät pääse sekoittumaan (kuin about 1% tjsp)
voinut lukea hl-heatin kaavion läpi ennen sen julkaisemista :-)
pyöriväkennoinen lämmöntalteenottokenno (= pyörivä lämmöntalteenottokenno)
Tuloilma ulkoa (= ulkoilma)
Poistoilma ulos (= jäteilma)
kiertoilma (= palautusilma)
ns. jäätymätön (= jäätymätön)
erityisen siisti on lyhennys puhal.
Selvästi teknikkotason omistaja itse on tuon tekstin vääntänyt :-)
aikaisempia ....
Väärin menee
Kirjoittanut: R_oi 28.10.2005 klo 23.58
Harhat roottorin ympärillä näkyvät jatkuvan.
Kosteuden palautuminen on merkittävää vain kunnon pakkasilla:
Roottorin lämpötilahyötysuhde on käytännössä suuruusluokkaa 70-85%.
Oletamme poistoilmaksi 20C ja 30%RH ja lämpötilahyötysuhteeksi 75%, tällöin
Jos ulkolämpötila on –30 C, kosteushyötysuhde on noin 85%.
Jos ulkolämpötila on –20 C, kosteushyötysuhde on noin 70%
Jos ulkolämpötila on –10 C, kosteushyötysuhde on noin 40%
Jos ulkolämpötila on 0 C, kosteushyötysuhde on noin 0%
Hygroskooppiset roottorit ovat asia erikseen.
Mitähän järkevää
Kirjoittanut: R_oi 18.11.2005 klo 19.31
selitystä ollaan vailla?
Jos roottorin palautama kosteus rutikuivalla pakkasekelilä on ongelma, antakoon se kuulua, jolla näin on. Vielä liian kosteasta en ole tavannut valituksia.
Jos kosteutta palautuu 60-80%, kosteuden lisääntyminen huonetilassa edellyttää lisäksi jatkuvaa muuta kosteuslähdettä. Eli roottori kuivaa koko ajan mutta vain 20-40% teholla kun esim levysiirrin kuivaa 100%.
Roottorista on kirjoitettu täällä vuosikausia joka viikko. Kannattaa ehkä vilkaista menneisyyteen, kosteuden palautumisesta esim
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&con ference=4000000000000051&posting=22000000011512567
Kysyjä varmaan
Kirjoittanut: R_oi 19.11.2005 klo 12.11
itsekin tietää, että kyseisessä 2g/h kostuttamisprosessissa kyseessä on matemaattisesti suppeneva sarja joka maksimissaan saa arvon 4 ...
Roottorin massa käy joka kierroksella hyvin lähellä ulkoilmalämpötilaa ja poistopuolella poistoilman lämpötilaa. Kenno ei jäädy vaan siihen sitoutuva vesihöyry, joka sitoutuu poistopuolella kennon kylmään osaan ja haihtuu tuloilmaa.
Jos kennon keskimääräinen lämpötila on alle nolla asteen, ilmavirtamassasuhteella 0,8 ja poistoilmalämpötilalla 22 siis n -27,5 lämpötilan alapuolella, ei jää luultavasti enää ehdi sulaa pois. Toisaalta pysyvä jääkerros heikentää hyötysuhdetta joten todellinen jäätymisraja lienee tuon alapuolella.
Roottoreiden jäätyminen on todella harvinaista, mutta joissain riittävän kosteissa tilossa niinkin käy.
Aikaisemmin esitin kosteudenpalauttamisarvoja eri ulkolämpötiloilla. Jos ulkoilmaa pidetään vakiona, vaihtelee palauttamishyötysuhde myös poistoilman kosteuden funktiona siten, että kosteuden kasvaessa myös palauttamis% kasvaa.
No niin siinäpä se kaikessa yksinkertaisuudessaan.
Eli kenno palauttaa kosteutta kun siitä on eniten hyötyä, eli pakkaskeleillä.
Kosteilla plus-keleillä ei kosteuden palautuksen suhteen ole kiinteäkennosiiin.
Minkä verran ilmavirrat sekoittuvat roottorissa?
1% vaiko yli vaiko alle?
pitäisi vastata?
Ilmavirroista, painesuhteista, tiivisteiden kunnosta, mahdollisesta puhtaaksipuhallussktorista ym riippuen voi ilmaa siirtyä jommaltakummalta puolen toiselle tai molemmilta puolilta kummallekin puolen, lukuja saa arvata itse kukin.
Kannattaa erityisesti arvioida mahdollisen siirtymän merkitysta määrän sijasta.
PS Luulen havainneeni juuri, että keuhkojeni ulospuhallusilmasta tulee takaisin n 39 % sisäänhengitysvaiheessa. Tietääkö joku, onko se haitallista?
mulla on kolme vuotta ollut LTR-3 johon lisätty kosteustunnistin. Systeemi pitää sisäilman kosteutta läpi vuoden 40-60 prosentin kieppeillä, koskaan ei ole mennyt alle 40 mutta kesällä ukonilmalla on ollut enemmänkin kuin 60.
Monesti olen miettinyt mitä sanoo muovitalo tuosta 45% kosteudesta 25 asteen pakkasella. tiivistyykö kosteutta höyrynsulun pintaan merkittäviä määriä? Ainakin yksilehtiset puutarhaoven lasit on herkästi läskissä saunan jälkeen.
Hyvä puoli on ettei juuri mihinkään ole tullut puutalolle tyypillisiä kuivumishalkeamia.
kosteusmittarin vaihtoa. Lukemat ovat huuhaata.
Kesällä kosteus on väkisin yli 60% jos sulla ei ole jäähdyttävää ilmastointia. Vai miten ihmeessä siitä kosteudesta päästään eroon kun ulkoilma on viikkokaupalla 70-90% prosentin kosteudessa? Vastaavasti, jotta talvella 25 asteen pakkasessa kosteus pysyisi edes 40% tarvitaan ilmakostutin. Vaikka iv kone palauttaisi 100% kosteudesta ollaan kuitenkin vasta noin 25-30% kosteudessa, ellei lattioilla sitten makaa vettä.