Minun on pakko lopulta tunnustaa itselleni, että olen kiinnostunut pitkähiuksisista, jakkupukua (tms) ja korkokenkiä käyttävistä naisista, jotka keräilevät astioita ja harrastavat ns korkeakulttuuria. Bi-henkisiä naisia usein, koulutusta ja ura, satsaavat ulkonäköön jne jne. Mutta mistä niitä löytää?? Kertokaa mulle jakkupukunaiset mikä harrastus mun kannattaa aloittaa, mihin baariin pitää mennä hengailemaan. Vaikka itse en varsinainen jakkupukulesbo olekaan niin jollakin tavalla nuo yllä luettelemani ovat asioita, joita arvostan ja jotka herättävät kiinnostukseni. Kuka tahansa jumalaisen upea nainen ei kelpaa mutta oikea jos osuu kohdalle niin se on menoa. Pyörin ihan väärissä piireissä, sen olen tiennyt jo kauan ja tänään sen lopullisesti tajusin.
Jakkupukunaiset
Mistä niitä löytää??
386434
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Tuo alkuosa kuvauksesta muistutti minua: pitkät hiukset, jakkupuku (työasuna)... mutta astioita en keräile :)
Toisaalta: vapaa-aikana liikun kyllä useammin farkuissa. Kuinkahan moni nainen itse asiassa pyörii jakkupuvussa kaiken päivää tai yötä?
"jakkupuku (työasuna)"
Lasketaanko seksileikit työksi?
:)
En harrasta seksileikkejä työkseni = en ole prostituoitu.
Seksileikit ovat hupia, asu voi vaihdella tilanteen mukaan - tai peräti puuttua kokonaan ;)
Minullekin tuli heti mieleen ajatus naisesta, joka nukkuukin jakkupuku yllään ;)
Työni takia minäkin pukeudun hyvin asiallisesti ja siististi, etenkin asiakkaiden luona. Mutta vapaa-aikanani viihdyn parhaiten ihan farkuissa tai sitten hikisissä treenikamppeissani ;)
"olen kiinnostunut pitkähiuksisista, jakkupukua (tms) ja korkokenkiä käyttävistä naisista, jotka keräilevät astioita ja harrastavat ns korkeakulttuuria."
Haluan kovasti olla tuollainen, mutta tökkii korkeakulttuurin ja astioiden keräilyn kohdalla (mitä astioita, haarukoitako?) koska sisimmässäni on tietoisuus siitä, että 1800-luvulla esiäitini eivät tanssineet valkoisessa kartanosalissa balettia pianon soidessa, vaan vierittelivät koivupökkelöitä kaskessa tuohivirsuissa ja jos oikein hieno haluaa olla niin myös sukutaustan pitää olla hieno, muuten on vain keskiluokkainen pyrkyri.(Yhdysvalloissa minulta kysyttiin, että kun sinä kerta olet eurooppalainen niin sinun suvullasi varmasti on aatelisvaakuna ja viinitila jossain).
Niinpä jatkossakin osallistun mielummin viinanmaistajaisiin kuin viininmaistajaisiin ja kuuntelen populäärimusiikkia sen sijaan että edes yrittäisin ymmärtää oopperaa ajatellen että aitous karsittuna pahimmista junttimaisuuksista puree ihmisiin.
Yllämainitun sanonnan muistin kun malli ihastui minuun. Ihminen jonka elämän tarkoitus on näyttää hyvältä taatusti kiinnittää samanhenkisten ihmisten huomion.
"Jakkupukunaiset
Kirjoittanut: Mistä niitä löytää?? 29.12.2005 Vaikka itse en varsinainen jakkupukulesbo olekaan"
Katsos, tässä on ongelma.
"Etsin urasuuntautunutta, täydellistä ja katseenkestävää naista", itse pukeudun tuulipukuun ja olen Siwan kassalla;)
Tuskinpa kenenkään elämän tarkoitus on näyttää hyvältä. Kyse on ennemminkin valinnoista: laittaako rahat kaljaan vai kynsihoitoon. Itse en laita kumpaankaan, mutta jos valita pitäisi, minulla olisi kauniit kynnet, muiden ja itseni iloksi.
Kiitos hyvästä pointista. Ehkä olen löytämässä itsestäni jakkupukulesbon...
Sinäpä kiteytit problematiikan timangisti:
jos ei ymmärrä mikä on ongelma,
niin vastausta ei voi löytää.
ja toisinpäin:
omien kesken on mukava olla,
kukapa sinne "muita" kaipaa.
"Lika barn leka bäst"
palaveriin kanssani.
PS. sihteerini hoitaa sen tarjoilupuolen...
Olen samoilla jäljillä....itse olen suht nuori ja tapailen ihanaa 40v jakkupukunaista joka huolehtii itsestään rakastaa naisellisia asioita,on älykäs,kohtelias kerrassan upea ja ihana ihminen!Ja mistäkö löysin?En löytänyt,kun hän vain osui tielleni!!!
Aika jännää, kun webissä 'moni' sanoo kaipaavansa esille/baariin/kaduille l-naista, joka pukeutuu naisellisesti, käyttää jakkupukuja ja tekee ns. vaativaa työtä sekä hommailee Lomonosovien parissa.
No minä olen tällainen nainen, yli 30-vee. Olen pari kertaa lähtenyt suoraan työpäivän päätteeksi baariin, työvaatteissa, kuinkas muuten. Joka ainut kerta olen saanut osakseni hirveää haukkumista baaritiskillä, vessassa jne.
Jopa omassa pöydässäni ovat ventovieraat humalaiset naiset käyneet tilittämässä, kuinka olen väärässä ravintolassa ja kuinka itsekäs ja pinnallinen heterokusipää olen. Kerran joku potkaisi minua, koska en halunnut tanssia hänen kanssaan. Toisen kerran saman ravintolan vessassa yksi nainen avautui kertomaan, kuinka teennäinen snobi olen käsilaukkuineni.
Koska en juurikaan ole humalassa koskaan, nämä loukkaavat kommentit ovat kaksinverroin satuttavampia ja minä yritän olla kerta kerralta huomaamattomampi -ja silti aina joku tuntematon(!) tulee arvostelemaan.
Että tällainen todellisuus. En oikeastaan yhtään ihmetele, miksi jakkunaiset ovat katoava luonnonvara. Eihän kukaan uskalla olla oma itsensä, kun joka ainut kerta saa osakseen vihaa pelkän olemassaolonsa vuoksi.
Mitähän tapahtuisi, jos minä kritisoisin samoin androgyynejä tai butcheja naisia?
on vaikka kuinka monta kertaa yritetty todistaa, kuinka avarakatseisia ja sallivia lesbot/homot ovat. Ja sitten kohtelevat kanssasisartaan noin? Ei kuulosta kovin sallivalta käytökseltä, jos pelkän ulkoasun perusteella tuomitaan noin ja jopa potkitaan eli pahoinpidllään? Tuollainen käytös kuulostaa kertaluokkaa pahemmalta kuin parjattujen 'peräkammarin poikieen'.
Missä onkaan lähin terveyskeskus?
Lähimmän terveyskeskuksen löydät puhelinluettelosta. Siitä vain rohkeasti osoite ja menoksi, kyllä ne sinut parantavat sairaalloisesta lesboriippuvuudestasi, boy. Muuten, sovinismi- ja rasismipalstat ovat kuin tehdyt sinua varten, mitä jos roikkuisit enemmän niissä? Lesboa ei lesboudesta irrota edes yliopistolliset keskussairaalat, ei huippukirurgit eikä hypnoosi. Saati joku tumpula hetskuteini.
Jopas on kurjat kokemukset. Stadissako, alan paikoissa? Ei voi kuin todeta, että känniset söheltävät, niinkuin olettaa voi. Huonoa käytöstä ei puolusta mikään. Samaahan se on hetskukapakoissa, örveltävää hurmaajaa tunkee iholle, ja kun eivät kelpaa, niin saastaa saa silmille hetskupoikasilta ja ikäjätkiltä. Suomessa taitaa olla baareissa vielä enemmänkin juottolakulttuuri, kuin viehkeästi odotuksia satunnaisiin kohtaamisiin virittävä seurusteluhenki.
Juu, tapahtuivat armaassa Stadissamme. Kaisaniemessa ja dtm:ssa. Ihanaa, kun saa viettää iltaa sivistyneessä seurassa.
Ensin: me jakkupukunaiset pidämme jakkua työuniformuna, joka meille on pakollinen työpaikoilla ja työmenoissa. Vapaalla emme pukeudu jakkupukuun, vaikka maksettaisiin ;)
Toinen: Mitä sinussa on sellaista, että me jakkupukunaiset sinusta kiinnostuisimme?
Kolmas: Meidän jakkupukunaisten työ on uuvuttavaa ja harvemmin käymme viihteellä missään baareissa. Syömme kyllä vapaallakin ulkona, ainakin silloin tällöin. Ja viinilasillisella käymme silloin tällöin. Paikat siis ovat sellaisia, missä ei musiikki soi isolla, vaan voi rauhassa keskustella.
Kirjoittamasi kolmoskohdan allekirjoitan lähes sellaisenaan, mutta en kakkosta. Lievää provosointia, turhaan.
Niin, minulle jäi täysin epäselväksi ja avoimeksi se, mitä aloituskirjoittaja omaa sellaista, että juuri jakkupukunaiset hänestä kiinnostuisivat. Hän ei millään tavoin ilmaissut sitä asiaa, totesi ainoastaan, ettei liiku itsellensä oikeassa seurassa.
Miksi hän olisi jakkupukunaisille oikeaa seuraa meidän, jakkupukunaisten, kannalta? Itsensä kannalta hän sen asian ilmaisi - ei meidän kannalta. Sitä ihmettelen ja kyselen.
Minä en oikein osaa jakaa ihmisiä jakullisiin ja jakuttomiin ja siksi sinulta kyselin.
Ajatukset ja tunteet ovat yksilön tärkein pääoma, niiden avulla teen eroja. Aloittajan habitus saattaa olla vaikka kuinka hurja, mutta jos ajatukset osuvat kohdalleen, hän saattaa sisäisesti olla enemmän stereotyyppinen 'jakku' kuin minä. Tämän vuoksi ei mielestäni voi kysyä 'tarjottavaa meille jakkupukuisille', sillä meitäkin on joka junaan ja jokaiselle eri tarpeet.
Minusta on sama, mitä muilla on päällään, annan heidän rauhassa käyttää vaikka Valtsun kasseja, mutta toivoisin samaa vapautta itselleni ja kaikille muille. Hyväksyntä se kai on selvällä suomella.
Illalla menen dtm:aan. Saas nähdä, saanko taas ilkeilyä osakseni.
En ajatellutkaan, että kukaan pitäisi jakkupukua 24v/vrk. Mutta kyllä kai jakkupuvun pitäminen jotain kantajastaan kertoo. Vai kertooko?
Minulla on tarjota jakkupukunaiselle älyllistä kiinnostusta. Olen korkeasti koulutettu ja olen kiinnostunut tiedosta ja tietämisestä. Arvostan ja ihailen sivistystä. Olen kiinnostunut talouselämästä ja yhteiskunnallisista asioista. Ihailen vastuunkantajia.
Jakkupuvun pitäminen viestii korkeasta kolulutuksesta/asemasta, vaikka toki kaikki korkeasti koulutetut eivät jakkupukua pidäkään. Hienoa olisi löytää ihminen, jota voisin vilpittömästi ihailla ja arvostaa myös ammatillisesti ja jonka kanssa voisin jakaa älyllisen kiinnostukseni.
Minun on kai pakko alkaa satsata ulkoiseen olemukseeni, jotta saan jakkupukunaiset kiinnostumaan kun en taida kehdata tohtorinhattu päässä viinilasilliselle mennä.
Ongelma ei siis ole vielä ratkennut? No yritän auttaa. Jakkupukunaisia tapaa verrattain yleisesti työpaikoilta, varmimmin keskijohdosta ja siitä ylöspäin, asua suositaan myös uratietoisten nuorten parissa. Jakkupuku ei ole varsinainen juhla-/biletysvaate eikä vapaa-ajan asu, kuten tiedät. Jakkuja kuitenkin vilahtaa paikoissa, joissa pistäydytään lounastamassa tai työpäivän päätteeksi.
Mutta sitten typologiaan. Tuskin voidaan puhua vain yhdestä naistyypistä, motiiveja asuvalintaan voi olla useita. Tässä muutama.
- Yrityksen pukeutumiskoodi edellyttää jakkupukua tai vastaavaa, tyypillistä tehtävissä, jotka sisältävät esim. konsultoivia asiakaskontakteja, neuvotteluita, vakuuttavuutta. Säännöt sallivat normeista luistamisen vain tietyissä rajoissa. Osalle käyttäjistä jakkupuku olisi luontainen valinta joka tapauksessa, joillekin obligatorinen univormu (ja ihminen sen sisällä on "jotain ihan muuta").
- Vapaaehtoinen jakkupukuisuus, tässä on erilaisia lähtökohtia myös. a) Pyrkyryys, opportunismi, esitetään potentiaalista (tai aktuaalista) menestyjää. b) Kameleontteus, taipumus muuttua maaston väriseksi paikassa kuin paikassa, syynä joko luontainen sopeutuvuus tai halu huomaamattomuuteen tai rooliesiintyminen. c) Se on vain niin siistii (cool) ja helppo valinta. d) Ainahan on myös mahdollista, että ihminen rakastaa jakkupukuja, tätä ei sovi unohtaa.
Eikä tuossa kaikki, mutta jo siitä saanee käsityksen, että naiset jakuissaan saattavat olla hyvinkin erilaisia. Astioiden keräily voi käytännössä osoittautua pesemättömäksi kokoelmaksi tiskipöydällä, antiikkihuonekalut hiipuneeksi sohvakalustoksi, korkeakulttuuri Danielle Steele-kirjallisuudeksi hyllyssä tms, ehkä odotustesi vastaista? Osa uranaisista ei keskity kodin puleeraamiseen.
Johtopäätös: jakkupuku ei takaa mitään. Silti fetissinä se voi olla tenhoava, ymmärtääkseni. Samalla tavalla kuin vaikkapa musta nahka-asu, verkkosukat piikkarit, poliisiunivormu, nunnanasu tms. Esim. pehmopornoteollisuus hyödyntää fiktiota silmälasipäisestä liituraitanaisesta (uuden KKOn presidentin kaksoisolennon näköisestä), joka puupaneloidun työhuoneensa palisanteripöydällä kokee hurrrjan metamorfoosin joko miehen kanssa (naama ei tärkein ominaisuus) tai naisen (jossa lähes kaikki pelottavaa).
Voi käydä niinkin, on jopa todennäköistä, että korkealentoiset sanat pujahtavat yllättäen villapuseron sisältä, mitä silloin, jakku- vai pusakkanainen, dilemma?
Ok, ehkä vaatteet eivät oikeasti kerro paljon mitään...Minulla on kokemuksia myyntityöstä ja sen perusteella voin sanoa, että suuri osa tyylikkäästi pukeutuneista ihmisistä ei oikeasti ole ollenkaan varakkaita vaikka kai sillä pukeutumisella statusta nimenomaan halutaan viestittää.
Minä itse oikeasti pidän astioista ja ulkomailla asuessani tajusin kuinka hienoa oikeasti suomalainen astiasuunnittelu on. Mutta voi toki olla, että vaikka sattuisi keräilemään muutakin kuin likaisia astioita tiskipöydälle, myös astioita voi käyttää pelkästään statussymbolina.
Kysymyksenasetteluni taisi olla siis ihan päin seiniä, olisi pitänyt kysyä mistä löytää tiedosta kiinnostuneita ja mm. laadukkaita astioita arvostavia lesboja.
Tuo laatuastiakategoria menee mun laajan tietämykseni ulkopuolelle. Kauan sitten oli pientä viritelmää, mutta hylkäsin kyseisen addiktion nopeasti. Kaapinhyllyt täyttyivät muutenkin äärimmilleen kaikesta kamasta, ja ovat hamasta altishenkisestä nuoruudesta asti pursuilleet turhaa tavaraa. Vaikka hankin sitä niukkaakin niukemmin, vain välttämättömän, jokseenkin, luulisin. Kai. Joka tapauksessa, taaimmaiset tavarat löytyvät enää lähinnä muuttojen yhteydessä, pieniä nää nykyasunnot.
Joten omakohtainen keräilyintressi puuttuu ja sen myötä perehtyneisyys. Tavaratalojen astiasto-osastoilla viipyily voisi olla hyödyksi, seuraa, millaiset jakkupuvut/siistit kuteet kumartuilevat posliinien puoleen, vaihda mielipiteitä jne. Myyjätkin saattavat antaa hyviä vinkkejä ostajatahoista. Kartanoiden liepeillä kannattaa maleksia (esim. koiran kanssa, jos on), ne sekä varakkaat omakotitaloalueet, vanhojen suurihuoneistoisten kaupunginosien korttelit yms. ovat suositeltavia. Koeta näyttää välinpitämättömästi silmäilevältä, mutta asiantuntevalta.
Eipä tästä paljon apua, mutta ehkä se siitä.
Niih,
kaikkialle ei sovi laittaa päälle liian fiiniä,
Jos nainen menee jakkupuvussa DTM:ään, niin yksin oot - valitettavasti.
siellä vallitseva "dresscode" on farkut ja t-paita, valitettavasti.
Luulis että ihmiset saa pukeutua niinkuin haluaa, mutta jotkut politikoi silläkin.
jos nainen on kaunis tai pukeutuu kauniisti niin se on sitten muka "hetero-koodia" ja miesten miellyttämistä jne
Yllä oli hyvä kommentti BIRDS OF FEATHER,
eli kyllä sitä omansa tunnistaa kun kohdalle sattuu,
pitää vaan etsiä oikeista paikoista.
"Lika barn leka bäst"
Niin, mistä etsiä...
Mietin mistä minut olisi voinut löytää viime vuonna. Oopperassa kävin ehkä nelisen kertaa, baletissa kerran, klassisen musiikin konserteissa ehkä kymmenen kertaa, muissa konserteissa kolmesti, elokuvissa kahdesti (toinen oli dokumentti), teatterissa neljä kertaa. Kaupungilla aikaa tappaessa menin joko kirjakauppaan tai Stockan tai Sokoksen astiaosastolle. Baarissa kävin kaksi kertaa (koko vuonna). Minä en edes tiedä ketään muita lesboja, jotka oikeasti olisivat kiinnostuneita samoista asioista kuin minä. Det finns inga lika barn!! (Ja jos onkin niin kaikki menee käteen ennenkuin ehditään edes tutustua. Katkeroitunutta jupinaa.) Mun mielestä olisi ihan kiva startti jos vaan voisi edes jakaa yhteiset mielenkiinnonkohteet ja sitten kun oppii tuntemaan voisi jotain ihmissuhdettakin alkaa kehitellä jos siltä tuntuu.
Jakkupukunaiset ovat kerrassaan ihania.
Minäkin laitan tilaisuuden tullen jakun päälle ja tietysti ne korkokengät
Tyttöystäväni pukeutuu jakkuun aina
joopa joo.
on ja sillä sipuli
sillä sipuli. Noinhan se Gustafssonkin puolustautui kun häntä syytettiin kolmoismurhasta. Uskoo ken haluaa... d;
Joka päivä joudun töihin pukeutumaan, usein kyllä laitan housut hameen sijasta.
En tykkää pukeutua jäykästi, mutta työ vaatii sen. Koskaan en baariin jakkupukua laita, enkä vapaa-aikana muutenkaan.
En ymmärrä mitä mageeta niissä on. Itse nautin farkuista ja t-paidasta, yms.
Lisäksi työvatteisiin menee tajuttomasti rahaa, en voi mitään H&M halpamallistoa käyttää, vaan on panostettava laatuun, että kestävät ja ovat edustavia. Pysyttelenkin tylsissä harmaissa ja mustissa, ovat klassia vuodesta toiseen, kunnes kulutan ne.. Noh, muutama trendin mukainen housupuku tulee syksyisin ja keväisin aina ostettua, mutta sitten ne ovatkin jo valmiita roskikseen kun kausi on ohi.. Tylsää pukeutumista.
Ja mitä sitten laittaa juhliin? Ei ainakaan töyvaatteita. Eli juhliin on pakko ostaa kalliita iltapukuja tms..
Kotona on ihana pitää verkkareita, ne on kaikista seksikkäimpiäkin. Kulta tykkää kun treenattu peppuni pääsee niissä oikeuksiin. Töissä pitää varoa seksikkäitä housuja... :(
Muutenkin olen niin heteron näköinen, että kukaan ei tunnista mua työvaatteissa lepakoksi.. Vaikka samapa tuo, oma kulta on olemassa kainalossa, paras mahdollinen sellainen, eli eipä ole metsästys mielessä väliä ;DD
senkin pihtari, antaisit nyt mullekin...
Onko tämä jokin aivan oma ihmisrotunsa, nämä Jakkupukunaiset? En nyt ihan ymmärrä.
Joku tässä viestiketjussa sanoi että meidän jakkupukunaisten työ on uuvuttavaa ja siksi tulee harvoin lähdettyä viihteelle. Mä olen vain duunari minimipalkalla mutta en minäkään jaksa illalla mennä baariin. Olen työpäivän jälkeen niin puhki poikki väsynyt että hyvä kun jaksan kotiini kävellä.
voi hitsipilli, minä menen töiden jälkeen harrastuksiin. olenko menettänyt jotain, kun en mene baariin katsomaan humalaisia?
ei muuten ole jakkupukua, ehkäpä ostan kevääksi, kun täytän 40.
kun täytyy edustaa. Pari vuotta sitten niin tapahtui lähes joka päivä, nykyisin harvemmin.
Jakkupuku on minulle työvaate, jota harvemmin käytän muualla. Jos menen syömään hienoon ravintolaan, pukeudun usein jakkupukuun/ housupukuun. Housupukua saatan käyttää myös sellaisissa juhlatilaisuuksissa, joissa ei pukeuduta iltapukuun.
Viihdyn kyllä jakkupuvussa, ja minulle se on ehkä sama asia kuin vaikkapa rakennusmiehelle työhaalarit... Olen toisaalta niin tottunut käyttämään jakkupukua, että joskus ihmiset kokevat minun olevan ylipukeutunut, kun tulen jakkupuvussa johonkin tilaisuuteen tai tapahtumaan vapaa-ajallani.
Kotona en kyllä käytä jakkupukua, ja suuri osa vapaa-ajastani kuluu urheilun parissa, joten...
Minä olen kai poikkeava jakkupukua käyttävä, sillä en käytä jakkupukua työssäni ellen itse sitä erityisesti joskus halua. Mutta viihteellä olen useammin kuin kerran ollut jakkupuvussa ja ihan dtm:ssa ja kaisassaki. Ja tietysti jakkupuvun kanssa tulee korkkarit ;) Kaikenmaailman juhlatilaisuuksissakin saatan käyttää jakkupukua. Mutta en siis varmaan lukeudu jakkupukunaisten kastiin, koska en käytä jakkupukua töissä vaan joskus vapaa-ajalla..
Eli ehkäpä sinun kannattaisi roikkua erilaisten juhlapaikkojen läheisyydessä ;) pikkujouluaika olisi varmaan ollut hyvää jakkupukunaisten pongausaikaa..
Muuten kyllä käytän verkkareita, farkkuja, minihameita, lököhousuja, ja siis jakkupukuja, ihan mielentilan ja paikan ja tilaisuuden mukaan. Kyllä minut voipi nähdä vaikka lätkäkamat päällä.
Uskompa, että harvempi jakkupukunainen käyttää sitä jakkupukuaan aina...:)
jakkupuku ei ole mitään ilman korsettia;)
ja mieluummin musta ja pitsiä.
Ootko katsellut liian monta jaksoa L-koodia,
tai jotain muuta tv-sarjaa ?
kun noin ihannoit tupperware-kutsuja ja muuta koti-idylliä !
kannattais herätä unesta ja palata maanpinnalle ja kohdata todellisuus.