Mikä siinä on että pitää aina ihastua sellaiseen jota ei voi saada. Vaikka olisin hetero, "sen oikean" löytäminen olisi minunkaltaiselleni ujolle vaikeaa, saati sitten kun olen homo. :( Eikös homot tunnetusti ole aika valikoivia seuransa suhteen? Eikä minua edes kiinnosta tyypilliset homomiehet, vaan aina ihastun johonkin joka on hetero ja jolla on jo tyttöystävä. Mikä siinä on että vain söpöt, "tavalliset" heteropojat tuntuvat herättävän kiinnostusta? Vaikka eräs kiinnostukseni kohde tietää homoudestani en uskalla ehdotella mitään, sillä en ole täysin varma onko tällä itsellään edes homoseksuaalista taipumusta (tyttöystäväkin löytyy siltä).
Kuulostaa varmaan hullulta mutta olisiko edes mahdollista että minussa heräisi vielä heteroseksuaalista vetovoimaa (olenhan jo 18) kun saan tarpeeksi negatiivista kokemusta poikien kanssa?
En vain millään enää jaksaisi sitä että päivät pitkät mietin jotain (hetero-)poikaa ja sitä että olisko se mahdollisesti kiinnostunut.. se syö voimia ja tekee minusta ihan toisen ihmisen. Pitääkö muka paikkansa se että kaikki olisivat jossain määrin biseksuaaleja, kuten jossain tutkimuksessa(?) väitettiin?? Lienee turha silti elätellä toivoja kenenkään suhteen..
Varmasti jokaisella teistä on ollut samanlainen vaihe elämäsänne, mutta onko kukaan teistä saavuttanut sitä mitä on eniten halunnut?
Valitettavasti alan vähitellen ymmärtää miksi homoseksuaalien keskuudessa tapahtuu enemmän itsemurhia..
Kuulostaa varmaan hullulta mutta olisiko edes mahdollista että minussa heräisi vielä heteroseksuaalista vetovoimaa (olenhan jo 18) kun saan tarpeeksi negatiivista kokemusta poikien kanssa?
En vain millään enää jaksaisi sitä että päivät pitkät mietin jotain (hetero-)poikaa ja sitä että olisko se mahdollisesti kiinnostunut.. se syö voimia ja tekee minusta ihan toisen ihmisen. Pitääkö muka paikkansa se että kaikki olisivat jossain määrin biseksuaaleja, kuten jossain tutkimuksessa(?) väitettiin?? Lienee turha silti elätellä toivoja kenenkään suhteen..
Varmasti jokaisella teistä on ollut samanlainen vaihe elämäsänne, mutta onko kukaan teistä saavuttanut sitä mitä on eniten halunnut?
Valitettavasti alan vähitellen ymmärtää miksi homoseksuaalien keskuudessa tapahtuu enemmän itsemurhia..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mulla on ollut välillä samanalainen olo kun sulla... todella turhautunut olo, kun ihastunut olen lukuisia kertoja ja mikään ihastus ei ole ottanut tulta alleen.. Olen ihastunut toisiinkin homppeleihin, mutta nekin ovat olleet enemmän tai vähemmän varattuja tai muuten estyneitä wannabe-heteroita.
Aikaisemmin halusin kovasti muuttua heteroksi... oikeastaan olen halunnut sitä viimeiset 10 vuotta. vasta nyt parin viimeisen vuoden aikana olen tajunnut, että elämäni voi olla onnellinen homonakin, ja että minun kannattaa tyytyä siihen mitä minulla on eikä haikailla sen perään, mitä minulla ei ole tai mitä en voi saada.
Luotan siihen, että jonain päivänä törmään upeaan ihmiseen ja rakastun ja onneksi minulla on ollut kokemuksia, jotka ovat antaneet uskoa siihen, että minulla on hyvinkin mahdollisuuksia saada itselleni täydellisen upea ihminen rinnalle... Heteropojissa on monta ihanaa ihmistä, mutta ei niiden perään kannata haikailla. Kannattaa nauttia siitä, että saa olla heidän lähellään edes ohikiitävän hetken. Homopojissa on monta ihan yhtä ihanaa tai vielä ihanampaakin tyyppiä. Homopojissa on ehkä enemmän piirteitä jotka inhottavat ja ärsyttävät minua - itseasiassa ne ovat samoja piirteitä joita en ole jaksanut hyväksyä itsessäni. Mut jos pystyy hyväksymään itsensä sellaisena kuin on, niin ne piirteet eivät häiritse toisissakaan vaan saattaa jopa tuntua kiehtovilta...
Mut tsemppiä sulle vaan... Toivottavasti löydät itsellesi upean ihmisen rinnallesi ja jaksat hyväksyä osasi, vaikka et sitä saisikaan mitä haluaisit....
Sä luit mun ajatukset :D
Itse aikanaan yritin tavallaan "kieltää" homouteni ja jopa suunnittelin ehdotella treffejä naisille. Mut sit sain ajatukseni kasaan ja ajattelin et homo mikä homo. N. 35v uskaltauduin vastaamaan deitti ilmoitukseen ja menetin "poikuuteni". Siitä sain vahvistettua itsetuntoa ja tapailin miehiä, kunnes löydin oman kultani. Nyt ollaan asuttu onnellisesti 4 vuotta yhdessä.
nimittäin olen ajatellut samoin, että homoissa on paljon miellyttävämpiä miehiä kuin heteroissa, jotka ovat uskomattoman kärttyisiä ja huonokäytöksisiä. Ehkä olen eksynyt väärään seuraan. T. Maija
homoudesta työkaverilleni. En pidä homoutta minään ihmeellisenä asiana, vaikka en olekaan itse onnekseni homo. Mies sai pahoinvointikohtauksen ja jätti puolet ruoista lautaselleen ja poistui. Ymmärrän nyt miten vaikea rooli homon osa on. En olisi voinut uskoa, mutta kun näin omin silmin tämän.
Kauheinta olisi olla itse homo ja esim. punastella tällaisessa järkytyksen vallassa olevassa seurakunnassa.
on oikein tulla ulos kaapista, en ajattele enää samalla tavalla. Esimerkiksi politiikassa tarvitaan erilaisia taitavia ja sopivia ihmisiä, mutta homous saattaa olla niin suuri epäluulon aiheuttaja, että psykopaatitkin pärjäävät paremmin. Älkää siis karsiko itseänne pois vaikuttajien joukosta, koska hienotunteisia ja inhimillisiä ihmisiä tarvitaan. terveisin Maija