eli.. äippäpolilla totesivat, että vettä on aika vähän, painoarvio oli 2,2kg mutta muuten kaikki (sydänkäyrä, liikkeet ym.) kunnossa. kasvu on lähtenyt nyt loppuvaiheessa hidastumaan, eli viitannee kai istukan toimintahäiriöön..? sitten käskivät varautua synnytyksen käynnistämiseen ennen la:ta.
jäi itseä (muun muassa) mietityttämään tuo perätila jossa vauva on viihtynyt, että keskustellaanko mahdollisesta sektiosta sitten seuraavalla käynnillä vai odottavatko että olen halukas synnyttämään perätilassa olevan vauvan? normaalitilanteessa perätilasynnytys olisi ehkä harkittavissakin, mutta nyt kyllä säikähdin noita liikelaskentoja muita sen verran, etten tiedä riittäisikö rohkeus. kun koko raskausajan on jostain syystä vaivannut pelko vauvan vammaisuudesta/vammautumisesta, niin tuo tuntuisi kyllä olevan jo itselleni ainakin vähän liikaa "pyydetty". käsittääkseni ulkokäännöskin harvemmin onnistuu tai sitä ei edes yritetä, jos lapsivesi on vähissä?
sekin huolestuttaa, että voiko tämä tilanne tällaisenaan aiheuttaa lapselle jotain vahinkoa, vaikka lopulta esim. sektioon päädyttäisiinkin.
jos kellään on mistään vastaavanlaisesta kokemusta, auttaisi hirveästi jos viitsisit kertoa oman tarinasi..
jäi itseä (muun muassa) mietityttämään tuo perätila jossa vauva on viihtynyt, että keskustellaanko mahdollisesta sektiosta sitten seuraavalla käynnillä vai odottavatko että olen halukas synnyttämään perätilassa olevan vauvan? normaalitilanteessa perätilasynnytys olisi ehkä harkittavissakin, mutta nyt kyllä säikähdin noita liikelaskentoja muita sen verran, etten tiedä riittäisikö rohkeus. kun koko raskausajan on jostain syystä vaivannut pelko vauvan vammaisuudesta/vammautumisesta, niin tuo tuntuisi kyllä olevan jo itselleni ainakin vähän liikaa "pyydetty". käsittääkseni ulkokäännöskin harvemmin onnistuu tai sitä ei edes yritetä, jos lapsivesi on vähissä?
sekin huolestuttaa, että voiko tämä tilanne tällaisenaan aiheuttaa lapselle jotain vahinkoa, vaikka lopulta esim. sektioon päädyttäisiinkin.
jos kellään on mistään vastaavanlaisesta kokemusta, auttaisi hirveästi jos viitsisit kertoa oman tarinasi..
Vastaukset 2
Vanhimmat
pysytteli sinnikkäästi perätilassa koko sen ajan, kun sitä asentoa seurattiin. Lapsivettäkin merkattiin olevan hieman normaalia vähemmän papereihin. Kolmannessa lääkärineuvolassa lääkäri totesi, että laitetaan miut äitipolille ja vauva yritetään kääntää. Se tais olla 36 4, kun kääntämistä yritettiin, ei onnistunut alkuunkaan, rupesi pelkästä kosketuksesta supistelemaan, joten lääkäri jätti puuhan sikseen. Menin sitten lantioröntgeniin, jonka mukaan vauva mahtuisi tulemaan myös alakautta. 38 0 oli uusi äitipolikäynti, silloin katottiin taas asento ja silloin tehtiin alustava päätös (itse sai päättää), haluaako sektion vai synnyttää alateitse. Ja se oli nimenomaan alustava päätös, mieltänsä sai muuttaa senkin jälkeen. Sovittiin uusi aika parin viikon päähän (40 0), sillä päätin kuitenkin yrittää synnyttää vauvan. Synnytys käynnistyi kuitenkin 39 6 ja poika syntyi rv 40 0, 17 minuuttia äitipolille sovitun ajan jälkeen, heh. Aika paljon pelkäsin ennakkoon mutta ihan hyvin synnytys kuitenkin sujui. Välilihahaavan paraneminen vei aika kauan, se oli inhottavinta koko puuhassa. Vaikea päätös, onnea sinulle matkaan. Jos haluat kysellä jotain tarkemmin, kerron kyllä mielelläni lisääkin. :-) PS: Painoarviot voi heittää aikalaillakin ja lopussa useimmat lapset kasvavat vauhdilla! PS2: Lääkärit kyllä suosittelevat tai oikeastaan määräävät sektion silloin, kun perätilasynnytys ei ole mahdollinen. Minä sain itse päättää, koska vauvan ja minun koot olivat sopivat. Mielenkiintoista tilanteessa oli se, että ennakkoon tuntui, että sairaalassa on tapana synnyttää myös perätilalapset, jälkikäteen sain kuulla, että lähes kaikki tapaukset leikataan. Perätilasynnytys ensisynnyttäjällä on kuulemma aika harvinainen.
Olen rv 39 ja huomenna aika sectioon. Sikiön epäiltiin olevan perätilassa jo viikkoja sitten ja asia varmistettiin pari viikkoa sitten ultrassa. Sitten oli tarkoitus mennä lääkärille, jotta lääkäri yrittäisi kääntää sikiön. Perätilassa olevan sikiön peppu oli jo kuitenkin niin alhaalla ja lisäksi lääkäri kertoi kohtuni olevan sydämen mallinen, joten kääntämistä ei edes yritetty. Painoarvion ja lantioni väljyyden perusteella lääkäri kysyi mielipidettäni, haluanko section vaiko yrittää alatiesynnytystä. Sikiön kokoarviot ovat kuulemani perusteella lähes aina osuneet vikaan ja raivotarjonnassa olevan sikiön synnyttäminenkin on jo uroteko, joten päädyin itse sectioon. Huomenna pitäisi sitten esikoisen syntyä...