Onko kukaan kokenut samaa, että jostain raajasta on poistettu kipsi.
Minä sain eilen käteni vapaaksi ja teen silläkin kädellä jotain askareita, vaikka se ei se "tärkeämpi" käsi olekaan.
Jotenkin sitä kättään varoo ja aristelee, vaikka se on aivan terve ja kivuton, mutta kamalan näköinen! Niinkuin kuihtunut ja näivettynyt. Minulle sanottiin, että ensi viikolla tähän aikaan näyttää jo paremmalta.
Huomenna aion jo hiihtää, ainakin yritän. Ei ole kielletty, päinvastoin. Fysioterapiaakin annetaan kahdeksan kertaa ja se on juuri tuollaista vomaharjoittelua.
Hyvää Uutta Vuotta kaikille!
Älkää liukastelko!
Minä sain eilen käteni vapaaksi ja teen silläkin kädellä jotain askareita, vaikka se ei se "tärkeämpi" käsi olekaan.
Jotenkin sitä kättään varoo ja aristelee, vaikka se on aivan terve ja kivuton, mutta kamalan näköinen! Niinkuin kuihtunut ja näivettynyt. Minulle sanottiin, että ensi viikolla tähän aikaan näyttää jo paremmalta.
Huomenna aion jo hiihtää, ainakin yritän. Ei ole kielletty, päinvastoin. Fysioterapiaakin annetaan kahdeksan kertaa ja se on juuri tuollaista vomaharjoittelua.
Hyvää Uutta Vuotta kaikille!
Älkää liukastelko!
Vastaukset 18
Vanhimmat
olet saanut kipsin pois ja kätesi suurinpiirtein kuntoon.
Minulla ei ole koskaan ollut kipsiä missään, mutta
kipsissä olen ollut monta kertaa. Toivottavasti
ei kuitenkaan tänä uutena vuotena.
kun kouluaikaoinani oli kokeet :( ;)
Eiköhän tästä kansasta löydy yllättävän paljon murtuman tai jonkin operaation vaatimia kipsauksia.
Itselläni ovat olleet molemmat kädet ja toinen jalka kipsissä, onneksi eri aikaan.
Ensimmäinen käsimurtumani sattui kasvuiässä, kipsi pois kolmessa viikossa.
Jalka oli paketissa 2,5 kk. Kävely täytyi opetella sauvojen kanssa. Viikon se vaati.
Viimeinen käsimurtumani oli ns, 'seurusteluvamma'.
Rannetta ja sormia täytyi jumppauttaa muutama viikko kipsin poiston jälkeen.
En muuten ollut töistä pois päivääkään näiden takia.
Mutta, minä olisin utelias kuulemaan 'monikipsisten' kokemuksia kipsiajoiltaan.
Heidän tilanteensa on aivan toinen kuin meidän 'yksikipsisten'.
Yhdellä kaverillani olivat molemmat kädet kipsattuina samanaikaisesti. Toisella puolestaan molemmat kädet ja toinen jalka.
Ne haittaavat todella elämää!
ja tervetuoloa kaksikätisten joukkoon..:)
Olen minäkin murtanut ranteeni karran, ja niinkuin sanoit, se käsi oli kipsin poiston jälkeen "huvittavan" kuivelon näköinen, jotenkin kuin pikkuvauvan sääri.., jos ymmärsit vertaukseni..:)
Minulla käsi jouduttiin vielä operoimaan leikkaamalla, kun se oli luutunut väärään asentoon, siihen jouduttiin laittamaan "rautaa" tueksi, eli nyt olen oikea rautakoura..:)
"rautakoura."
Pirre rautakoura. Minun on vaikea ajatukissani mieltää sinua kovakouraiseksi, sillä olen saanut käsityksen, että olet pehmeitä arvoja kunnioittava.
No, tämä oli vain tämmöistä huulen heittoa.
Hyvää yötä vain kaikille ja huomenna sitten valetaan tinaa ja ammutaan raketteja taivaalle.
Mitähän ensi vuosikin tuonee tullessaan?
sitä kristallipalloa, jos vähä urkkisi etukäteen..:))
Hyvää yötä..
minulla oli nilkkamurtuma ja jalka oli kipsattu polveen asti. Pidin kipsiä kesähelteellä kuusi viikkoa ja kun sen sai pois, jalka oli kuin surkastunut, kun lihaksia ei oltu käytetty. Se tuntui niin kevyeltäkin että viskoin sitä sinne tänne ennen kuin totuin siihen. Ja uskokaa, kyllä oli jalkapohjan kovettumat hävinneet, ne oli kuin pikkulapsella.
Onnea Renatalle, voin kuvitella miten ihanalta elämä nyt tuntuu.
täällä meilläpäin, muuten olisin lähtenyt hiihtämään. En oikein osaa nuoskakelillä hiihtää, vaikka suksivoidekin olisi juuri sopiva. Mielestäni mukavinta on hiihdellä tuollaisella 4 - 7 asteen pikkupakkasella.
Luulen, että nilkkamurtuma on vielä pahempi kuin ranteen, vai onkohan?
Näissä raajoissammehan on monenlaisia luita ja minun murtunut luuni oli kuulemma veneluu, joka on kaikkein pahin rannealueen murtumista.
Kun sanoit "viskoin sitä (jalkaa) sinne tänne", niin se toi niin hauskan mielikuvan, että minua ihan nauratti.
Nämä murtumat eivät kyllä ole naurun asia - ja se kutina siellä kipsin alla. Rapsuttelin pitkällä kudinpuikolla aina välillä kipsin alta kun oikein kutisi.
Hyvää Uutta Vuotta Sinulle Marja Piirakka, sekä kaikille muillekin!
tuli vesikelit, ostin eilen uudet sukset ja suunnittelin lähteväni tänään niitä vähän koeajamaan, mutta tämmöisellä kelillä ei tee mieli yhtään hiihtämään...no kai se vielä kunnon talvi tulee..:)
teiltä , joilla on ollut murtuma jossain raajassa, että onko se viluisempi(jalka tai käsi)sitten kun kipsi on poistettu?
Ehkä ei kesäaikana, mutta näin talvella.
Kun kävelin tuolla ulkona, niin tätä oikeaa kättä ja rannetta paleli, mutta vasenta ei yhtään.
Samanlaiset vanttuut olivat kummassakin kädessä.
vioitunutta kättä kolottaa ilmojen muuttuessa, siis siitä tuli sääpuntari ..:)
Palelemista en huomaa, johtuu ehkä siitä kun tappauksesta on jo yli 10 vuotta..
Onneksi olkoon. On se jännä miten arvokkaiksi itsestään selvinä pidetyt asiat muuttuvat, kun vähäksi aikaa joutuu vaikkapa kipsatuksi.
Suosittelen uintia sinullekin. Veden vastus on lempeä ja tarjoaa hyvää fysioterapiaa.
Oma nilkkani meni sijoiltaan ja murtui sirpaleiksi, joita korjailtiin sitten lonkkaluusta otetulla palasellakin. Olin kuullut surkastuneista lihaksista, joita ilmestyy kipsin alta. Löin vedon itseni kanssa, ettei minulle kävisi niin. Koin toisenlaisen yllätyksen: hämmästyin vahvan pohjelihakseni mustakiharaista karvaisuutta, kun kipsi poistettiin. ;)) Lääkäri ihmetteli nauraessani, miksi lihakset eivät olleet surkastuneet. Kerroin hänelle saman, jota suosittelen kaikille kipsatuksi joutuville.
Jumppasin jalkaani kipsin sisällä koko kuuden viikon ajan. Jännitin ja rentoutin niitä oikeastaan koko ajan, kun en ollut liikkeellä. Pian jumppaliikkeet käynnistyivät melkein itsekseen. Heti kipsistä otettua mittasin pohjelihakset ja kipsissä olleen jalan ympärysmitta oli sentin suurempi kuin terveen jalan. Kun halusin päästä taas liikkumaan ja nilkka oli arka ja jäykkä, aloin päivittäiset uintiharjoitukset. Niiden avulla nilkan liikerata palautui nopeasti ja lääkärikin ihmetteli nopeata toipumista.
Harmitti, ettei potilaille anneta ohjeita isometrisestä harjoittelusta ja uinnista, vaikka kaikki tietävät niistä saatavan hyödyn. Mitä vanhemmaksi tulemme, sitä tärkeämpää on pitää huolta liikeratojen säilymisestä ja lihasten kunnosta. Yritetään olla liukastelematta jääkeleillä ja vältetään kaikenlaista kipsiin joutumista. ;))
Ole iloinen että on noin pieni vaiva,kun kipsi poistetaan kaikki on ok,pienen jumpan jäjkeen.Itseltäni on poistettu oikeanpulen lonkkaluu.Elikä ei ollekaan lonkka niveltä.Elämä jatkuu!
on ollut ja on monin verroin vaikeampaa, mutta minä nyt tässä vaan kertoilin palstatutuille kuulumisia, enkä oikeastaan tahtonut valittaa.
Enemmänkin vaihtaa kokemuksia, eli kuulla miltä muista on tuntunut kun kipsi on poistettu.
Onko koipi tai käpälä surkastunut, tai kylmälle arka jne.
Minulla oli ensimmäinen kerta kun teloin ranteeni, tai yleensä mitään, ja luulen, että hiippailen varovaisemmin jatkossa liukkaalla kelillä.
En ymmärrä paljoakaan ortopediasta, mutta eikö
keinoniveliä ole mahdollista hankkia?
Tarkoitan sinun puuttuvaa lonkkaniveltäsi.
Hyvää alkavaa vuotta Sinulle "olosuhteista" huolimatta!
Kuten sanoit, elämä jatkuu ja synkimmälläkin pilvellä on hopeareuna.
Kysymykseesi keinonivelestä,ei mahdollinen minun tapauksessa.Ymmärsin kyllä viestisi tarkoituksen,vuoden vaihde teettää kaikenlaista niinkuin se minun viesti.Kyynärsauvoilla eteenpäin.ELÄMÄ ON IHANAA!
Näin ne nimet muistissa muuttuu.
varmaan joudu loppuikääsi kyynärsavoilla kulkemaan?!
Anteeksi jos kuulostan jankuttavalta, mutta eikö lääketiede tee nykypäivnä ihmeitä?
Sydämen siirroisia lähtien vaihdetaan ja uusitaan ihmisille osia.
Optimistinen asenne ja tyytyväinen mielenlaatu auttavat näköjään sinua kun kuljet niillä kyynärsauvoillasi.
Onhan paljon ihmisiä, jotka eivät voi liikkua omin avuin millään lailla. Olen opetellut ajattelemaan aina vastoinkäymisten sattuessa, että vieläkin huonommin olisi voinut käydä.
Kyllä niitä sauvoja on käytettävä,ehkä joskus tulevaisuudessa voi jonkun askeleen ottaa ilman tukea.Sauvojen kanssa oppii liikkumaan aika ketterästi,tosin kantaminen on aika vaikeaa.PIENIVAIVA KUN PÄÄ PELAA!