Tietoja Hermeliinikaneista

http://iki.fi/sonja
Siellä on paljon OIKEAA tietoa kaneista ja niiden hoidosta ym..

Heti tähän alkuun, se on hermeliini ei hermeliinikani ;)

En itse sanoisi että kanit niinkään helppoja ovat, niitä täytyy säännöllisesti päästää pomppimaan, ruokkia, helliä jne.
Itse sanoisin helpoksi lemmikiksi hamsterin. ;)
Mutta asiaan..

Itselläni on 3 hermeliiniä;

-Naaras, täyttää maaliskuussa 3v. ja se tuli minulle n.2½kk ikäisenä. Ihanan persoonallinen tapaus, vaikka välillä on huonompia päiviä. Tykkää mielellään tuhota häkissään olevia pyyhkeitä ja yrittää päästä ulos aamuisin 6 aikaan. =D Muuten mainittakoon, että hän tykkää yli kaiken poseerata. Huonoina päivinä kani ei muuta tee kuin äksyile, mutta sitten taas seuraavana päivänä jo pestään taas äidin naamaa tuttuun tapaan. Saanut 2 poikuetta, viime poikuetta odottaessa siihen ei kannattanut kovin paljoa koskea, sen verran oli pahaluonteisena. Mutta ymmärrettävää se on, kun toisen mahassa oli 2 pientä karate vauvaa. :)

-Naaras, Täyttää ensi vuoden lokakuussa 1v. eli on vasta pikkuinen, kohta 3kk vanha. Se on syntymästään asti meillä ollut, ylemmän kanin poikanen siis. ;)
Tuossa kun hän oli 8vk vanha, niin silloin oli neidillä pippurinen luonne, kävi meinaan äitiinsä kiinni. Mutta nyt neiti on taas rauhoittunut, ja eilen viimeksi oli äitinsä kanssa pomppimassa rauhaisasti lattialla. Ai niin, ja tekee kaiken pahan äitinsä esimerkistä. Esim. jos äiti menee jyrsimään pahvilaatikkoa, niin pikku neiti tulee heti tekemään samoin. =D

-Uros, täyttää kesäkuussa 3v. ja tulee tammikuussa olleeksi minulla vuoden.
Eli se on aikuisena ostettu. Luonteeltaan herra on aika säikky. Käsiteltyä herraa saa kunnolla, kunhan sen vain muistaa ensin kunnolla rauhoittaa kun ottaa syliin. Nyt viime aikoina on rohkaistunut vähän liiankin paljon, ja yrittää koko ajan karata mattoltaan katsomaan tyttöjä toiseen päähän taloa. Ennen sai meinaan pitää luukkua koko ajan auki, kun ei ulkoiluttanut toista kania hänen mattonsa lähellä, mutta nykyään ei voi sitä niin pitää, kun koko ajan täytyy olla vahtimassa.




Yleensä kasvattajat suosittelevat urosta lemmikiksi, koska naarailla saattaa olla pippurisempi luonne, ja se on kyllä monessa tapauksessa ihan totta. Itse kyllä jotenkin pidän naaraita parempina lemmikkeinä, juuri luonteen takia. Kun tuo minunkin uros on mitä on. Kun yrittää ottaa syliin, se lähtee karkuun...
Ja meillä naaraat ovatkin "parempia" sylikaneja. Tykkäävät olla rapsuteltavina. Ainut on, että tuolla vanhemmalla naaraalla on aina sillon tällöin tapana pissta syliin.. Mutta se on ollut sillä jo pienestä pitäen, niin osaan jo melkein aina katsoa, koskas sitä pissaa olisi tulossa. ;D

Mutta aina tulee muistaa se, että kanit ovat yksilöitä!

Mutta, hermeliini ei välttämättä ole paras ensimmäiseksi kaniksi (riippuu täysin yksilöstä!).. Poikaselle meinaan pitää pitää "kuria" tietyissä rajoissa, jottei siitä tule "hirvittävää terrorisoijaa".
Aikuinen hermeliini, jonka luonteen tietää jo etukäteen, voisi olla parempi vaihtoehto.
(Itselläni ensimmäinen kani oli [ja on] leijonanharja, joka tuli minulle melkein vuoden ikäisenä [täyttää tammikuussa 5v.])

mulla on itsellä hermeliini kani enkä ole kertaakaan katunut ottavani sitä, vaikka mulla ei ennen ole ollut kania. se on todella mukava ja seurallinen eläin :) mä annan mun kanin olla koko päivän vapaana ja silleen et se saa mennä omaan häkkiin ihan milloin haluaa. kannustan sua kyllä ottamaan hermeliinin jos vaan on aikaa ja halua hoitaa ja seurustella sen kanssa. siihen ei kyllästy, on se sellainen vipeltäjä :D hyviä kanin hoito vinkkejä löytyy helposti googlesta. :)

Hermeliini kani. Meil On Papu niminen kani, Se syö: Suklaata, Keksiä, jäätelöä, pikkuisen palan juustonakkia, sipsiä, susupalaa, vohvelisuklaata, juustosnacks, leivän kuorta, suklaatyynymuroja ja sen synttäreillä se söi suklaakakkua

Minulla on kokemusta niin hermeliinistä kuin nykyisestä kanistani, joka on kääpiöluppa.

Minulla oli kasvattajalta ostettu hermeliininaaras muutaman vuoden ja se jonkin verran kesyyntyi, hyppeli esim. sohvalle ja tuli syliini. Naaraskanimainen luonne sillä kyllä oli, eli se oli ajoittain vihainen, murisi ja toistuvasti kesäisin valeraskaana. Eli naarailla on poikasten hankkiminen mielessä ja jos eivät voi sitä toteuttaa, niin ne tulevat ärhäköiksi puolustamalla esim. omaa häkkiään ja ruokakuppia. Eräs lapsiperhe osti minulta tuon kanin ja se pääsi maalle muiden kanien laumaan. Syynä luopumiseen oli siis ko. naaraan melko vaikea luonne.

Sitten olin muutaman vuoden ilman kania.

Nyt minulla on ollut tammikuusta lähtien eräältä toiselta kasvattajalta ostettu kääpiöluppa uros. Se on paljon leppoisampi ja seurallisempi kuin em. hermeliininaaras. Tämä uros seuraa minua vapaana ollessaan joka paikkaan asunnossa. Se kaipaa silityksiä ja rapsutuksia. Se syö suoraan ihmisen kädestä. Lisäksi se myös hyppelee sohvalle viereeni ja tulee syliini. Eli tosi sosiaalinen tapaus!

Alottelijalle suosittelisin enemmän kääpiöluppaa kuin omapäistä hermeliiniä. Mutta valintahan on toki yksilöllistä.

Minä kyllä yllätyin positiivisesti, miten mukava kani kääpiöluppa onkaan!!!

Luppakorva!, uskotko että meidän kani (Papu) Syö herkkuja?

Haluaisin taas kanin minulla oli ennen kani nimeltään Banda ja sen rotu oli leijonaharja.
Banda kuoli muistaakseni vuosi sitten ja neiti oli hyvin ärtyisä ja vähän hankala koska
hänen turkkia piti harajata... Nyt haluaisin uuden kanin siis hermeliinin haluisin tietää
onko tämän rodun luonne hyvä ja sosiaalinen?

Hermeliini meillä, eikä oppinut edes pullosta juomaan. Meillä juo ihan kupista veden.