Nuori nainen vilkaisi miestä kävellesään. Silmät välähtelivät juonikkaan näköisinä. Sitten nainen meni pöytään jossa ystävänsä odotti. Ravintola oli muuten tyhjä;vain me kolme. Minä joka oli kummallisesti alkanut ajatella nuorta naista, juuri tuota naista aiemmin, hirvittävässä rohkeudenpuuskasani menin naisen pöytään vaikkei siihen mahtunut kuin kolme ja tilaa oli koko ravintolassa vaikka millä mitalla. Olo oli vaivautunut, olinko mennyt liian pitkälle. Naisen silmät välähtelivät ja hän totesi ystävälleen huolestuneella äänellä:"Ei ole enää ketään tätä ikäpolvea". Silloin välähti: Hän on sinkku. Ravintolasta poistuttiin. Kuka oli tuo nainen ? Miten sen saisi selville ? Erään ystävän kaupassa havaitsin tuon naisen ajavan ohi liikerakennuksen ja arvuuttelin missä hän olisi työssä. Sitten kävi tuuri: Nainen ajoi toisen kerran liikerakennuksen ohi. Seurasin häntä. Tätä oli edeltänyt vaihe jossa nainen ajoi jälleen liikerakennuksen ohi ja katsoi minuun liian pitkään. Missä hän asui. Muistin nähneni hänet kirjaston parkissa joskus. Epäilin että hän ei asunut kaupungissa. Taas tuuria: Kävelin samassa parkissa ja hänen autonsa oli pysäköity sinne, rekisterinukeron olin ottanut ylös jo aiemmin. Sitten tiedustelin auton omistajaa. Hänhän oli sukunimeltään tuttu ! Naapurissani asui lapsuudessani sukunimeltään tuollainen perhe, mutta en muistanut kuin yhden lapsen, myöhemmin muistiini tuli kuva, josta syntyi epäilys että juuri tuo nainen oli ollut lapsena naapurini lyhyen aikaa ja lapsia olikin kaksi. Auton tiedoista sain selville osoitteen. Hänhän asui parkin vieressä. Seurasi merkillisiä teorioita ja syntyi epäilyksiä kummalisten muistikuvien vuoksi. Sitten marraskuussa laitoin po. auton tuulilasiin paperilapun. Myöhemmin toisen ja muutaman muun. Ilman nimeä. Kortteja lähettelin ilamn nimeä. Seurasi tyrmäys: Lopeta heti ! Mistä hän tiesi kuka olin? Merkillinen teoria oli noussut mieleeni. Mutta rakkaus johdatti uuteen tyrmäykseen. 1993. Olin antanut puelimella yhden hälytysäänen merkkejä. Lopetin mutta epäilys jäi.
Sitten vuonna 1998 soi puhelimen hälytysääni kerran. Se toistui seuraavana kuukautena. Sitten 1999 heti alussa neljä merkkiä eräästä firmasta. Olin samalla vuoien varella saanut muuta tietä merkkejä, joista saattoi päätellä, että em. merkillinen teoria on ehkä totta...epäilyksiä, uskoa, epäuskoa ja puhelinmerkkejä tuli varmaankin n. 30 vuoteen 2005, viimeinen muutama päivä sitten.
Netissä aloitin etsinnän jo aiemmin ja tulosta tuli vihjailun muodossa ja jossain vaiheessa olin muistanut kuinka hän oli sanonut lapsena että isoina menemme naimisiin, suostuin silloin.
Mutta kohtaamisellamme on este, vaan ei taida olla estettä enää sanovat eräät. Silmänsä kertoivat rakkaudesta ja en voi niitä unohtaa. Kohtalo on vääjäämätön.
Rakkaudella P.
Sitten vuonna 1998 soi puhelimen hälytysääni kerran. Se toistui seuraavana kuukautena. Sitten 1999 heti alussa neljä merkkiä eräästä firmasta. Olin samalla vuoien varella saanut muuta tietä merkkejä, joista saattoi päätellä, että em. merkillinen teoria on ehkä totta...epäilyksiä, uskoa, epäuskoa ja puhelinmerkkejä tuli varmaankin n. 30 vuoteen 2005, viimeinen muutama päivä sitten.
Netissä aloitin etsinnän jo aiemmin ja tulosta tuli vihjailun muodossa ja jossain vaiheessa olin muistanut kuinka hän oli sanonut lapsena että isoina menemme naimisiin, suostuin silloin.
Mutta kohtaamisellamme on este, vaan ei taida olla estettä enää sanovat eräät. Silmänsä kertoivat rakkaudesta ja en voi niitä unohtaa. Kohtalo on vääjäämätön.
Rakkaudella P.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.