Nyt kun täällä on niin paljon puhuttu amk:oiden ja korkeakoulujen eroista, niin tulipa mieleeni että onko kukaan ehtinyt miettiä amk-insinöörin ja DI:n eroa?
Amk-insinöörien puolustus vastaväitteisiin tuntuu olevan se, että tavoitellaan samoja työpaikkoja jne...ja että "osataan enemmän käytäntöä".
Voisin melkein kuvitella, että jokin ero siinä hommassa kuitenkin on...jo opintoviikotkin sen osoittavat, kun esimerkiksi minä valmistuin insinööriksi, ja olen nyt opiskellut vuoden korkeakoulussa valmistuakseni DI:ksi, sain hyvityksiä ainoastaan 60 opintoviikkoa, vaikka insinöörin tutkinnossa laajuus oli se 160! -Päättelin siitä että opintoviikot eivät _ihan_ täysin vastaa toisiaan ;)
Aikaisemmin olin kovin tyytyväinen siihen että sain amk-opiskeluissa hankittua käytännön taitoja, ja niin ajattelin minäkin että kyllä ne DI:t ovat niin olevinaan...ja eivät tajua käytännöstä mitään. Harmikseni kuitenkin huomasin että eipä se paljon auta, kun kuitenkin on nytkin pakko olla kesät töissä, ja kyllä nyt tuntuu että aikani olisin voinut käyttää paljon paremmin, juuri teorian opiskeluun silloin, sillä käytännön taidot tulevat opituksi joka tapauksessa kesäisin nykyään.
Opetuksen taso on myös jonkin verran erilainen...kulutin amk:ssa 4 vuotta ja sain insinöörin "pätevyyden". No, nyt olen siis vuoden ollut TKK:lla, ja voin kyllä sanoa että tuossa vuodessa olen oppinut _paljon_ enemmän kuin mitä tuo koko insinööritutkinto minulle antoi...
Mutta tajusin kyllä senkin, että eihväthän kaikki voi olla korkeasti koulutettuja. Kyllä se insinöörintutkintokin on sellainen, joka tietyllä tavoilla pätevöittää tiettyihin tehtäviin, ja senkin tutkinnon haltijoille on varmasti olemassa paikkansa...
DI vs. amk-inssi
18
4630
Vastaukset
- Juu-u.
Eiköhän tämä aihe ole jo käsitelty moneen kertaan tällä palstalla...
- Zvona
Eli huomautan sen verran, että myös ammattikorkeakoulu on korkeakoulu. Eli ei puhuta ammattikorkeakoulujen ja korkeakoulujen eroista vaan ammattikorkeakoulujen ja tiedekorkeakoulujen eroista.
En osaa sen tarkemmin sanoa, mitä eroa on insinöörin ja diplomi-insinöörin opinnoilla. Sen verran tiedän, että di on teknisempää ja menee moniin asioihin syvemmälle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö insinöörin tutkinnolla olisi käytännön virkaa.- DI
Ammattikorkeakoulu ei edelleenkään ole korkeakoulu vaan nimenomaan ammattikorkeakoulu joka on kehittynyt aiemmasta koulutustasosta "opisto". Todellisuudessa suuri osa ammattikorkeakouluista toimii edelleen samojen opettajien ja opetusmenetelmien varassa kuin aiemmin, ainoastaan tutkinnon rakennetta on hieman muokattu ja amk:sta muutamia vuosia sitten (murrosvaiheessa) valmistuneiden mielipiteiden mukaan ei aina parempaan suuntaan. Eli pidetään ne termit erillä toisistaan AMK ja TKK eivät ole, eivätkä tule olemaan sama asia, piste.
Se, että kaikkia koulutustasoja tarvitaan on totta ja toivonmukaan kaikille löytyy mielekkäitä hommia, mutta turha näiden suht uusien nimien varjolla on pyrkiä pakkaa sekoittamaan, vai meinaako joku täällä kirjoittelevista amk-insinööreistä olevansa selkeästi parempi näissä paljon mainostetuissa "käytännön hommissa" kuin muutamia vuosia aiemmin valmistunut opistoinssi?? Veikkaanpa, että asia on jopa toisinpäin. - Zvona
DI kirjoitti:
Ammattikorkeakoulu ei edelleenkään ole korkeakoulu vaan nimenomaan ammattikorkeakoulu joka on kehittynyt aiemmasta koulutustasosta "opisto". Todellisuudessa suuri osa ammattikorkeakouluista toimii edelleen samojen opettajien ja opetusmenetelmien varassa kuin aiemmin, ainoastaan tutkinnon rakennetta on hieman muokattu ja amk:sta muutamia vuosia sitten (murrosvaiheessa) valmistuneiden mielipiteiden mukaan ei aina parempaan suuntaan. Eli pidetään ne termit erillä toisistaan AMK ja TKK eivät ole, eivätkä tule olemaan sama asia, piste.
Se, että kaikkia koulutustasoja tarvitaan on totta ja toivonmukaan kaikille löytyy mielekkäitä hommia, mutta turha näiden suht uusien nimien varjolla on pyrkiä pakkaa sekoittamaan, vai meinaako joku täällä kirjoittelevista amk-insinööreistä olevansa selkeästi parempi näissä paljon mainostetuissa "käytännön hommissa" kuin muutamia vuosia aiemmin valmistunut opistoinssi?? Veikkaanpa, että asia on jopa toisinpäin.Mielestäsi ammattikorkeakoulu ei ole korkeakoulu? Taitaa korkeakoulujen arviointineuvosto haaskata aikaansa ja resurssejansa keskittymällä amk:jen arvioimiseen. Alla pari linkkiä, joiden perusteella en lähtisi väittämään, että ammattikorkeakoulu ei ole korkeakoulu.
http://www.arene.fi/suomi/ylakuva.cfm?pageID=1&top=otsikko_amkjarjestelma.cfm
http://www.kka.fi/ajankoht.lasso - amk hoitsu
Zvona kirjoitti:
Mielestäsi ammattikorkeakoulu ei ole korkeakoulu? Taitaa korkeakoulujen arviointineuvosto haaskata aikaansa ja resurssejansa keskittymällä amk:jen arvioimiseen. Alla pari linkkiä, joiden perusteella en lähtisi väittämään, että ammattikorkeakoulu ei ole korkeakoulu.
http://www.arene.fi/suomi/ylakuva.cfm?pageID=1&top=otsikko_amkjarjestelma.cfm
http://www.kka.fi/ajankoht.lassoTäytyy kyl nyt kommentoida hieman... nimittäin todellakaan ammattikorkeakoulu EI ole korkeakoulu. Minä aloitin opiskeluni opistossa ja parin vuoden kuluttua siirryin ammattikorkeakouluun vastaavalle linjalle eri paikkakunnalle. Valmistuin ammattikorkeakoulusta, mutten todellakaan pidä itseäni edellisiä kurssikavereitani "pätevempänä", voisin jopa väittää että taisi olla vikatikki siirtyä "korkeakouluun". Samoissa töissä olen kuin opistosta valmistuneet, eikä amk taustana näy missään! Näin on varmasti myös inssipuolella. Jos haluan korkeakouluun menen yliopistoon, enkä amk:hon! Itseasiassa en viitsi kohottaa itseäni yhtään opistosta valmistuneiden yläpuolelle, eikä sinunkaan pitäisi!
- inssi jo vuodesta -93
amk hoitsu kirjoitti:
Täytyy kyl nyt kommentoida hieman... nimittäin todellakaan ammattikorkeakoulu EI ole korkeakoulu. Minä aloitin opiskeluni opistossa ja parin vuoden kuluttua siirryin ammattikorkeakouluun vastaavalle linjalle eri paikkakunnalle. Valmistuin ammattikorkeakoulusta, mutten todellakaan pidä itseäni edellisiä kurssikavereitani "pätevempänä", voisin jopa väittää että taisi olla vikatikki siirtyä "korkeakouluun". Samoissa töissä olen kuin opistosta valmistuneet, eikä amk taustana näy missään! Näin on varmasti myös inssipuolella. Jos haluan korkeakouluun menen yliopistoon, enkä amk:hon! Itseasiassa en viitsi kohottaa itseäni yhtään opistosta valmistuneiden yläpuolelle, eikä sinunkaan pitäisi!
No, AMK:ssa ainoastaan tekniikan puoli eli inssikoulutus ansaitsee korkeakoulun arvon. Kaikenmaailman tradenomit ja hoitsut ovat vain ammattikoulutason jatkokursseja (eikä siinäkään kovin hääppöisiä). Tosi suuri virhe oli nostaa näitten koulutuksen statusta inssikoulutuksen kustannuksella.
Inssikoulutukseen liittyen on turha valittaa, siitä että kurssit ovat samanlaisia kuin opisto aikoihinkin. Opistoinssi koulutus kun oli jo aikoja sitten niin teoreettista ja vaativaa, että käytännössä riitti nimen vaihtaminen ja niin sen kuuluikin olla.
Näihin muihin aloihin piti sitten alkaa rustaamaan kaiken maailman lisäkursseja, että saatiin edes opintoviikko määrät vähän lähemmäksi inssikoulutusta.
- teekkari
jaa-a.
Olen tuleva diplomi-insinööri, naispuolinen sellainen. Mielestäni insinöörin ja diplomi-insinöörin erona on ensimmäiseksi se, että DI:t valmistuvat pääasiassa johtotehtäviin, eivät tekemään "oikeita" töitä=) Ainakin minä (tuleva tuotantotalouden DI) opiskelen paljon johtamista ja kaupallisia taitoja teknisten opiskeluiden lisäksi. Tietty toi tuotantotalous selittää osan niistä, mutta kyllä kaikki diplomi-insinöörit opiskelevat johtamista. Amk:sta tulee sitten enemmän niitä inssejä, jotka oikesti joutuvat tekemään töitä! Elis siis DI:t ovat järjestäin jonkinasteisia johtajia, toisin kuin amk:t.
Lisäksi ero huomataan palkkauksessa. Katselkaapas taulukoita jos ette usko... En väitä, että olisi fakta, että dipat saa kovempaa palkkaa, mutta samasta työstä heille kyllä maksetaan enemmän palkkaa kuin amk-insinööreille.
Ja vielä niistä opintoviikoista. Teknillisessä korkeakoulussa niiden saaminen on "hieman" hankalampaa kuin amk:ssa ja töitä joutuu tekemään enemmän. Sen takia olisi älytöntä jos amk-inssin ei tartteisi käydä korkeakouluun tulon jälkeen kuin 20 opinto-viikkoa ja valmistuminen olisi siinä=) Kyllä opetuksen tasossa ja opintojen tasossa on tosi iso ero.
En vieläkään osaa olla hiljaa vaan puutun tohon ammattikorkeakoulu=korkeakoulu-kommenttiin. Noinhan se virallisesti taitaa olla, ainakin jenkeissä (jossa koulutuksen taso on todellakin aika heikko...) pidetään suomalaista ammattikorkeakoulututkintoa korkeakoulututkintona. Suomessa vaan arvostus noiden kahden välillä on täysin erilainen. Esim insinööreistä puhuttaessa amk-insinööri vastaa entistä "opistoinsinööriä", amk-nimike tuli vasta muutama vuosi sitten. Ja jos mietitään ekonomin ja tradenomin erojakin niin kyllä kuilu siinä välissä on todella syvä!! Kyllä just siinä arvostuksessa on ISOOO ero, sen huomaa esim. töitä hakiessa.
Niinku nimikin jo sanoo, ammattikorkeakoulu on ammattikoulun ja korkeakoulun välimuoto! =) Korkeakouluun siitä on vielä pitkä matka.- Zvona
> En vieläkään osaa olla hiljaa vaan puutun tohon
> ammattikorkeakoulu=korkeakoulu-kommenttiin.
> Noinhan se virallisesti taitaa olla, ainakin
> jenkeissä (jossa koulutuksen taso on todellakin
> aika heikko...) pidetään suomalaista
> ammattikorkeakoulututkintoa
> korkeakoulututkintona. Suomessa vaan arvostus
> noiden kahden välillä on täysin erilainen. Esim
> insinööreistä puhuttaessa amk-insinööri vastaa
> entistä "opistoinsinööriä", amk-nimike tuli
> vasta muutama vuosi sitten. Ja jos mietitään
> ekonomin ja tradenomin erojakin niin kyllä
> kuilu siinä välissä on todella syvä!! Kyllä
> just s iinä arvostuksessa on ISOOO ero, sen
> huomaa esim. töitä hakiessa.
> Niinku nimikin jo sanoo, ammattikorkeakoulu on
> ammattikoulun ja korkeakoulun välimuoto! =)
> Korkeakouluun siitä on vielä pitkä matka.
Kehoitan tarkistamaan faktat ennen tällaisen kirjoittelun harrastamista. Kun nyt kuitenkin tunnut olevan niin varma sanomisistasi, niin selvitätkö samalla minulle nämä sanat :
Olet sitä mieltä, että ammattikorkeakoulu ei ole korkeakoulu : "Duaalimalli"
Olet sitä mieltä, että jenkeissä, jossa koulutuksen taso on heikko, pidetään amk-tutkintoa korkeakoulututkinona. Muualla, kuten Suomessa, tilanne on mielestäsi toinen : "Bolognan prosessi"
Olet sitä mieltä, että amk-nimike tuli vasta muutama vuosi sitten : "Omalla tiellä : Ammattikorkeakoulut 10 vuotta" (Edita, 2002) [1]
Olet sitä mieltä, että ekonomien ja tradenomien välinen kuilu on todella suuri. Mitenköhän tämä mielestäsi ilmenee? Palkoissa? Työtehtävissä?[2] Kuinka voit tietää tämän kuilun olemassaolosta? Kun sinä haet töitä, haet niitä di:nä - et tradenomina tai ekonomina.
Olet sitä mieltä, että amk on vain ammattikoulun ja korkeakoulun välimuoto. Korkeakoulujen arviointineuvoston [3] suunnalta viesti on kovinkin toisenlainen.
Tässä siis vähän pidempi selvitys siitä, mitä ovat faktoihin perustuvat erot, ja mitä ovat toista tutkintoa suorittavan opiskelijan mielikuvat.
[1] http://www1.edita.fi/publishing/uutuustuotteet/2002/20020618124522.html
[2] Vertailtuani Tradenomiliiton ( http://www.tradenomiliitto.fi ) ja Ekonomiliiton ( http://www.sefe.fi ) välisiä työmarkkinoihin liittyviä tilastoja, en löytänyt kovinkaan suurta eroa. Ainoa marginaalinen ero syntyy siitä, että ekonomit ovat olleet työmarkkinoilla vuosikymmeniä, tradenomit vasta n. 6 vuotta. Täten ylimpään johtoon ei tradenomeja juurikaan löydy.
[3] http://www.kka.fi - suosittelen tutustumaan. - DI
DI:t valmistuvat pääasiassa johtotehtäviin, eivät tekemään "oikeita" töitä=)
No kyllä ne DI:tkin saavat kuule ihan oikeesti tehdä töitä. Itseasiassa olen havainnut teoriahommat huomattavasti käytännön asioiden hoitoa rassaavammaksi. Mikä on työtä? Se, että rassaantuu joko henkisesti tai fyysisesti....Eli näin. - Kauppiksen käynyt
Tuotantotalouden dipl.ins. tyttöselle sanoisin, että voi Sinua raukkaa. Aika teoreettisesti tutkintoja vertailet ja luulet, ettet joudu töitä palkkasi eteen tekemään.
No, kunhan pääset "sorvin ääreen", niin huomaat, että tittelit on titteleitä ja kannukset on hankittava käytännössä. Se on loppujen lopuksi sama onko tiede- vai ammattikorkeakoulusta valmistunut. Ensimmäisten työvuosien jälkeen jyvät erottuu akanoista ja vasta sitten nähdään mitä hyötyä kenestäkin on.
Ps.
Mitenhän nuo Pohjois-Amerikkalaiset saavat kuitenkin aikaan niin mahtavan BKT:n vaikka koulujärjestelmä kusee? Olisiko yksi tutkimisen arvoinen asia rautaisen asenteen merkitys.
- DI:ksi lukeva AMK-inssi
No, asiahan menee niin, että DI:ksi opiskelevat ovat vähän tyhmempiä, koska tarvitsevat kuusi vuotta oppiakseen sen mitä AMK-inssi neljässä vuodessa.
Vai olisiko kuitenkin niin, että itse koulutuksilla ei ole pahemmin eroja vaan kyse on yksilöstä itsestään, kummasta tulee parempi insinööri... ;) - tuleva di
Toi on aika heikko perustelu, että di:ks lukevat olis tyhmempiä.. Vaikka mulla onkin vähän puolueellinen näkemys, kun olen itse tutalla ttkk:lla. Mutta kumpaankohan oppilaitokseen on vaikeempi päästä. Ammattikorkeeseen pääsee, ku menee pääsykokeisiin ja vähän hymyilee siellä. =)Ainakin ne pääsykoetehtävät on huomattavasti helpompia. Olen itse tehnyt molempien tehtäviä. Mutta teknisist korkekouluisthan sanotaan, että pääsykoe on koko homman helpoin koe. Taloon on helppo päästä sisään, mutta vaikeempi ulos.. =)
Jotenkin epäilen, että jos otettais amk:sta vaikka 100 kaveria, ni kuinkakohan moni niistä osais ratkaista vaikka teknisen pääsykoetehtävist fysiikast ja matikast molemmist 3 tehtävää kuudesta. Epäilisin että alle 5.
Mun sisko on just valmistunut di:ks ja sillä on mun mielestä aika hyvä palkka (~3000euroo). Mutta paikas, jossa itse olin töissä oli yks "amk-inssi" ja se nousi just firman pomoks. Palkka nousi silläkin varmasti aika korkeelle, kumminkin noin 90 hengen firma. Eli siis loppujen lopuks hyvällä tuurillakin pääsee pitkälle, mut just esim. di tai muulla korkeakoulututkinnolla varmistaa sen hyvän palkan/paikan.
Mutta kuitenkin koko keskustelus on tärkeätä huomata just se, että ei amk ole todellakaan turha koulu. Ei kaikki voi olla johtotehtävissä. Ja onhan amk:un käynyt kaveri paljon ammattikoulua käynyttä "viisaampi".- Just to say..
mutta tuntuu ällistyttävältä, että korkea-asteen opiskelijalla voi olla noin heikkotasoinen äidinkielen taito.
Johtotehtäviä tai hyvää palkkaa, eikö myös kirjalliseen ulosantiin kannattaisi hivenen panostaa??! - Kauppiksen käynyt
On erinomaisen huvittavaa seurata teidän insinöörejen keskusteluja ammatti- ja tiedekorkeakoulun eroista.
Tämä viesti, johon nyt vastaan on kaikista hauskin. Katsokaa nyt itsekin:
* vastaus on annettu väärään juureen (ei tuohon suoraan ylläolevaan, mihin se olisi looginen)
* johtotehtäviä jaetaan kirjoittajan mielestä jonkin koulun päästötodistuksen perusteella, ei henkilön pätevyyden.
* Ihmiset jaotellaan koulutaustaperusteisesti kolmeen eri luokkaan.
No... kun nyt pääset kunnolla töihin, niin opitte, ettei se maailma ihan noin mustavalkoinen ole.
- Mamma Mainio
Olen jo aikaisemmin ilmaissut mielipiteeni tällä palstalla, mutta ilmaistaampa se uudestaan.
AMK-insseillä on hirveä pätemisen tarve, koska he ovat kateellisia TKK-opiskelijoille: DI:it tulevat tienaamaan enemmän ja heidän koulutustasonsa on korkeampi. Teekkrit vain puolustava asemiaan, koska tämä koulu-uudistus on vienyt pohjan koulutukselta. FAKTA: jos on jaksanut opiskella DI:ksi, niin ovat he kyllä palkkansa ansainneet. Tiedättekö kuinka moni vaihtaa opiskeleessaan TKK:lla opinahjoaan? Omista tuttavistani on jo kolme vaihtanut koulua!- IT-alan inssi&FM
Olen samaa mieltä siitä, että DI-tutkinnon suorittaminen on kunnioitettava saavutus, mutta minusta kenellekään ei pitäisi maksaa suurta palkkaa vain tutkinnon takia. Palkka kuuluisi ansaita työtuloksilla, ei nimikkeillä. Totuus on kuitenkin se, että vaikka työntekijältä löytyisikin DI-tutkinto, voi hän olla työpaikalla aivan hyödytön tapaus. Toisaalta "huonosti" koulutettu voi olla työelämässä todella pätevä. Koulu ja työelämä ovat kuitenkiin aivan eri paikkoja. Jokaisesta DI:stä ei ole johtajaksi, niissä tehtävissä tarvitaan myös luontaista lahjakkuutta, jota ei koulun penkiltä tai kursseilta saa...
- Harri
Olen pitkään työelämässä ollut ns. opistoinsinööri konetekniikan opintolinjalta. Olen työskennellyt monissa yrityksissä ja minulla on ollut monenlaisia pomoja. Parhaita ovat olleet puuseppä joka toimi teknisenä johtajana, keskikoulun käynyt toimitusjohtaja sekä osastopäällikkönä ollut Diplomi-insinööri.
Viestini onkin lähinnä se että huolimatta koulutuksesta, kannukset joutuu kyllä työelämässä hankkimaan erikseen. Pohjakoulutus antaa valmiudet oppia asioita nopeammin.
Ennen sanottiin, että Diplomi-insinöörien tulisi osata kehittää uutta ja insinöörien soveltaa sitä käytäntöön.
Teknillisen opistoon valikoitui aikanaan henkilöitä, jotka olivat jo työelämässä olleita ja tiesivät mitä käytännössä oli odotettavissa. Monet luokkatovereistani olivat jo teknikoita ja jatkoivat insinööriksi. Heille oli helppoa siirtyä suoraan työelämään ja he osasivatkin monet käytännön asiat paremmin kuin opettajansa jotka olivat Dipl.inssejä.
Suurinta osaa siitä, mitä oppilaitoksissa opiskellaan, ei tarvita koskaan käytännössä.
Opiskelut menevät näiltä osin hukkaan.
Johtajuus on jotakin, mitä ei voi oikein kirjoista oppia. Joillakin ihmisillä on kyky saada ihmiset seuraamaan itseään luonnostaan. Jotkut joutuvat kiljumaan ja käyttämään painostusmenetelmiä (ks. sonera sekoilut).
Mainitsemani keskikoulun käynyt toimitusjohtaja oli omaa luokkaansa ihmisten käsittelyssä.
Hän oli edennyt varastomiehestä asemaansa käytännön kautta monessa portaassa, ja oli aina onnistunut ottamaan opikseen. Hänen arvovaltansa perustui asiantuntemukseen.- On marjat
Tuota ei olisi voinut paremmin sanoa.
Kyllähän sitä on itsekin tullut törmättyä kaikenlaisiin säveltäjiin, jotka kuvittelevat, että koulutustaso tai titteli tekisi ihmisestä jollakin ihmekonstilla hyvän esimiehen...
Tosiasiahan on, että esimiesasemassa tarvittava alaisten arvonanto tulee ansaita, jos meinaa että hommat hoituu.
Äkseeraamisella, "käskemisellä", hiillostamisella, tai perseeseen potkimisella ei aasia saa siirtymään kuin juuri sen pakollisen matkan (sen verran ettei pers'karvat pala ilmiliekillä).
Kun taas oikean asenteen omaavan esimiehen ei tarvitse kuin esittää toivomus ja hommat hoituu jopa paremmin kuin esitettiinkään.
Osaava tyyppi kun on osaava tyyppi, oli koulutus tai titteli mikä hyvänsä, asenteesta, luonteesta, ihmistuntemuksesta ja ihmissuhdetaidoista se kaikki on kiinni.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1462444
- 1751681
- 921578
- 691533
- 79914
Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k6865- 68851
- 59815
- 61798
Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes152745