Olen koulutukseltani yo-merkonomi ja ollut työelämässä jo jonkin aikaa, mutta haluaisin nyt vaihtaa alaa ja lähteä opiskelemaan catering-alan perustutkintoa. YO-pohjaista linjaa ei ole tarjolla. Aikuiskoulutusta on mutta siinä opetus tapahtuu iltaisin = en pääse. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäänee siis peruskoulupohjainen linja.
Toivoisin rehellisiä kokemuksia siitä, millaista on opiskella aikuisena (mahd. ainoana aikuisena) 16-vuotiaiden seassa? En sano ettenkö pitäisi nuorista, mutta koin ammattikoulun ilmapiirin väsyttäväksi ja turhauttavaksi jo silloin kun itse olin alle 20v... liekö minulle sattunut vain erityisen huonoja kokemuksia. Ovatko "nykyajan nuoret" motivoituneempia opiskelemaan?
Toivoisin rehellisiä kokemuksia siitä, millaista on opiskella aikuisena (mahd. ainoana aikuisena) 16-vuotiaiden seassa? En sano ettenkö pitäisi nuorista, mutta koin ammattikoulun ilmapiirin väsyttäväksi ja turhauttavaksi jo silloin kun itse olin alle 20v... liekö minulle sattunut vain erityisen huonoja kokemuksia. Ovatko "nykyajan nuoret" motivoituneempia opiskelemaan?
Vastaukset 7
Vanhimmat
huoli nyky nuorten motivaatioista. Nuoret on nuoria ja ihan mukavaa sakkia jos yleistetään. Itsestäsihän se on kiinni,kuinka sovit sakkiin. Mä ihmettelen miksi epäillä asiaa,jos ittelläs on motivaatio kohdallaan,mitä muiden motivaatioilla on tekemistä asian kanssa?
että jos 90% luokasta ei voisi vähempää kiinnostaa oppitunti ja he pitävät omaa showtaan, ei sille 10% kiinnostuneelle joukolle ole mahdollista keskittyä opiskeluun. Voi olla että minulla todella on poikkeuksellisen huonoja kokemuksia, mutta ammattikoulussa meillä meni kokonaisia tunteja opettajan ja oppilaiden riitelyä kuunnellessa. Opiskeltava asia jäi täysin sivuseikaksi, toisinaan siihen ei ehditty edes mennä. Taustameteli yltyi välillä korviahuumaavaksi, ryhmätyöt = yksi suuri vitsi, käytännössä yksi ihminen joutui tekemään kaiken yksin. Käytännön harjoittelut olivat pelleilyä jne.
TOIVON että satuin olemaan vain erityisen levottomalla luokalla aikoinaan.
olen ns. 'vanhus' luokallani amiksessa. Voin sanoa, että yleensä toivoo olevansa ihan muualla kuin tunneilla 16-vuotiaiden kanssa. Ihan mukavia tyyppejä ovat välillä noin muuten, mutta tunneista ei juurikaan tule mitään. Opettaja puhuu ja oppilaat huutaa/kiljuu/tappelee/kiusaa toisiaan/laulaa, eipä siinä paljon opi, ellei kalvolta lue. No, onneksi on edes se.
Sama homma täälläkin, välillä tuntuu, että nyt riittää. Aikaa palaa kaikkeen turhaan helvetisti. Eiköhän kestetä kuitenkin.
itsellesi oppisopimuspaikan? saisit työssäoppimispaikan ja koulutuksen, samaan aikaan.
rahallisesti ei niin hyvä ajatus, mutta ei tartteis söhliä siellä amiksessa lasten kanssa.
Tämä on ollut haaveeni ja kova etsintä on päällä, mutta paikat tuntuvat olevan kiven alla. Toivon että tärppäisi ja pääsisin jonnekin oppisopimuksella!
Oletko ottanut selville että onko ko. koulussa aikuisryhmää?