Muutamassa kirjoituksessa on kaivattu syvemmälle meneviä, perusteellisia arosteluja, joista ilmenisivät kirjoituksen vahvuudet ja hekkoudet.
Sopii mielestäni kysyä, onko kirjoituksissa syvyyttä, johon uppoutua?
Entä onko arvostelijoissa sellaisia, jotka ymmärtävät muutakin kuin herttasarjan tasoisia kirjoituksia?
Eikö ole parempi, että arvostelut ovat " ihan kiva" tai "täysin paska" tasoa kuin se, että yritettäisiin selittää jotakin sellaista, johon ei ole edellytyksiä.
Sopii mielestäni kysyä, onko kirjoituksissa syvyyttä, johon uppoutua?
Entä onko arvostelijoissa sellaisia, jotka ymmärtävät muutakin kuin herttasarjan tasoisia kirjoituksia?
Eikö ole parempi, että arvostelut ovat " ihan kiva" tai "täysin paska" tasoa kuin se, että yritettäisiin selittää jotakin sellaista, johon ei ole edellytyksiä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Asiaa ei voi sisäistää myös noin.
Muutoin olet Kepo "hieman" jäävi kirjoittamaan kyseistä rutinaa.
T. ®Sherlokki © 2005
jos antaa vastauksen, jota ei pysty perustelemaan.
Jokainen meistä tietää, pitääkö lukemastaan vai ei. Jokainen meistä tietää myös miksi pitää tai miksei pidä.
Aatos Erkko taisi sanoa, että pitää nuorista ja lapsista, koska he inspiroivat häntä. Heissä ei ehkä ole samanlaista "syvyyttä", jota jollain Helsingin Yliopiston tutkijalla on, mutta he osaavat sanoa yksinkertaisesti perusidean, ytimen.
Tällä palstalla käy tutkijoiden kaltaisia tietynlaista syvyyttä omaavia ihmisiä, mutta täällä käy myös niitä (ei iällisesti) nuoria ja lapsia, jotka osaavat antaa sen ydinpalautteen.
Ei todellakaan ole parempi, että arvostelut on "ihan kiva" tai "täysin paska"- tasoisia!
Tai no, voihan niinkin sanoa, jos tuntee noin, mutta täytyy osata sanoa MIKSI, miksi se on "ihan hyvä" tai "täysin paska"! Mikä tekstissä aiheutti aivoissa tuollaisen inhon/mielihyvän tunteen. Jos on siihen täysin kykenemätön, niin jättää sitten arvostelematta! As simple as that.