kiinnostaa tietää, miksi aina sanotaan että Jeesus olisi sanonut että ei saa missään tapauksessa erota? Jeesus sanoi, että se joka hylkää vaimonsa muunkuin huoruuden tähden tekee väärin eli jos puoliso pettää saa hänet jättää. Muuten ei saa erota kuulema ja silti niin monet eroavat tänä päivänä.
puhujakokous ja
avioero
131637
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Miten se on, kun vaimo hakee avioeroa, jota minä vastustin. Olen siis eronnut mies vastoin tahtoani. Lapset jäivät onneksi minulle.
Erosta on jo melkein viisi vuotta ja olen toipunut siitä, kuten lapsetkin ( 3 kpl joista 2 jo aikuisia).
Nyt olo on jo parempi. Olen löytänyt mukavan naisen ja ehkä menen hänen kanssaan joskus naimisiinkin, kun voitan pelkoni mahdollisesta erosta.
Ei se ero ole aina niin, että mies jättää vaimonsa. Mistä teille sellainen käsitys on tullut?
kiellettyä mennä uudelleen naimisiin ennen kuin ex-vaimokkeesi on kuollut.Hähää.
en ole vl, vaan ihan tavallinen kristitty.
Se vain ihmetyttää, että aina sanotaan, että 'jos mies jättää vaimonsa'
Se on outoa, koska useimmiten erossa nainen jättää miehensä.
Miestä syyllistetään aina.
kyllä, toisinkinpäin voi käydä. Ja melkein ainahan puhutaan, että "kun mies pettää...".
tähän nyt mun mielestämme ei liity jeesuksen sanat, koska jos jumalan kasvojen edessä on sanottu vala että ollaan yhdessä kuolemaan asti niin se minkä jumala yhdistää sitä ei voi ihminen erottaa.niin että avioliitto loppuu kun toinen kuolee. avioliittoon vihkiminen ei ole jeesukusen asettama toimitus vaan alunperin katolisen kirkon keksintö.
yhdeksi lihaksi niiden kanssa, joiden kanssa puolisoaan pettää. Pettämisen vuoksi saa erota, mutta ei tartte avioituu uudestaan. Miksi totuutta vääristellään? Siihen ei näköjään saa vastauksia. Joitakin ei vain kiinnosta, miksi sanotaan, että ei saa missään nimessä erota ja kuitenkin itse Raamatussa lukee toisin.
Mieluummin varmaan olen menemättä naimisiin kuin että pitää kokea avioero. Parasta, että jos puoliso löytyy, niin se on uskollinen. En haluakaan epäluotettavaa ja uskotonta. Huonoa lahjaa en tarvi. Luotan siihen, että jos on olemassa se oikea, niin se on hyvä. Mutta jotka ovat kärsimättömiä ja eivät jaksa tutustua, olla pitkämielisiä, niin ne kai valitsee huonomman puoleisen. Maltti on valttia. Uskovaisilla anteeksianto merkittävä osa. Jos ei sen sijaan sitä ole ja lähtee kaivelemaan vanhoja asioita, niin kostonkierre on kuin oravanpyörä, josta ei pääse irti. Mielelläni olen erossa epäluotettavista ja salakähmäisistä ihmisistä. Minä en mielelläni toivo, että senkaltaiset yrittäisivätkään tutustua minuun... siinäpä toivetta kerrakseen...
'Mieluummin varmaan olen menemättä naimisiin kuin että pitää kokea avioero'
Luuletko, että kukaan haluaa menna maimisiin siinä mielessä, että avioero tulee. Kaikki ei vain mene niin kuin haluaa, eikä kaikki ole sitä, miltä alussa näyttää. Niin vain on tosiasia. Lähes puolet liitoista päätyy eroon. Suurin osa eroista tosin heppoisin perustein.
Minä ehdin olla naimisissa 20 vuotta ja olisin edelleenkin, jos se olisi minusta kiinni. Ei kukaan halua epäluotettavaa ja uskotonta puolisoa, mutta niin van tässä mailmassa liian usein käy.
syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Yrität kalastella sääliä täältä, harmi että sinulle on noin sattunut, mutta säälin avulla ei ole taivastoivoa.
Kysyinkin alussa sitä, että miksi aina paasataan: että kun mies jättää vaimonsa....
Kun se nainen on yleensä se jättävä osapuoli. Onko siinä jotain eroa?
että monikaan haluaisi mennä naimisiin tietäen, että ero tulee. Tarkoitan enemmän sitä, että ihmisellä pitäisi olla käsrivällisyyttä tutustua toiseen eikä ottaa sikaa säkissä. Kumminkin monet varmasti ottavat sian säkissä, koska säkki näyttää hyvältä ja houkuttelevalta. Se ei vaan ole hyvä asia toimia sillä tavalla.
Tietenkin uskovaisena haluaa antaa kaiken Jumalan käsiin ja pyytää häneltä johdatusta, että hän hoitaisi asioiden kulun. Okei, mutta jos ihminen on uskovainen, hän haluaa arvostaa toista, pitää toista parempana kuin itseä, mistä taas kumpuaa kunnioittava käytös. Mielestäni se on kaiken perusta avioliitossa ja muussakin kanssakäymisessä ihmisten keskuudessa. Jos toisessa näkee vain paskan ja mädän, niin eipä paljon voi lähteä mitään suhteita luomaan. Toisaalta vakka kantensa valitsee. Uskon että avioliitto ei ole pelkkää kyllä, kyllä- hymistelyä, vaan myös jotain aivan muuta. Enkä usko siihenkään, että kukaan mies/nainen olisi täysin jotain niin erikoista, että hänellä olisi varaa toimia läpi elämän omien mielihalujensa mukaan piittaamatta muista ihmisistä.
Koska meitä ihmisiä on olemassa ja me olemme erilaisia ja koska olemme Jumalan luomia, niin jo sinällään olemme arvokkaita ja meillä on oikeus odottaa arvokoasta ja kohteliasta käytöstä riippumatta siitä olemmeko itse onnistuneet sataprosenttisesti. Eikä meidän tarvitsekaan onnistua sataprosenttisesti. Monethan pääsee töihinkin ilman että olisivat täydellisiä.
Työpaikkani ruokapöydän ympärillä, puhuttiin . että kuinka se on yksinkertaisempaa erota jos on avoliitossa.
En malttanut olla kysymyättä, että onko se niin yksinkertaista erota.
Eräs kihloissa oleva nelikymppinen nainen sanoi oikein painokkaasti, että ei tarvi maksaa tuomarikuluja.
Olin tosi hämmentynyt tästä vastauksesta. Että joku voi noin kevyesti ajatella asiat.
Siinähän on jo väärä lähtökohta, jos sillä mielellä mennään yhteen, että asioita ei tarvi selvittää. Vaan kun vaikeudet tulee, erotaan.
ne puhu huumolilla ja tit joku tolvana utko?