Taidan olla raskaana ja ensimmäinen lapsemme on vuoden ikäinen seuraavan syntyessä.. Tahtoisin kuulla kokemuksia kuinka teidän samanikäiset on sopeutuneet uuteen tulijaan? Kiitos =)
sopeutuminen uuteen vauvaan?
mimosa
6557
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
eipä tuonikäinen juuri ymmärrä asiasta mitään.. Omat tarpeet on edelleen se päällimmäisin asia ja vauva sivuseikka.
Meillä nipinnapin vuoden ikäero vanhimmilla. Kamala vuosi jälkeenpäin, mutta ei sitä onneksi kunnolla tajua silloin vaan siinä arjessaan on niin kiinni suorastaan uponnut siihen..
Mustasukkaisuutta ei ole johtuen lapsen omasta minäkuvasta jne joten siinä suhteessa helppoa..
Paljon taannoin juteltu työkavereiden kanssa näistä lapsiasioista ja monella juuri tuolla pienellä välillä. Kukaan ei uusiksi ottaisi, mutta muistelee hymyillen tuota aikaa.. ja lapset viihtyvät toistensa kanssa hyvin, sattumaa lienee että kaikilla samaa sukupuolta nuo parivaljakot (itseasiassa tilastollisestikkin näin yleensä on..).
Vauvasi kannalta merkityksellistä on kuinka nopeasti hänen tarpeensa huomioidaan vai estääkö vauva jotakin. Meillä tiettyjä asioita ennakoitiin esim tuttipullojen koolla, tarjolla oli aina vesimuki ja veden vaihdoin ennen vauvan syöttöä jne jotta vanhemman ei tarvitse tulla riipimään jne.. omasta viitseliäisyydestä kiinni miten homma käytännössä toimii ja ajan saa jaettua. Niihin tilanteisiin voi sitten kysyä neuvoa jopa täältä...
mielstäni noin lyhyt ikäero ei ole hyvä, mutta kohdallasihan myöhäistä... yritä antaa huomiota molemmille, ja olla oikeudenmukainen eikä suosia toista lasta toisen kustannuksella. mustassukkaisuutta on aina sisarusten kesken, ns sisaruskateus mutta sitä ei voi välttää. pienempi kateus jos on tyttö ja poika kuin jos on kaksi samaa sukupuolta
vauvana tuota ongelmaa ei ole ja aikanaan se on edessä iästä huolimatta kuitenkin. meillä ainakin kaksi samankäistä ja samaa sukupuolta on yleensä kamuja ja yhteisiä ystäviäkin riittää nyt isompana. Nuorempia sitten kadehditaan välillä ihan urakalla..
Meille ei ole tulossa lapsia ihan yhtä lähekkäin, mutta mahdollisesti n. 1 v 7-8 kk:n erolla. Jos alkuperäistä ei haittaa, niin kysyisin kokeneemmilta miten sen ikäinen on suhtautunut pikkusisarukseen? Onko tullut ongelmia ja onko teillä vinkkejä tai ohjeita?
Luuletteko että 1½-vuotiaan ja 2½-vuotiaan suhtautumisessa uuteen vauvaan on suurta eroa?
samalla ikäerolla lapset kun sulla tulossa. Meillä ei ainakaan ollut juurikaan mitään mustasukkaisuutta, enemmänkin isoveli halaili pikkusiskoa, joka ei kuitankaan aina siitä tykkää, tulkitsee sen varmaan väliin kiusaamiseksi...=) Mutta ei ole ollut isompia ongelmia, tietenkin välillä tappelevat nyt kun ovat hiukan kasvaneet, mutta se nyt on normaalia kaikkien sisarusten välillä, oli ikäero mikä tahansa.
Niin ja veli saattoi tosiaan(ja vieläkin) vähän kovakouraisesti halailla pikkusiskoa ja se vällin aiheutti huutoa, mutta ei mitään mustasukkaisuutta ollut.
Mutta lapset ovat tosiaan aika erilaisia, jos isoveli olisi hiukan tempperamenttisempi olisi´ongelmia saattanut oli enemmän. Siis sulla saattaa olla sitten erilaista, koska titenkin erilainen lapsi teillä kun toi meidän poika.
alkaa olla niillä mailla että ymmärtää paljon muutakin kuin oman itsensä ja silloin voi jo olalmustis, toisaalta voi iskäkin olla pop.. jollekkin pikkusisarus voi olla jo hellimiskohde. Tuossa iässä lapset on aika eri kehitysvaiheessa. Kuitenkin mitä pienempi ero sitä vähemmän mustis vauvalle.