ja vieläpä aikuinen sellainen. Mikä helvetti on, että yksi ja sama mies saa minut sekaisin vuosien ajan, vaikka tiedän, että mitään ei koskaan tule olemaan. taustana se, että olemme ystäviä jo vuosien takaa ja jossain vaiheessa meillä oli seksisuhde, joka kariutui siihen, kun minulla tuli tunteita liikaa mukaan. Mä olen välittänyt ja luultavasti rakastanutkin tätä miestä jo vuosia. Olemme ystäviä olleet seksisuhteemme jälkeenkin ja tekemisissä aika lailla. Tämä mies ei pysty sitoutumaan, vaan hän vain käyttää naisia, tylyä, mutta totta, muuten hän on mitä ihanin ihminen, mutta luonteeltaan renttu.
No, se mitä tapahtui oli taholtani suoraan sanottuna peestä ja syvältä sieltä. Olimme joulun aikaan kaveriporukalla raflassa ja mä olin jotenkin ajatellut, että ehkä saisin tän miehen yöksi luokseni, mutta miten kävikään!! Hän bongasi jonkun muijan jä lähti hänen mukaansa, minun silmieni alla. Teki pahaa ja mietin, että miten hänellä edelleen on tuollainen vaikutus minuun. Mä raivostuin ja laiton raivoisan tekstarin hänelle, jossa haukuin hänet vaikka millä nimillä ja irtisanoin ystävyytemme ja kerroin senkin, että pahaa teki nähdä hänen lähtevän sen naisen kanssa jne...Voitte kuvitella mikä morkkis oli seuraavana päivänä kun heräilin.
Laitoin heti hänelle anteeksipyynnön ja sainkin anteeksi ja kävimme yhdessä pizzallakin viel sen päivän aikana. Varoimme puhumasta asiasta, mutta kyllä minua nolotti. En voi tajua, kuinka järkevä ihminen voi vajota näin alas??!! Elättelen toiveita yhä hänestä ja minusta, koska olen ihan varma, että jollain tapaa hän on myös minuun ihastunut, hullultahan toi kuulostaa ajatella näin, mutta on asioita ja tekoja, joista olen tehnyt johtopäätökseni, mutta liekö vääriä. Me pelaamme sellaista kissa-hiiri leikkiä, sillä vasta pari viikkoa sitten hän oli tulossa luokseni baari-illan jälkeen, mutta kieltäydyin. Helvetti, että voi olla tuskaisaa olla vuosia ihastunut mieheen, joka on saavuttamaton. En mä häntä pohdi enää päivin öin, kuten joskus, mutta tiedän, että tunteita yhä on ja vahvoja sellaisia. Ei ole vaihtoehtoja, koska en häntä koskaan elämääni saa, joten jatkan ilman häntä...
No, se mitä tapahtui oli taholtani suoraan sanottuna peestä ja syvältä sieltä. Olimme joulun aikaan kaveriporukalla raflassa ja mä olin jotenkin ajatellut, että ehkä saisin tän miehen yöksi luokseni, mutta miten kävikään!! Hän bongasi jonkun muijan jä lähti hänen mukaansa, minun silmieni alla. Teki pahaa ja mietin, että miten hänellä edelleen on tuollainen vaikutus minuun. Mä raivostuin ja laiton raivoisan tekstarin hänelle, jossa haukuin hänet vaikka millä nimillä ja irtisanoin ystävyytemme ja kerroin senkin, että pahaa teki nähdä hänen lähtevän sen naisen kanssa jne...Voitte kuvitella mikä morkkis oli seuraavana päivänä kun heräilin.
Laitoin heti hänelle anteeksipyynnön ja sainkin anteeksi ja kävimme yhdessä pizzallakin viel sen päivän aikana. Varoimme puhumasta asiasta, mutta kyllä minua nolotti. En voi tajua, kuinka järkevä ihminen voi vajota näin alas??!! Elättelen toiveita yhä hänestä ja minusta, koska olen ihan varma, että jollain tapaa hän on myös minuun ihastunut, hullultahan toi kuulostaa ajatella näin, mutta on asioita ja tekoja, joista olen tehnyt johtopäätökseni, mutta liekö vääriä. Me pelaamme sellaista kissa-hiiri leikkiä, sillä vasta pari viikkoa sitten hän oli tulossa luokseni baari-illan jälkeen, mutta kieltäydyin. Helvetti, että voi olla tuskaisaa olla vuosia ihastunut mieheen, joka on saavuttamaton. En mä häntä pohdi enää päivin öin, kuten joskus, mutta tiedän, että tunteita yhä on ja vahvoja sellaisia. Ei ole vaihtoehtoja, koska en häntä koskaan elämääni saa, joten jatkan ilman häntä...
Vastaukset 8
Vanhimmat
eli sinä olet sille pelkkä panopuu. No kysymys kuuluu kauanko vie aikaa, kun sinä sisäistät sen?
Aivan varmasti onkin järki sisäistänyt, mutta sydän ei ... se on se vaikein asia ainakin mulla - järki sanoo toista ja sydän toista. Yritä nyt siinä sitten järjellä läjäyttää se sydän pirstaleiksi - ei se niin helppoa olekaan. Hyvä on siis ulkopuolisen sanoa.
mitään vaikeaa. Se varmaan sattuu ihan saatanasti, mutta tosiasia on, että juuri teidänlaisista naisista ne isoimmat naurut nauretaan.
Koittakaa nyt tajuta, tää on kovaa tekstiä, mutta jotta teistä ei tulis ikuisia miesvihaajia, niin etsikääpä mut tuolta kaupungin melskeistä, niin elämässä voi tapahtua hyviäkin asioita.
Hyvää alkavaa uuttavuotta
"teidänlaisista naisista" - mistä ihmeestä sä tiedät minkälainen mä olen!!! Jos ihminen, jolla on tunteet kuuluu naisiin jolle isoimmat naurut nauretaan niin kyllä ovat miehet kaikki kieroon kasvaneita enkä taatusti ainakaan sua halua tavata koskaan tuolla kaupungin vilinässä.
Kiitos ja kumarrus, yhden pelimiehen hampaisiin jouduin jo ennen uutta vuotta, joten tää vuosi taitaneekin mennä sitten miehiä jälleen vihatessa.
juuri tarkoitin tuolla. Eli itsekkin kerroit menneesi pelimiehen kusettamaksi. Ne juuri nauraa ne parhaimmat naurut, ja tiedä toki siskoseni, vaikka joudun vastentahtoisesti kuuntelemaan näitä herrojen mielipiteitä, niin se ei tarkoita minun ajattelevan niin.
Samanlaisia turhimuksia löytyy valitettavan paljon myös teistä naisista, ei siinä sen kummempaa.
Itseasiassa, aina kun kuulen naisen puhuvan minulle kuinka se ja se kusetti ym. niin kiinnostukseni loppuu välittömästi kyseiseen naiseen. Katsos kyllä naisenkin pitää osata olla arvokas, eikä kusetettavissa mennen tullen ja palatessa, ei semmoista naista halua vierelleni, joka on vietävissä.
Ei luottoa, sorry.
Mä olen samaa mieltä kanssasi! Eihän tuolle nyt mitään voi, jos on joku kusettanut...mutta ei sitä pidä antaa tapahtua jatkuvasti!
On muakin joskus kusetettu, mutta kyllä se siihen loppu, kun sain asiasta tietää!
Enkä, muuten, vatvonut asiaa kovin pitkään!
Jos mä huomaan, että homma kusee niin kyllä se loppuukin - sitä vaan jos mies monta kuukautta lässyttää välittämisistä, tykkäämisistä, vietetään paljon aikaa yhdessä, viihtyy kanssani etc... ei oikeasti koskaan voi varautua siihen, että se ei pidäkään paikkaansa. Mies haluaa mun tunnustavan, pidänkö myös hänestä etc ja kun vastaan olen taistellut, että hitto vie en tykkää tosta ja mies pääsee "niskanpäälle" kun alankin välittää. Ei voi oikeesti aina olla uskomatta - en vaan osaa ajatella ihan jokaisesta vastaantulijasta että ne valehtelee mulle jälleen. Haluaisi joskus uskoa, että mies puhuu totta. Mutta joo, minähän se väärin teen, kun uskon jossain vaiheessa että mies puhuisi totta - minähän se olen kaiken pahan alku ja juuri = naurettava nainen.
vaan olet ainoastaan tehnyt vääriä valintoja. Joko sen olet omaksunut lapsuudesta asti tai ystäväpiiristäsi tms. joka tapauksessa ne rajaavat maailmaasi, niin paljon että valitset just noita kusettaja miehiä, ja näin tulee käymään aina ja aina vaan, jos et muutu.
Avarra katsettasi ja katsoppa muualtakin päin niitä heppuja, niin voi alkaa löytyyn niitä rehtejä kavereitakin.
Tää pelle lähtee nyt vaivaamasta sua enempää.
ps. iästäsi päätellen toteaisin sinun katselevankin maailmaa ja toisia kavereita n. 3 vuoden päästä, toivottavasti haavasi eivät ole turhan syviä ennekuin aika koittaa onnelle.