http://www.itviikko.fi/uutiset/uutisalue.asp?alue=paiva&UutisID=71970
TIETOTURVA YM. itviikko
TIETOTURVA YM. itviikko
TIETOTURVA asiaa
kaikille tasapuolisesti
232988
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Samaista aukkoa hyödynnetään laajalti:
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfml?j=534406
Ja vielä lisää:
http://www.ficora.fi/suomi/tietoturva/varoitukset/varoitus-2005-90.htm
http://www.microsoft.com/finland/security/kotikayttaja/wmf.asp
Aukkoon on myös julkaistu epävirallinen korjaustiedosto.
Se on Belgiassa asuvan venäläisen koodaajan Ilfak Guilfanovin tekemä. Tiedosto ei ole Microsoftin hyväksymä.
Hyppösen mukaan F-Secure on testannut tiedostoa ja suosittelee sen asentamista sekä Microsoftin antaman suojautumisohjeen noudattamista.
Lähde:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Windowsin aukkoa hyödynnetään nyt sähköpostilla/1135218176616
Korjaustiedosto "epävirallinen" löytyy tuolta:
http://www.hexblog.com/
Mitä linkkiä pitää tuossa linkissä klikata jotta saa korjattua haavoittovuuden?, kiitos.
Windows WMF Metafile Vulnerability HotFix -otsikon alla on kaksi linkkiä, josta se alin eli >Continue reading "Windows WMF Metafile Vulnerability HotFix" »< linkki avaa uuden sivun.
Uudella sivulla on linkit korjaustiedoston lataukseen.
Esim. Windows 2000, XP 32-bit, XP 64-bit, and Windows Server 2003 sopiva korjaustiedosto löytyy tuosta linkistä:
http://www.hexblog.com/security/files/wmffix_hexblog13.exe
Kiitos neuvosta ja linkistä.
Voiko ottaa pois nyt nämä 2 asetusta joita kerkesi jo laittaa? Kiitos.
#
Poista "Windows Picture and Fax Viewer" -komponentin rekisteröinti käyttöjärjestelmästä suorittamalla DOS-ikkunassa seuraava komento:
regsvr32 -u %windir%\system32\shimgvw.dll
Komponentin rekisteröinnin poistaminen estää tietyissä tilanteissa kuvien esikatselutoiminnon käytön.
#
Windows XP SP2 -käyttöjärjestelmäympäristössä voidaan ottaa käyttöön Data Execution Prevention (DEP) -muistinsuojaustoiminto. Ohje DEP-suojauksen käyttöönottoon on kuvattu seuraavassa:
>Poista "Windows Picture and Fax Viewer" -komponentin rekisteröinti käyttöjärjestelmästä suorittamalla DOS-ikkunassa seuraava komento:<
Tuon komennon voi perua eli poistaa suorittamalla seuraavan komennon:
regsvr32 %windir%\system32\shimgvw.dll
Varmaa tietoa ei mulla asiasta ole mutta itse ainakin tekisin tuon peruutuksen ennen tuon "epävirallisen" korjaustiedoston ajamista.
Kiitoksia.
ei taida korjaustiedosto käydä windows 98:aan?
Tilanne on karkaamassa käsistä, joten Windows-käyttäjiä kehotetaan wmf-hätäkorjauksiin
Niin tietoturvayritykset, viranomaiset kuin Microsoftkin kehottavat Windows-käyttäjiä hätäkorjauksiin erittäin vaarallisten wmf-kuvatiedostohyökkäysten torjumiseksi.
Tällä kertaa kone saattaa saastua ilman mitään käyttäjän toimia, eikä edes virustorjuntaohjelma välttämättä auta.
Tuolla uutinen kokonaisuudessaan:
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=25613&tyyppi=1
näyttää. Tai sikäli hyvältä, että nyt huomattava joukko ihmisiä herää ajattelemaan, onko asioitten tosiaan pakko olla tasan siten kuin ne Microsoftin pääkonttorista järjestellään.
Ja kuten mm. Hesarin ja Aamulehden uutisissa mainitaan, Mac- ja Linux-käyttäjillä ei taaskaan ole mitään ongelmaa edessään. Asiaa tuntevat tämän toki tiesivät muutenkin, mutta reilusti yli puolet taviksista ihmettelee yhä että eikö Windows olekaan sama asia kuin tietokone, vaikka kaupan "tietokonemyyjä" nimenomaan niin antoi ymmärtää, kun joka ikinen koneensa oli saatavana vain Windowsilla varustettuna.
Koska se linux kerran on niin hyvä, että sillä pystyy VIELÄ turvallisesti surffailemaan, niin kertoisitko sitten asiallisesti pari asiaa ?
1. Mistä saa helposti, yksinkertaiset käyttöohjeet kaikille niille kymmenille eri linux versioille ?
ettei tarvis aina viikkokausia etsiä netistä ohjetta johonkin ihan pikku säätöön.
2. onko linux turvallinen vain siksi, ettei edes käyttäjä itse pääse tekemään koneelle/ohjelmiin mitään säätöjä ?
ellei hallitse ns. dos-juttuja, ja osaa kirjoitella käskyjä tuntikausia ennenku pääsee edes ns. järjestelmän valvojaksi.
(takaisin dossiin)
Tuossa vissiin on pari syytä, miks tavalliset käyttäjät ei kovin helposti enää toista kertaa koneelleen linuxia asenna.
Sitten kun linux on yhtä suosittu ja laajalle levinnyt kuin windows,,,,niin mahtaako olla "aukkoja" ja viruksia....
Ei se paljon asiaa auta, että täällä porukat vaan vittuilee windowsista, ja kehuu linuxia, jos ei mistään saa tietoa, eikä ohjeita mihinkään.
Mä käytän linuxia selaimena, ja windowsia kaikkeen muuhun, koska linux on tällä hetkellä paras selain.
???
valitettavasti ole tietoa Linuxin ohjeistuksesta. Itse käytän Macia, ja siihen on erinomainen ohjeistus (jota tosin ei alun jälkeen paljon tarvita).
Linux, Mac OS X ja muut Unix-sukuiset järjestelmät ovat sen verran järeämpiä tekeleitä kuin Windows, että samanlaista ongelma-aaltoa ei niille voi koskaan tulla vaikka kuinka yleistyisivät. Ja se rekisterin puuttuminen on muuten käytännössä melko iso juttu.
Linux ei todellakaan ole selain!
Ja kysymyksiisi:
1. Aloita lukemalla jakelun ohjeet. Kaikissa jakeluissa on (suunnilleen)samat ohjelmat; asennusohjelman, hallintatyökalujen(vrt. windowsin ohjauspaneeli) ja työpöydän ulkonäkö saattaa vaihdella.
2. Ei ole. Linux(ja muut Unixit) on alunperin suunniteltu verkkokäyttöön ja usealle yhtäaikaiselle käyttäjälle, jolloin turvallisuuteen on panostettu windowsia enemmän.
Open source -ohjelmistoissa olevat virheet/tietoturvaongelmat yleensä myös tulevat korjatuiksi nopeammin.
On UNIX tyyppinen käyttöjärjestelmä, jonka kehittämisestä vastaavat maailman parhaat aivot. Tarkoittaa sitä, että sen ohjelmakoodi on avoin - kuka tahansa pystyy sitä muuntamaan jos on taitoa ja tietoa. Alkujaan läksi käyntiin, kun opiskelijapoika Linus Torvalds halusi UNIXin kaltaisen järjestelmän ja kirjoitti koodin "kaikkein pyhimmälle" eli kernelille ja sitten pyysi netissä apua lisäohjelmapalikoille.
Tällä hetkellä tunnetaan vain muutama virus/mato, jotka pystyvät Linuxiin.
1. Mistä saa helposti, yksinkertaiset käyttöohjeet kaikille niille kymmenille eri linux versioille ?
ettei tarvis aina viikkokausia etsiä netistä ohjetta johonkin ihan pikku säätöön.
Vastaus:
Et tarvitse ohjeita KAIKKIEN linux jakeluiden käyttöön. Syventävä linux tietämys ei ole tarpeen ellei todellinen tehokäyttö ole tarkoituksena. Tavalliseen työpöytäkäyttöön ei pahemmin ohjeita tarvitse, nekin vähät mitä tarvitsee selviää yleensä kysymällä joko irc-kanavalla, jakelun kotisivun foorumilla tai ääritapauksissa täältä.
2. onko linux turvallinen vain siksi, ettei edes käyttäjä itse pääse tekemään koneelle/ohjelmiin mitään säätöjä ?
ellei hallitse ns. dos-juttuja, ja osaa kirjoitella käskyjä tuntikausia ennenku pääsee edes ns. järjestelmän valvojaksi.
(takaisin dossiin)
Vastaus:
Linux on turvallinen siksi, koska se pohjautuu unix-käyttöjärjestelmään. Unix on usean käyttäjän käyttöjärjestelmä, jossa tietoturva on todellakin huomioitu suunniteltaessa. Windows on suunniteltu kotikäyttöön ajalla jolloin Internet oli vieras käsite.
Suurin syy miksi örkit eivät toimi unix-pohjaisissa ympäristöissä samallatavalla kuin windowsissa johtuu juuri tästä.
Unixissa on yksi pääkäyttäjä sekä yksi tai useampi tavallinen käyttäjä.
Konetta käytetään normaali käytössä tavallisena käyttäjänä, ylläpitoa varten pääkäyttäjänä.
Tavallisella käyttäjällä EI ole oikeuksia:
- asentaa ohjelmia
- kirjoittaa muualle kuin omaan kotikansioonsa
- käyttää järjestelmän ylläpitoon tarkoitettuja ohjelmia
Myöskään prosessit jotka kuuluvat tavalliselle käyttäjälle eivät saa pääkäyttäjän oikeuksia. Toisinsanoen haavoittuvuudet tavallisen käyttäjän prosesseissa eivät vaikuta pääkäyttäjän omistamiin tiedostoihin tai kansioihin, eli järjestelmään.
Ainoastaan silloin kun haavoittuvuudella saadaan pääkäyttäjän oikeudet, vaikutus on sama kuin Windowsissa.
Järjestelmän ylläpitoon ei tarvitse käyttää komentoriviä, jos ei halua. On olemassa useita graafisia ohjelmia joilla voi asetuksia tehdä, mm. KDE sekä GNOME sisältävät itsessään todella paljon ylläpitoon tarkoitettuja graafisia työkaluja.
Lisäksi ainakin SUSE, Mandriva sekä PCLinuxOS sisältävät selkeän graafisen ohjauskeskuksen josta käsin voi tehdä kaikki ylläpidolliset tehtävät.
Usein kysyttyjä kysymyksiä:
K: Kiinnostaisi kokeilla? Miten asennan Linuxin?
V: Voit ladata bittorrentilla tai ftp-ohjelmalla (firefoxillakin voi jos ei muulla osaa) haluamasi linuxjakelun .iso tiedostona jonka voi polttaa cd-levyksi vaikkapa nerolla tai muulla polttoohjelmalla, valitsemalla polta image/levykuva/vastaava. Levyn polton jälkeen katso tiedostoselaimella että cd sisältää tiedostoja ja kansioita. Mikäli cd sisältää vain yhden .iso päätteisen tiedoston, olet polttanut levykuvan datalevynä ja se ei toimi.
Kun olet onnistuneesti polttanut levyn, uudelleenkäynnistä tietokone ja ränkkää Esc nappulaa niinkauan kunnes tulee valikko josta voi valita koneen käynnistymään CD-levyltä. Vanhemmissa koneissa mahdollisesti joutuu muuttamaan biosista cd-bootin päälle.
Mikäli et ymmärtänyt edeltävää tekstiä, etsi googlella tai vastaavalla tietokoneliikkeitä, jotka myyvät linuxia. Todennäköisesti paras investointi mitä voit PC-koneeseen tehdä.
Itse suosittelen kokeilemaan ensin jotain LiveCDtä joka toimii suoraan CD-asemasta, eikä asenna mitään koneelle. Mikäli jakelu toimii ilman pään hakkaamista seinään, sen voi sitten asentaa koneelle ilman pelkoja.
Hyviä avaimet käteen LiveCD jakeluita jotka voi asentaa myös kovalevylle
http://www.pclinuxonline.com/pclos/
http://www.mepis.org/
Mikäli lontoo ei taitu ja haluat myös hyvän suomenkielisen avun ja tuen,
http://www.ubuntu-fi.org/
http://linux.sange.fi/kubuntu
(kubuntu ja ubuntu ovat itseasiassa yksi ja sama jakelu, erona lähinnä se että kumpi työpöytä on oletuksena, KDE vai GNOME)
Kuvaruutukaappauksia asennusvaiheista:
SuSe
http://shots.osdir.com/slideshows/slideshow.php?release=464&slide=1
Mandriva
http://shots.osdir.com/slideshows/slideshow.php?release=472&slide=1
Fedora Core
http://shots.osdir.com/slideshows/slideshow.php?release=513&slide=1
PCLinuxOS
http://shots.osdir.com/slideshows/slideshow.php?release=514&slide=1
Mepis
http://shots.osdir.com/slideshows/slideshow.php?release=510&slide=1
Ubuntu
http://shots.osdir.com/slideshows/slideshow.php?release=469&slide=1
Kubuntu
http://shots.osdir.com/slideshows/slideshow.php?release=470&slide=1
K: Onko linux ilmainen?
V: On. Linuxin voi halutessaan myös ostaa, jolloin tukee samalla linuxin kehitystyötä.
Voit myös halutessasi lahjoittaa rahaa käyttämällesi jakelulle. Kaupasta ostaessasi saat myös muhkean ohjekirjan ja muuta herkkua mukana.
K: Voiko linuxilla pelata, kuunnella musiikkia, katsella videoita, yleensäkin tehdä samaa kuin windowsilla?
V: Tottahan toki. Linux on kehittynyt muutaman viime vuoden aikana todella paljon, linuxilla voit tehdä lähes kaiken mitä kotikäytössä haluat tehdä. Windows pelejäkin voi pelata mikäli ostaa Cedega ohjelman, luonnollisesti pelit saattavat toimia hieman huonommin ei-natiivissa ympäristössä.
K: Saako Linuxiin Skypen, MSN Messengerin, Firefoxin, Thunderbirdin, Microsoft Officen?
V: Skypen, Firefoxin sekä Thunderbirdin saa Linuxiin, MSN Messengeriä ei saa, mutta korvaavilla ohjelmilla voi chattailla MSN verkossa. Microsoft Officelle löytyy parempia vaihtoehtoja mm. OpenOffice, KOffice ja GnomeOffice.
K: Miten Linuxiin asennetaan ohjelmia? En tajua?
V: Linuxissa on todella nerokas tapa asentaa ohjelmia. Ohjelmia ei nimittäin tarvitse metsästää pitkin nettiä, vaan ohjelmat asennetaan keskitetysti paketinhallinta ohjelmalla. Tämä tapa tuntuu aluksi oudolta, mutta kun siihen on tottunut, ei enää ymmärrä miten ennen on tullut toimeen ilman sitä. Järjestelmä myös päivitetään asennettuine ohjelmineen samalla ohjelmalla, parilla klikkauksella.
Kuvakaappauksia:
http://people.debian.org/~mvo/synaptic/synaptic-mark-supported2.png
http://www.tuxmachines.org/gallery/albums/jrangles-pclos/synaptic.jpg
K: Tarvitsenko palomuurin, virustorjunnan, spyware poisto-ohjelman?
V: Tuskin. Vaikka Linux ei olekkaan täysin murtovarma, ei örkkejä kotikäyttäjälle juurikaan tule. Tämä tieto perustuu käyttökokemukseen, eikä mihinkään lahjottuun tutkimustulokseen.
Palomuuri on sisäänrakennettuna käyttöjärjestelmän ytimessä, jota voidaan säätää vaikkapa GuardDog tai muulla ohjelmalla. Virustorjunta ohjelmia vainoharhaisille on kuitenkin olemassa, esim. KlamAV (ClamAV).
Järjestelmää kannattaa kuitenkin päivittää säännöllisesti.
K:Joudunko nyt poistamaan windowsin ja kaikki tiedostoni Linuxin tieltä?
V: Et tietenkään. Kaikki käyttöjärjestelmät eivät asennettaessa tuhoa kovalevyllä olevia mahdollisia muita käyttöjärjestelmiä taikka tiedostoja. Linuxin voi todellakin asentaa samalle kovalevylle windowsin kanssa, jolloin joudut vain pienentämään windows osiota että saat Linuxille oman osion. Tämäkin toimenpide on nykyisin helppoa kuin heinänteko ja tapahtuu graafisesti. Asennuksen jälkeen ilmestyy konetta käynnistäessä valikko josta voit valita kumpaa käyttöjärjestelmää käytät.
Voit myös hankkia toisen kovalevyn ja asentaa Linuxin sinne.
K: Miksi juuri Linux? Entä mitä minä siitä hyödyn?
V: Linux siksi koska se on tällähetkellä ainoa todellinen vaihtoehto PC-koneisiin. Ajansaatossa vaihtoehdot saattavat lisääntyä, ja hyvä niin.
Linux ei kuitenkaan ole mikään tuote, eikä sitä "kaupata".
On jokaisen oma valinta haluaako sitä käyttää.
Linuxin käyttäjät usein "mainostavat" linuxia windowsin korvikkeena siksi, että se yleistyisi ja ohjelmistotalot sekä laitevalmistajat kiinnostuisivat enemmän siitä.
Jokatapauksessa ainakin minusta ihmisten olisi hyvä tietää että on olemassa varteenotettava vaihtoehto windowsille, joka on kaiken lisäksi täysin ilmainen!
MYYTIT:
Väite: Eikös Linux ole nörttien ja hakkereiden käyttöjärjestelmä?
Vastaus: Eipä ole enää tänäpäivänä. Tavallisille kotikäyttäjille suunnattuja jakeluita on jo paljon ja niiden käyttö käy kaikenaikaa helpommaksi. Helppokäyttöisimpiä Linux-jakeluita on jo helpompi käyttää kuin Windowsia. Näihin lukeutuu mm. SuSe, Mandriva, Fedora Core, PCLinuxOS, Mepis sekä Ubuntu/Kubuntu.
Väite: Sitten kun Linux on yhtä yleinen kuin Windows, on Linuxissakin samanlailla virus ja örkkiepidemioita.
Vastaus: No eipä taida. Windowsia käytetään kokoajan "pääkäyttäjänä" jolloin haavoittuvuuksia hyväksikäyttävät örkit saavat rellestää mielinmäärin. Linuxia ei myöskään kehitetä kaupallisessa mielessä, joten upeita parannuksia, lisukkeita eikä tietoturva uudistuksia tarvitse odotella vasta seuravaassa myyntiversiossa.
Myöskään unixiin pohjautuvassa Macintosh OS X käyttöjärjestelmässä ei ole ilmennyt pahoja virus/örkki epidemioita, vaikka on ilmeisen yleisesti käytetty käyttöjärjestelmä.
Väite: Linux on huono koska useimmat kaupalliset ohjelmistotalot eivät tue sitä.
Vastaus: Se ei tee Linuxista huonoa, eikä Windowsista hyvää. Kaupalliset ohjelmistotalot ajattelevat aina ensin tuottoa, joten on ymmärrettävää että he keskittyvät käyttöjärjestelmään jota 90% ihmisistä käyttävät.
Valitettavasti tämä aiheuttaa noidankehän eivätkä ihmiset ymmärrä että se noidankehä ei avaudu ennenkuin Linux nostaa suosiotaan edes sinne Macin tasolle. Tämä taasen on PCn käyttäjistä riippuva tekijä. Ainahan voi jo maksettua windowsia pitää Linuxin rinnalla, jolloin voi käyttää niitäkin harvoja ohjelmia joita ei Linuxiin saa.
Täällä. Juu varmaan on totta, että Linuxille ei pöpöjä viilata yhtä innokkaasti, kuin Windowsille. Olkaa tyytyväisiä niin kauan kuin käyttäjiä on vähän. Kyllä se virustehtailijoiden into petraantuu, kun käyttäjiä on tarpeeksi. Ja Linuxikin tulee osoittutumaan (valitettavasti) haavoittuvaiseksi systeemiksi. Sama tilanne tottakai mäkin osalta. Sikäli ei kauheesti kannata hehkuttaa ja riemuita muitten käyttisten ja selainten reikäisyydestä.
oleellista olis, että kaikki istuis saman pöydän äärelle ja miettis miten yhdessä saatais torjuttua noi hyökkäykset privaatti ja julkiskoneille. Samassa liemessä tässä ihan kaikenkaikkiaan soudetaan. Linjalla "mulla on mäkki lällä-lää. Kärvistelkää te vaan" ei auteta loppujenlopuksi yhtään ketään.
Vaikka *nix systeemeistä varmasti virheitä löytyykin, kukaan tuskin vakavissaan väittää etteivät ne olisi Windowsia turvallisempia järjestelmiä? Käyttäjien pienempi määrää ei voi aina selittää kaikkea. Ja millä nuo hyökkäykset muka estetään, poltetaan Internet?
Hyvä kysymys joo ja harva osaa ihan oikean vastauksen antaa. Samalla linjalla, kuin selainten tekijät. IE, FF ja Opera kannattaa varmaan jatkaa. Jossa kehittäjät istuu kaikesta huolimatta yhdessä ja pohtii selainrintamalla mitä kannattaa tehdä. Linuxi on varmaan just tänä päivänä turvallisempi vaihtoehto, mutta tilanne on tänään tämä. Kuka tietää huomisesta sitten. Jaloilla..kin varmaan kannattaakin äänestää ja siirtyä vaihtoehtoihin, mutta se ei virusten tekemistä pysäytä yhtään millin vertaa. Kysynnän ja tarjonnan laki pätee. Mitä on tarjolla sitä hakkeroidaan.
>Linjalla "mulla on mäkki lällä-lää. Kärvistelkää te vaan" ei auteta loppujenlopuksi yhtään ketään.
Erehdyt. Mulla on Mäkki siksi että olen sellaisen ostanut. Enemmistöllä on Winkkarit siksi että he ovat sellaiset ostaneet. Jokainen tekee valintansa – joko tiedon kera tai sitä ilman – ja kantaa seuraukset. Koneet ja käyttöympäristöt eivät yleensä tipahtele taivaasta kenenkään pöydälle. Jos Windows olisi käyttäjänsä parantumaton syntymävika, tilanne olisi tietysti aivan toinen. Vaan kun ei ole.
Se kannattaa nyt muistaa että Windowsia käytetään kokoajan pääkäyttäjänä. Haavoittuvuudet ja virukset vaikuttavat silloin koko järjestelmään.
Unix järjestelmissä konetta käytetään pääkäyttäjänä vain ylläpitoon.
Konetta sitten käytetään tavallisena käyttäjänä, jolloin mahdolliset haavoittuvuudet eivät pääse tekemään niin pahaa tuhoa.
On vähän eroa sillä että pääseekö virus käsiksi koko järjestelmään vaiko vain tavallisen käyttäjän kotihakemistoon.
Nyt varmasti ymmärrät itsekin missä vika on.