Lueskelin hieman tätä palstaa ja huomasin, että ihmisillä on mitä erilaisimpia suruja ja murheita. Varmastikkaan ei syyttä. Pitäisiköhän asioille ruveta tekemään jotain konkreettista ? Tottakai pitäisi ja kiireesti. Osa on luultavasti jo yrittänytkin, mutta kuinka moni voi täysin vilpittömästi sanoa- yritin kaikkeni ? Uskoisin, että ne henkilöt jotka " viittasivat " äsken,eivät tiedä tosissaan yrittämisestä vielä mitään. Ihminen kun uskoo itseensä ja yrtittää kaikkensa, pystyy hän melkein mihin vain. Mitä sitten yritänkään sanoa tässä, niin menkää ja tehkää- mitä on tehtävä.
Itsensä voittaminen
Oriental
71176
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ei tiedä kuka on, kehen silloin uskoo?
Jos ei tiedä kuka on? Eikö tuo ole aika epämääräisesti sanottu?
Mitä epämääräistä siinä on?
havainto tämäkin.
Sitten pientä pistänytkään. Itsensä voittaminen on mesteruustason suorite.
Joillekin helpompaa, meikälle virtuaaliselle Himalajalle kipuamista koko elämänajan.
Mestarit neuvoivat; anna ensin itsestäsi kanssaeläjillesi niin itsekin saat.
Jari Sillanpään jossain biisissä sanotaan mm näin:
"ei onneaan voi löytää jos onneaan ei nää....
onni suosii vain onnen etsijää"
NIINPÄ... pitää muuten harvinaisen hyvin paikkaansa !
Se joka yrittää kaikkensa, optimoi potentiaalinsa. Hän pääsee niin pitkälle kuin hänen synnynnäiset rajoituksensa sallivat. Yleensä ihmiset käyttävät potentiaalistaan alle 50%. Näin voisi ajatella että se joka yrittää kaikkensa pääsee pitkälle.