Lukekaa viikonlopun Ilta-Sanomat tai sitten menkää tänne:
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa.asp#id387059
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa.asp#id387059
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Eipä ole tosiaan ihme että nuorten huono kuntoisuudesta olla niin huolissaan.
2.456 metriä Cooperin testissä on kieltämättä erittäin heikkö keskiarvo.
Valitettavasti puolustusvoimat ei tähän asiaan voi juurikaan puuttua, asiaan täytyy tulla parannus nuorten liikuntakasvatuksessa ennen varusmiespalvelusta.
Jostain luin että joku laskennallinen arvio siitä paljonko sotilaan pitäisi pystyä Cooperin testissä juokseen ollakseen kentällä tehokas oli 2.800 eli aika paljon on parannettavaa.
Jokapäiväiseksi, esim. koulun muitten tuntien jälkeen tunti päivässä liikuntaa ja määrärahat sellaisiksi että koulun puolesta on kaikille varusteet.
on tehty jokin tutkimus, tuossa runsaat viitisen vuotta takaperin, jossa kävi yksiselitteisesti selville se että valtaosa koululaisista oli kokenut sen hyvin vastenmielisenä. Koululiikunnasta saadut epämiellyttävät kokemukset muistettiin vielä vanhanakin, ja ne olivat olleet omiaan muodostamaan liikkumista karsastavia asenteita. Koululiikunta ei siis täyttänyt tehtäväänsä, eli ohjannut poikia ja tyttöjä jonkin aktiivisen, elinikäisen liikuntaharrastuksen pariin.
Johtopäätös: jos nuorison ruumiillista kuntoa halutaan liikuntaharrastuksen kautta kohentaa, nykymuotoisen koululiikunnan lisäämisestä seuraa täysin päinvastainen seurausvaikutus kuin mitä halutaan.
Luultavasti oikeampi (siis nykyiseen käytäntöön verrattuna - nythän kuntoisuus menee alaspäin kuin lehmän häntä) vaihtoehto olisi koululiikunnan supistaminen tai ehkä sen kokonaan lakkauttaminen - tällöin jäisi tilaa yksilölliselle liikunnanharrastamiselle, ja motiivit liikkumiseen olisivat terveitä.
Uskallanpa olla sitäkin mieltä, ettei fyysinen kunto kohene parhaiten vain fyysistä rasitusta tuottamalla - työsuojelupuolen ihmiset tietävät kertoa, että on harhaa kuvitella raskaan ruumiillisen työn tekijöiden olevan sen paremmassa kunnossa kuin henkisten töiden tekijätkään. Jonkin Kuopion yliopiston suorittaman tutkimuksen mukaan balettitanssijat päihittivät hiihtäjät mennen tullen lihasvoimassa ja -kestävyydessä. --
Niin tai näin, vähintäänkin harjoitusten tulisi olla yksilöllisesti mitoitettuja, ehkä myös yksilöllisesti valittuja. Terve motivaatio edellyttää että liikkuminen tuottaa mielihyvää - vain sille pohjalle voidaan kestävä liikuntaharrastuskin rakentaa.
Olen samaa mieltä tuosta muuten mutta siitä en, että liikunta tulisi lopettaa.
Jenkkien huolenaiheita ainakin CNN:n mukaan on juuri siinä että ei kävellä kouluun eikä edes harrasteta siellä liikuntaa.
Kiero keino lisätä liikuntaa olisikin keksiä kaikenlaista luontoretkeä (tosi pitkäveteisiä, mielestäni) tai vaikka kaupunkikävelyjä, kilpailu kuka löytää minkäkin liikkeen nopeiten.
ite ollessani armeijassa meidän tupalaisista ainaki 5 kerto ettei juossu tosissaan cooperia, koska se ois lisänny mahdollisuutta joutua AUKkiin jonne ei kaikki halunnu. Itekään en halunnu aukkiin ja juoksin 2610m vaikka 3000m ois ollu juostavissa helposti! =)
Ei sillä Cooperilla nyt niin paljon vaikutusta Auk:iin pääsyn kanssa ole. Meillä kyllä kaikki parhaansa tekivät, KL:n toivossa.
Kyllähän sitä aina voi sanoa, että 3000m ois juostavissa, mutta kuka loppujen lopuksi sen sitten juoksee.
Oli sillä ainaki meidän yksikössä väliä. Kun katsoin kriteerejä AUK valinnoissa, yhtenä kohtana oli Cooperin testin tulos.
Mitää riskejä ei otettu, ei ees vaikka KL:n ois saanu juoksemalla sen 3000m. Itselleni se olisi ollut helppoa, koska harrastan futista jonka kautta tulee paljo juostua. Ennätys 3290m cooperissa.
se olisi helpompi olla sitten jossain muussa lajissa paska. Meillä vaikutti aikas paljon AUK valinnoissa alokasajan kokeet. Niistä piti kaikista läpi päästä, mutta olisi ollut tosi helppoa kuitenkin saada vain se vaaditut yksi piste viidestä. Itse sain kaikista kokeista viisi pistettä ja vaikka juoksin Cooperissa 2600m (sinun mittapuusi mukaan ilmeisesti huono tulos), niin AUK:in pääsin helposti.
Ja sattumoisin eräs toinenkin tyttö juoksi tuon 2600m, mutta AUK:iin ei ollut menemistä, koska alokasajan kokeiden tulokset olivat kovin heikot.
AUKin kävijät voisi päästää suoraan, pääsykokeitta yliopistoihin, tai ainakin tavallisiin aineisiin jotka ei opetuksena paljoa maksa, sisään -ja antaa kunnolla lisäpisteitä muihin. Johan olisi yrittäminen arvossaan.
Siis cooperin testi oli yks osa joka vaikutti valintaan. kuten myös lihaskuntotesti. Pällitestit toki vaikutti ehkä enemmän, mutta rajatapauksissa varmasti oli cooperilla vaikutusta kuten olikin.
Ja 2600m ei ole naiselle mitenkään huono tulos. Miehelle se on aikalailla heikohko...oma mielipiteeni on tämä.
Kotimaiset kumit jaloissa 3000 metriä on paljon.
Mä en niinku vittu aio kuntoilemaan siksi, että armeijassa kuntoa tarvitsee. Ei naistenkaan tarvitse mitään varten kuntoilla, ellei sitten oman itsensä.
Ei sotilasurheilu saa olla ihan mitä tahansa. Siitä on oltava leikki kaukana. Siteeraan huomattavaa suomalaista sotilasurheilun asiantuntijaa:
"Kyetä pako mielessä parhaimpaansa on yhtä mahdotonta kuin taistelussa hyökätä todella tehokkaasti omien konekiväärien takaa uhkaamana. Ero on siis yhtä suuri kuin suomalaisen suojeluskuntalaisen ja tavallisen puna-armeijalaisryssien välillä.
Edistymisen perustana 15½:sta 14 sekuntiin (100 m juoksussa) on vielä suurempi moraalinen kehitys keskityskyvyssä ja tarmossa. Ja tämän kehityksen sotilaallinen arvo karttuu vieläkin suuremmaksi, jos sen aikaansaamiseksi käytetään meidän oloissamme ja tällä kehitysasteella tarkoituksenmukaisinsa keinoa, pesäpallopeliä, joka kyllästää harjoittajansa alitajunnan mm. sillä sotilaallisella ominaisuudella, joka meillä on niin kovin heikko: Toimintavalmiilla tarkkaavaisuudella. Pojat, jotka pesäpallossa nopeutuvat 15½:sta 14 sekuntiin, osaavat taistelussa valita syöksyhetken verrattomasti paremmin kuin ne, joilta puuttuu tätä silmäin ja aivojen koulutusta. He ovat täten vähintäänkin 10% parempaa raaka-ainetta."
Repikää siitä.
(Tahko Pihkalan artikkelista "Hyökkäyshenki urheilussa", vuodelta 1921.)