aluslevyt

edellä mainittuja lehtiä ja osasin kyllä niitä lukea, mutta kielitaidottomana en kyllä ymmärtänyt sisällöstä höykäsenpölähdystä jote se niistä ulkomaan lehdistä!

Puuttumatta ollenkaan siihen pudonneen kölin tapaukseen, etsiskelepä se tutkimusraportti kuvineen, linkkejä siihen varmasti löytyy helposti. Siellä voit pohtia kahta pohjaan jäänyttä siistiä pyöreää aluslevyn kokoista reikää ja miettiä näitä fetissijuttuja käytännön kannalta. Lujuuslaskujen ja materiaaliarvojen esittäminen täällä näytti hiukan aiemman esimerkin mukaan olevan kiellettyä, tai vähintään joutavaa hienostelua.

Eiku, tulikin mieleen vanhoista keskusteluista, että ne pienet aluslevyt olivatkin vain tarkan CNC-koneistuksen tuoma lisäarvo. Ei tarvita suurempia väljiä reikiä peittämään. Lisätään siis Vene-lehden "moititaan"-osastolle "asiantuntemattomuus aluslevyasioissa".

lukija2 kirjoitti:

Puuttumatta ollenkaan siihen pudonneen kölin tapaukseen, etsiskelepä se tutkimusraportti kuvineen, linkkejä siihen varmasti löytyy helposti. Siellä voit pohtia kahta pohjaan jäänyttä siistiä pyöreää aluslevyn kokoista reikää ja miettiä näitä fetissijuttuja käytännön kannalta. Lujuuslaskujen ja materiaaliarvojen esittäminen täällä näytti hiukan aiemman esimerkin mukaan olevan kiellettyä, tai vähintään joutavaa hienostelua.

Eiku, tulikin mieleen vanhoista keskusteluista, että ne pienet aluslevyt olivatkin vain tarkan CNC-koneistuksen tuoma lisäarvo. Ei tarvita suurempia väljiä reikiä peittämään. Lisätään siis Vene-lehden "moititaan"-osastolle "asiantuntemattomuus aluslevyasioissa".

kahta, olihan niitä pultteja useampia.
Mutta kaikki tietää että jos esim muut pultit ovat katkenneet, niin päädymmäisimmät vääntäytyvät kyllä pohjasta läpi, jättäen kaksi prikan mentävää reikää.
Ja oliko irtoamisen SYY liian pienet prikat??
Vai löysällä olleet kölipultit, kokemuksesta tiedän mitä esim löysälle jääneet pyöränpultit saavat aikaan.
Jos se oli syy, voi olla että esim vahvistuksia on tehty, vaikkapa pohjarakenteeseen eikä välttämättä prikkoihin.
Eli onko peikat liian pienet jos pohjarakennetta on muutettu? Onko tästä venelehdellä tietoa, ei ainakaan jutussa mainita.

Ihmetyttää tämä kölinirtoamispolemiikki, niinkuin se olisi jokin yleinenkin ilmiö bavariassa?

lukija2 kirjoitti:

Puuttumatta ollenkaan siihen pudonneen kölin tapaukseen, etsiskelepä se tutkimusraportti kuvineen, linkkejä siihen varmasti löytyy helposti. Siellä voit pohtia kahta pohjaan jäänyttä siistiä pyöreää aluslevyn kokoista reikää ja miettiä näitä fetissijuttuja käytännön kannalta. Lujuuslaskujen ja materiaaliarvojen esittäminen täällä näytti hiukan aiemman esimerkin mukaan olevan kiellettyä, tai vähintään joutavaa hienostelua.

Eiku, tulikin mieleen vanhoista keskusteluista, että ne pienet aluslevyt olivatkin vain tarkan CNC-koneistuksen tuoma lisäarvo. Ei tarvita suurempia väljiä reikiä peittämään. Lisätään siis Vene-lehden "moititaan"-osastolle "asiantuntemattomuus aluslevyasioissa".

Siinä kuvassa B42:n pohjasta puuttui iso osa pohjaa. Aluslevyt eivät olleet silloinkaan liian pienet. Jommassa kummassa kölin päässä oli mahdollisesti tapahtunut aluslevyn korkkaus, mutta silloin köli oli jo itsenäisen matkansa Välimeren pohjaan aloittanut.

nähty kirjoitti:

Siinä kuvassa B42:n pohjasta puuttui iso osa pohjaa. Aluslevyt eivät olleet silloinkaan liian pienet. Jommassa kummassa kölin päässä oli mahdollisesti tapahtunut aluslevyn korkkaus, mutta silloin köli oli jo itsenäisen matkansa Välimeren pohjaan aloittanut.

Tiedän, että tämä on toivonta jo sen kölijupakan takia, eikä minun siksikään pitäisi edes yrittää sivistää yleisöä millään opilla. Koitin kyllä sanoa heti alussa, ettei SIIHEN köliin pitäisi puuttua ollenkaan, siinä raportissa vain oli hyvin harvoin dokumentoitu havainne liian pienestä aluslevystä. Kun kölipultti on lujempaa tavaraa kuin se aine, johon se kiinnittyy, pitää voimia jakaa suuremmalle alalle, tai oikeastaan pidemmälle kehälle suuremmalla aluslevyllä. Niissä kuvissa näkyy, että kaksi takimmaista pulttia on leikkautunut suoraan pohjan läpi, siis aluslevyn ympärillä leikkausvoima on ylittänyt pohjan materiaalilujuudet. Se ei tietenkään ole köliä tiputtanut, mutta sellaista leikkautumaa ei sinnekään olisi pitänyt syntyä.

lukija2 kirjoitti:

Tiedän, että tämä on toivonta jo sen kölijupakan takia, eikä minun siksikään pitäisi edes yrittää sivistää yleisöä millään opilla. Koitin kyllä sanoa heti alussa, ettei SIIHEN köliin pitäisi puuttua ollenkaan, siinä raportissa vain oli hyvin harvoin dokumentoitu havainne liian pienestä aluslevystä. Kun kölipultti on lujempaa tavaraa kuin se aine, johon se kiinnittyy, pitää voimia jakaa suuremmalle alalle, tai oikeastaan pidemmälle kehälle suuremmalla aluslevyllä. Niissä kuvissa näkyy, että kaksi takimmaista pulttia on leikkautunut suoraan pohjan läpi, siis aluslevyn ympärillä leikkausvoima on ylittänyt pohjan materiaalilujuudet. Se ei tietenkään ole köliä tiputtanut, mutta sellaista leikkautumaa ei sinnekään olisi pitänyt syntyä.

Kyllä ne prikat kovin vähäisiltä näyttävät. Varsinkin kun katsoo koko paatin sivuprofiilia. Väkisin tulee mieleen, miten viritykset kestävät seuravat vuosikymmenet.

Aina voidan tietysti väittää, että insinöörisetä on tehnyt lujuuslaskelmat. Niinku varmasti onkin. Samalla kuitenkin naapurihuoneessa istuu ekonomisetä, joka laskeskelee konstruktioiden taloudellista kannattavuutta ja toettaa, että ei kannata tehdä liian lujaa eikä pitkäikäistä.

Se vaan ottaa päähän ,kun uuspurjehtijat hommaavat näitä kapeilla, syvillä ja muutamilla prikoilla kiinnitettyjä kölivirityksiä. Konstruktio toimii varmasti Välimeren charterkohteissa, jossa kivilleajon vaaraa ei juuri ole. Mutta näillä vesillä...

Jokainen purjehtija ajaa joskus kiville. Tuollaiset heppoiset viritykset tulevat muutaman kerran jälkeen varmasti pohjasta läpi. Tai ainakin köli liikahtaa. Mutta eiku soitto vakuutusyhtiöön ja vene korjaamolle. Se mikä täsä harmittaa, on vakuutushintojen jatkuva nousu.

Takavuosina pitäkölisille veneille oli omat kategoriansa, ainakin Pohjolassa. Olisikohan joku yhtiö palaamassa tähän käytäntöön? Näkisin mielelläni, että vakuutusmaksuissa siirryttäsiin saman käytäntöön kuin autossakin: ne joita kalliisti korjataan, ne saavat myös maksaa kovempaa hintaa.

Nyt tukevasti tehtyjen pursien omistajat saavat maksaa kaikenlaisten prikkaviritysten vauriot.

Eibavaristi kirjoitti:

Kyllä ne prikat kovin vähäisiltä näyttävät. Varsinkin kun katsoo koko paatin sivuprofiilia. Väkisin tulee mieleen, miten viritykset kestävät seuravat vuosikymmenet.

Aina voidan tietysti väittää, että insinöörisetä on tehnyt lujuuslaskelmat. Niinku varmasti onkin. Samalla kuitenkin naapurihuoneessa istuu ekonomisetä, joka laskeskelee konstruktioiden taloudellista kannattavuutta ja toettaa, että ei kannata tehdä liian lujaa eikä pitkäikäistä.

Se vaan ottaa päähän ,kun uuspurjehtijat hommaavat näitä kapeilla, syvillä ja muutamilla prikoilla kiinnitettyjä kölivirityksiä. Konstruktio toimii varmasti Välimeren charterkohteissa, jossa kivilleajon vaaraa ei juuri ole. Mutta näillä vesillä...

Jokainen purjehtija ajaa joskus kiville. Tuollaiset heppoiset viritykset tulevat muutaman kerran jälkeen varmasti pohjasta läpi. Tai ainakin köli liikahtaa. Mutta eiku soitto vakuutusyhtiöön ja vene korjaamolle. Se mikä täsä harmittaa, on vakuutushintojen jatkuva nousu.

Takavuosina pitäkölisille veneille oli omat kategoriansa, ainakin Pohjolassa. Olisikohan joku yhtiö palaamassa tähän käytäntöön? Näkisin mielelläni, että vakuutusmaksuissa siirryttäsiin saman käytäntöön kuin autossakin: ne joita kalliisti korjataan, ne saavat myös maksaa kovempaa hintaa.

Nyt tukevasti tehtyjen pursien omistajat saavat maksaa kaikenlaisten prikkaviritysten vauriot.

Että veneen suunnittelussa pitäis ottaa huomioon kalle joka karauttaa veneensä 7 solmun vauhdilla kiveen?? Hoh Hoh
Miks ei oteta huomouun Pabloa joka nostaa vanhoilla liinoilla veneen, ja se tipahtaa laiturille??
Veneellä ei ole tarkoitus ajaa kiveen, kivelleajo on osaamattomuutta.
Itse olen purjehtinut 33 v. enkä ole kertaakaan ajanut kiveen. Jotenka voisin puolestani todeta että kivelleajoa ei vakuutuksesta pitäisi edes korvata.

Ja se että 2 prikkaa on mennyt pohjan läpi, on aivan normaalia, jos köli muulta osin on jo revennyt pohjasta irti.

Ei se moottorin kansikaan 2 pultilla pelaa, jos 8 on jo irti.

Tuhiset kirjoitti:

Että veneen suunnittelussa pitäis ottaa huomioon kalle joka karauttaa veneensä 7 solmun vauhdilla kiveen?? Hoh Hoh
Miks ei oteta huomouun Pabloa joka nostaa vanhoilla liinoilla veneen, ja se tipahtaa laiturille??
Veneellä ei ole tarkoitus ajaa kiveen, kivelleajo on osaamattomuutta.
Itse olen purjehtinut 33 v. enkä ole kertaakaan ajanut kiveen. Jotenka voisin puolestani todeta että kivelleajoa ei vakuutuksesta pitäisi edes korvata.

Ja se että 2 prikkaa on mennyt pohjan läpi, on aivan normaalia, jos köli muulta osin on jo revennyt pohjasta irti.

Ei se moottorin kansikaan 2 pultilla pelaa, jos 8 on jo irti.

moni veistämö on ottanut käyttöönsä teräskehikon rungon sisäpuolelle.
Ettei vain olisi tarkoitus jakaa voimia (esimerkiksi karilleajon tuottamia) laajemmalle alueelle runkoon; ei tarvitse miettiä aluslevyjen kokoa.

Onnittelen muuten uskomattomasta merimiestaidon näytteestäsi; kolmekymmentäkolme vuotta purjehdusta ilman kivillä käymistä - upeaa!

Tuhiset kirjoitti:

Että veneen suunnittelussa pitäis ottaa huomioon kalle joka karauttaa veneensä 7 solmun vauhdilla kiveen?? Hoh Hoh
Miks ei oteta huomouun Pabloa joka nostaa vanhoilla liinoilla veneen, ja se tipahtaa laiturille??
Veneellä ei ole tarkoitus ajaa kiveen, kivelleajo on osaamattomuutta.
Itse olen purjehtinut 33 v. enkä ole kertaakaan ajanut kiveen. Jotenka voisin puolestani todeta että kivelleajoa ei vakuutuksesta pitäisi edes korvata.

Ja se että 2 prikkaa on mennyt pohjan läpi, on aivan normaalia, jos köli muulta osin on jo revennyt pohjasta irti.

Ei se moottorin kansikaan 2 pultilla pelaa, jos 8 on jo irti.

Miksi sitten pidät täysvakuutusta?
Minulla on puolivakuutus joka ei korvaa pohjakosketuksista aiheutuvia vaurioita. Palo ,varkaus , toisen osapuolen vahingot korvaa ja hinta on 1/5 täysvakuutuksen hinnasta.
Olen muuten purjehtinut umpikallioon kuutta solmua ja haavat nuolin itse. ( Vene on pitkäkölinen)

et ota kirjoitti:

Miksi sitten pidät täysvakuutusta?
Minulla on puolivakuutus joka ei korvaa pohjakosketuksista aiheutuvia vaurioita. Palo ,varkaus , toisen osapuolen vahingot korvaa ja hinta on 1/5 täysvakuutuksen hinnasta.
Olen muuten purjehtinut umpikallioon kuutta solmua ja haavat nuolin itse. ( Vene on pitkäkölinen)

Eikä ole täyskasko, mutta minunkin vakuutuksen hinnassa näkyy nämä kivillä seilaavat maakravut.

Tuhiset kirjoitti:

Että veneen suunnittelussa pitäis ottaa huomioon kalle joka karauttaa veneensä 7 solmun vauhdilla kiveen?? Hoh Hoh
Miks ei oteta huomouun Pabloa joka nostaa vanhoilla liinoilla veneen, ja se tipahtaa laiturille??
Veneellä ei ole tarkoitus ajaa kiveen, kivelleajo on osaamattomuutta.
Itse olen purjehtinut 33 v. enkä ole kertaakaan ajanut kiveen. Jotenka voisin puolestani todeta että kivelleajoa ei vakuutuksesta pitäisi edes korvata.

Ja se että 2 prikkaa on mennyt pohjan läpi, on aivan normaalia, jos köli muulta osin on jo revennyt pohjasta irti.

Ei se moottorin kansikaan 2 pultilla pelaa, jos 8 on jo irti.

Ne pultithan voisivat sitten olla puolta ohuempia. Kestäisivät ihan saman kuorman, menisivät vain lopulta katki ennen tuloaan pohjan läpi. Pulttien meno pohjan läpi normaalia? Hukkaan on näköjään taas mennyt monta opintoviikkoa tai sitten sekin proffa oli vain epäpätevä, tiedä heistä.

Kolmisenkymmentä vuotta muuten minultakin meni ennenkuin löytyi kohdalle se kivi sieltä, missä piti olla selvästi yli 10 m vettä. Huonoa merimiestaitoa tietysti, mutta onneksi ei menneet pultit pohjasta normaalilla tavalla läpi, pakkeloimalla hoitui kymmenesosalla vakuutuksen omavastuusta. Eikä ollut edes Antilla, joka todistettavasti kestää sen laiturille pudotuksenkin.

Niin onhan noissa Bavarioissa lujuuksia varmaan laskettu ja todennäköisesti kauhea hätä päällä. Bavaria Cruisereissa on ilmeisesti vahvemmat pohjarakenteet kuin Match malleissa? Kaikki sen kölin irtoamista ennen valmistetut Match 38 mallithan kutsuttiin takuukorjaukseen, jossa kölin alue vahvistettiin. Vai onko vain niin, että Cruiser malleja ei osallistu kilpailuihin, joissa kölin irtoaminen saisi julkisuutta?

et ota kirjoitti:

Miksi sitten pidät täysvakuutusta?
Minulla on puolivakuutus joka ei korvaa pohjakosketuksista aiheutuvia vaurioita. Palo ,varkaus , toisen osapuolen vahingot korvaa ja hinta on 1/5 täysvakuutuksen hinnasta.
Olen muuten purjehtinut umpikallioon kuutta solmua ja haavat nuolin itse. ( Vene on pitkäkölinen)

Mielenkiintoinen tieto noista ei-pohjakosketus vakuutuksista. Mikäs yhtiö tarjoaa moisia? Itse voisin vakavasti harkita omaan puolipitkän kölin omaavaan purteeni.

Oli ilahduttavaa lukea, että joku on selvinnyt 33 vuotta ilman kivilleajoa. Hyvä saavutus ja jatka samaan malliin!

Omalla kohdalla on pari kertaa kolissut, mutta suuremilta vaurioilta on vältytty. Mitä nyt pientä meikkausta seuraavana keväänä.

Mutta ongelmahana eivät olekaan nuo ei-kiville-purjehtijat, vaan ne, jotka sitä harrastavat. Ja nykyiset veneet eivät ole yhtä anteeksiantavaisia, kuin jotkut 70-luvun tyypit. Selkeänä osoituksena on se, etä vakuutusmaksut ovat jatkuvasti nousseet ja selvästi yli indeksin.

Mitä tulee kölien kiinnipysymiseen ja tuentaan, kannattaa lukea juuri ilmestynyt Praktisk Båtägare. Siinä on hyvä juttu, miten köli kiinitetään uudelleen ja miten tuentaa parannetaan.

Veikkaan, että samanlaisia juttuja saadaan tulevaisuudessa lukea vielä lisääkin.

se kalle kirjoitti:

Ne pultithan voisivat sitten olla puolta ohuempia. Kestäisivät ihan saman kuorman, menisivät vain lopulta katki ennen tuloaan pohjan läpi. Pulttien meno pohjan läpi normaalia? Hukkaan on näköjään taas mennyt monta opintoviikkoa tai sitten sekin proffa oli vain epäpätevä, tiedä heistä.

Kolmisenkymmentä vuotta muuten minultakin meni ennenkuin löytyi kohdalle se kivi sieltä, missä piti olla selvästi yli 10 m vettä. Huonoa merimiestaitoa tietysti, mutta onneksi ei menneet pultit pohjasta normaalilla tavalla läpi, pakkeloimalla hoitui kymmenesosalla vakuutuksen omavastuusta. Eikä ollut edes Antilla, joka todistettavasti kestää sen laiturille pudotuksenkin.

Ei sitä köliä rasita ainoastaan kiveen ajo.
Kovalla kelillä on kölikin kovilla.
Köliin kohdistuvat voimat voivat olla aika uskomattomat.

Eiköhän Bavariallakin opittu, ja köliä ympäröivät rakenteet on hiukka vahvistettu.

Tuhiset kirjoitti:

Että veneen suunnittelussa pitäis ottaa huomioon kalle joka karauttaa veneensä 7 solmun vauhdilla kiveen?? Hoh Hoh
Miks ei oteta huomouun Pabloa joka nostaa vanhoilla liinoilla veneen, ja se tipahtaa laiturille??
Veneellä ei ole tarkoitus ajaa kiveen, kivelleajo on osaamattomuutta.
Itse olen purjehtinut 33 v. enkä ole kertaakaan ajanut kiveen. Jotenka voisin puolestani todeta että kivelleajoa ei vakuutuksesta pitäisi edes korvata.

Ja se että 2 prikkaa on mennyt pohjan läpi, on aivan normaalia, jos köli muulta osin on jo revennyt pohjasta irti.

Ei se moottorin kansikaan 2 pultilla pelaa, jos 8 on jo irti.

vaan hyvän suorituksen johdosta. Minä puolestani käyn paljon luonnonsatamissa ja purjehdin väylien ulkopuolella, joten joka kesä on tullut vähintään yksi pohjakosketus. Onneksi kuitenkin rantautumistilanteissa, jolloin nopeudet max. 4 kn, joten eväkölistä skandivenettäni ei ole koskaan tarvinnut korjata rungon osalta, köliä tietysti on paikkailtu. Varmaan nämä bavariat ja ranskalaiset on ihan toimivia veneitä esim. Välimerellä jossa ei käytännöllisesti katsoen ole kivelle ajon mahdollisutta.

onnea kirjoitti:

vaan hyvän suorituksen johdosta. Minä puolestani käyn paljon luonnonsatamissa ja purjehdin väylien ulkopuolella, joten joka kesä on tullut vähintään yksi pohjakosketus. Onneksi kuitenkin rantautumistilanteissa, jolloin nopeudet max. 4 kn, joten eväkölistä skandivenettäni ei ole koskaan tarvinnut korjata rungon osalta, köliä tietysti on paikkailtu. Varmaan nämä bavariat ja ranskalaiset on ihan toimivia veneitä esim. Välimerellä jossa ei käytännöllisesti katsoen ole kivelle ajon mahdollisutta.

Kun alkaa vertailemaan erilaisia tuotteita toisiinsa teknisten ominaisuuksien pohjalta, olisi syytä tietää faktoja vertailtavista tuotteista. Tällainen nimettömien foorumi edellyttäisi jonkinlaista moraalia arvioissa. Niin, tietenkin vain niiltä jotka arvostavat rehellisyyttä ylipäätään.

EiBavaristi kirjoitti:

Mielenkiintoinen tieto noista ei-pohjakosketus vakuutuksista. Mikäs yhtiö tarjoaa moisia? Itse voisin vakavasti harkita omaan puolipitkän kölin omaavaan purteeni.

Oli ilahduttavaa lukea, että joku on selvinnyt 33 vuotta ilman kivilleajoa. Hyvä saavutus ja jatka samaan malliin!

Omalla kohdalla on pari kertaa kolissut, mutta suuremilta vaurioilta on vältytty. Mitä nyt pientä meikkausta seuraavana keväänä.

Mutta ongelmahana eivät olekaan nuo ei-kiville-purjehtijat, vaan ne, jotka sitä harrastavat. Ja nykyiset veneet eivät ole yhtä anteeksiantavaisia, kuin jotkut 70-luvun tyypit. Selkeänä osoituksena on se, etä vakuutusmaksut ovat jatkuvasti nousseet ja selvästi yli indeksin.

Mitä tulee kölien kiinnipysymiseen ja tuentaan, kannattaa lukea juuri ilmestynyt Praktisk Båtägare. Siinä on hyvä juttu, miten köli kiinitetään uudelleen ja miten tuentaa parannetaan.

Veikkaan, että samanlaisia juttuja saadaan tulevaisuudessa lukea vielä lisääkin.

Ota osakasko. Halvempi, mutta omat tötöilyt menevät omaan piikkiin. Eri asia sitten on se kerta, kun kunnolla kolisee, yhden vahingon hinta on helposti moninkertainen saavutettuun säästöön verrattuna. Mutta kukin vastaa itse, miten riskejä ottaa. Voihan sitä olla vakuuttamatta kokonaankin.

onnea kirjoitti:

vaan hyvän suorituksen johdosta. Minä puolestani käyn paljon luonnonsatamissa ja purjehdin väylien ulkopuolella, joten joka kesä on tullut vähintään yksi pohjakosketus. Onneksi kuitenkin rantautumistilanteissa, jolloin nopeudet max. 4 kn, joten eväkölistä skandivenettäni ei ole koskaan tarvinnut korjata rungon osalta, köliä tietysti on paikkailtu. Varmaan nämä bavariat ja ranskalaiset on ihan toimivia veneitä esim. Välimerellä jossa ei käytännöllisesti katsoen ole kivelle ajon mahdollisutta.

Kiville paljoo ajella, täällä välimerellä.

ilman tietoa? kirjoitti:

Kun alkaa vertailemaan erilaisia tuotteita toisiinsa teknisten ominaisuuksien pohjalta, olisi syytä tietää faktoja vertailtavista tuotteista. Tällainen nimettömien foorumi edellyttäisi jonkinlaista moraalia arvioissa. Niin, tietenkin vain niiltä jotka arvostavat rehellisyyttä ylipäätään.

Eiköhän täsä ole matskua jo aivan tarpeeksi. Me tiedämme, että näiden uusien paattien pohjassa on puolitoista senttiä lasikuitua ja kölit kiinni pienillä prikoilla. Ja että monet uuspurjehtijat ostavat näitä 30-40 -jalkaisia ja seilaavat niillä Suomen karikkoisilla vesillä. Ja että yhä useampi tulee ensi kesänäkin paukauttamaan kiville.

Epäilys on vahva, että veneisiin tulee rakenteellisia vaurioita, jotka vakuutusyhtiöt maksavat. Ja että vakuutusmaksut tulevat siksi väistämättä nousemaan.

Vai väittääkö joku, että nämä nykyiset kuttaperkkaviriykset ovat yhtä iskunkestäviä kuin vanhat yliraskaasti, mutta tukevasti rakennetut paatit?

eiBavaristi kirjoitti:

Eiköhän täsä ole matskua jo aivan tarpeeksi. Me tiedämme, että näiden uusien paattien pohjassa on puolitoista senttiä lasikuitua ja kölit kiinni pienillä prikoilla. Ja että monet uuspurjehtijat ostavat näitä 30-40 -jalkaisia ja seilaavat niillä Suomen karikkoisilla vesillä. Ja että yhä useampi tulee ensi kesänäkin paukauttamaan kiville.

Epäilys on vahva, että veneisiin tulee rakenteellisia vaurioita, jotka vakuutusyhtiöt maksavat. Ja että vakuutusmaksut tulevat siksi väistämättä nousemaan.

Vai väittääkö joku, että nämä nykyiset kuttaperkkaviriykset ovat yhtä iskunkestäviä kuin vanhat yliraskaasti, mutta tukevasti rakennetut paatit?

Kysymys on siitä, että kun vertailemme veneitä niin tulisi vertailla koko-, käyttötarkoitus-, jne. luokissa saman tyyppisiä veneitä keskenään. Ei cruisereita ja racereita esim keskenään. Ymmärsitkö?
Nykyisiä keskieurooppalaisia veneitä on suunniteltu varsin tarkkojen markkinaselvitysten pohjalta. Tarjonta on siis asiakastarpeista lähtevää. Nyt enemmistö haluaa asuttavuutta ja käyttömukavuutta kohtuullisten purjehdusominaisuuksien ohella. Kun tarjonta vastaa kysyntää ja tuotantokone on kunnossa tulee veneestä/merkistä markkinajohtaja. Tiedät kyllä mitä merkkiä tarkoitan. Tämä on muuten sitä markkinavoimien ohjailua. Se toimii meidän eduksi vaikka joistakin se tuntuu pahalta.

nähty kirjoitti:

Siinä kuvassa B42:n pohjasta puuttui iso osa pohjaa. Aluslevyt eivät olleet silloinkaan liian pienet. Jommassa kummassa kölin päässä oli mahdollisesti tapahtunut aluslevyn korkkaus, mutta silloin köli oli jo itsenäisen matkansa Välimeren pohjaan aloittanut.

Oikeasti niiden olisi pitänyt moittia konstruktiovirheitä ja laatu-mainetta jne...
Prikathan on helppo vaihtaa suuremmiksi, mutta millä korjaat suunnitteluvirheet??

Eibavaristi kirjoitti:

Kyllä ne prikat kovin vähäisiltä näyttävät. Varsinkin kun katsoo koko paatin sivuprofiilia. Väkisin tulee mieleen, miten viritykset kestävät seuravat vuosikymmenet.

Aina voidan tietysti väittää, että insinöörisetä on tehnyt lujuuslaskelmat. Niinku varmasti onkin. Samalla kuitenkin naapurihuoneessa istuu ekonomisetä, joka laskeskelee konstruktioiden taloudellista kannattavuutta ja toettaa, että ei kannata tehdä liian lujaa eikä pitkäikäistä.

Se vaan ottaa päähän ,kun uuspurjehtijat hommaavat näitä kapeilla, syvillä ja muutamilla prikoilla kiinnitettyjä kölivirityksiä. Konstruktio toimii varmasti Välimeren charterkohteissa, jossa kivilleajon vaaraa ei juuri ole. Mutta näillä vesillä...

Jokainen purjehtija ajaa joskus kiville. Tuollaiset heppoiset viritykset tulevat muutaman kerran jälkeen varmasti pohjasta läpi. Tai ainakin köli liikahtaa. Mutta eiku soitto vakuutusyhtiöön ja vene korjaamolle. Se mikä täsä harmittaa, on vakuutushintojen jatkuva nousu.

Takavuosina pitäkölisille veneille oli omat kategoriansa, ainakin Pohjolassa. Olisikohan joku yhtiö palaamassa tähän käytäntöön? Näkisin mielelläni, että vakuutusmaksuissa siirryttäsiin saman käytäntöön kuin autossakin: ne joita kalliisti korjataan, ne saavat myös maksaa kovempaa hintaa.

Nyt tukevasti tehtyjen pursien omistajat saavat maksaa kaikenlaisten prikkaviritysten vauriot.

Hyvä idea,kannatan.Myös perustelut kyseiseen ideaan hyvät.Nyt vaan kansan liike pystyyn ehtojen muuttamiseksi.

Ämpäri on hyvä!

Valakaa pilssiin muutama (10 cm) rautaa. Ei tervitse funtsia niitä aluslevyjä. Saman asijan ajaa kunnon palkki. Ei se pultti siitä kannesta läpi tule, kyllä se katkeaa. Väsyttävää kuormaa kölin pultteja yms. kannattima ei ole suuniteltu kestämään. Staattista kuormaa kyllä. Oliko tämä uutta ja ihmeelistä??

Rauta kestää kirjoitti:

Valakaa pilssiin muutama (10 cm) rautaa. Ei tervitse funtsia niitä aluslevyjä. Saman asijan ajaa kunnon palkki. Ei se pultti siitä kannesta läpi tule, kyllä se katkeaa. Väsyttävää kuormaa kölin pultteja yms. kannattima ei ole suuniteltu kestämään. Staattista kuormaa kyllä. Oliko tämä uutta ja ihmeelistä??

ei sinne mitään valeta eikä laiteta irtonaisia palkkeja.miniminä olisi vaihdettava aluslevyt kunnollisen kokoisiksi varustajan toimesta.näin rasitus jakautuisi isommalle alalle eikä köli osuman saadessa "valuisi" irti etureunastaan niin helposti.raudan valamisen sijaan bavaria on kai alkanut laminoida köliä tukevaa pohjan aluetta nykyisin paremmin.pitäisi materiaalilujuuden olla sellaista kuitenkin,ettei ns. normaaleissa purjehdusolosuhteissa edes äärimmäisissä oloissa kölit irtoa.normaali=ei pohjakosketusta.kilpaveneet saa rakentaa halutessaan katkeaviksi jne.,mutta normaalis sarjatuotannon pitäisi kestää kaikkea muuta merellä kuin kiviin osumista,jossa suhteessa raja on aina sitten vaikea vetää.pelle petterson taisi sanoa joskus,että hänen veneensä tulee kestää 5 solmun kivelle ajon ilman kölin sisääntuloa.tarkoitti varmaan,ettei vettä tule sisään?mutta varmaan tulee halkeamia rakenteisiin veneessä kuin veneessä!itse en ostaisi venettä,jonka kölin kiinnityksen tai pohjan rakenteiden tietäisin olevan niin epäilyttäviä,että todennäköisesti on vaarana kölin sisääntulo pienessäkin kivelle ajossa tai jopa isossa aallokossa.perhepurjehduksessa arvostaa turvallisuutta.kisaamaan voin lähteä vaikka pirates of caribbean veneellä.

mainsail kirjoitti:

ei sinne mitään valeta eikä laiteta irtonaisia palkkeja.miniminä olisi vaihdettava aluslevyt kunnollisen kokoisiksi varustajan toimesta.näin rasitus jakautuisi isommalle alalle eikä köli osuman saadessa "valuisi" irti etureunastaan niin helposti.raudan valamisen sijaan bavaria on kai alkanut laminoida köliä tukevaa pohjan aluetta nykyisin paremmin.pitäisi materiaalilujuuden olla sellaista kuitenkin,ettei ns. normaaleissa purjehdusolosuhteissa edes äärimmäisissä oloissa kölit irtoa.normaali=ei pohjakosketusta.kilpaveneet saa rakentaa halutessaan katkeaviksi jne.,mutta normaalis sarjatuotannon pitäisi kestää kaikkea muuta merellä kuin kiviin osumista,jossa suhteessa raja on aina sitten vaikea vetää.pelle petterson taisi sanoa joskus,että hänen veneensä tulee kestää 5 solmun kivelle ajon ilman kölin sisääntuloa.tarkoitti varmaan,ettei vettä tule sisään?mutta varmaan tulee halkeamia rakenteisiin veneessä kuin veneessä!itse en ostaisi venettä,jonka kölin kiinnityksen tai pohjan rakenteiden tietäisin olevan niin epäilyttäviä,että todennäköisesti on vaarana kölin sisääntulo pienessäkin kivelle ajossa tai jopa isossa aallokossa.perhepurjehduksessa arvostaa turvallisuutta.kisaamaan voin lähteä vaikka pirates of caribbean veneellä.

oli hyvä veto. Toivottavasti jätkät tulee hengissä kotiin sieltä kakkoslegiltä.

mainsail kirjoitti:

ei sinne mitään valeta eikä laiteta irtonaisia palkkeja.miniminä olisi vaihdettava aluslevyt kunnollisen kokoisiksi varustajan toimesta.näin rasitus jakautuisi isommalle alalle eikä köli osuman saadessa "valuisi" irti etureunastaan niin helposti.raudan valamisen sijaan bavaria on kai alkanut laminoida köliä tukevaa pohjan aluetta nykyisin paremmin.pitäisi materiaalilujuuden olla sellaista kuitenkin,ettei ns. normaaleissa purjehdusolosuhteissa edes äärimmäisissä oloissa kölit irtoa.normaali=ei pohjakosketusta.kilpaveneet saa rakentaa halutessaan katkeaviksi jne.,mutta normaalis sarjatuotannon pitäisi kestää kaikkea muuta merellä kuin kiviin osumista,jossa suhteessa raja on aina sitten vaikea vetää.pelle petterson taisi sanoa joskus,että hänen veneensä tulee kestää 5 solmun kivelle ajon ilman kölin sisääntuloa.tarkoitti varmaan,ettei vettä tule sisään?mutta varmaan tulee halkeamia rakenteisiin veneessä kuin veneessä!itse en ostaisi venettä,jonka kölin kiinnityksen tai pohjan rakenteiden tietäisin olevan niin epäilyttäviä,että todennäköisesti on vaarana kölin sisääntulo pienessäkin kivelle ajossa tai jopa isossa aallokossa.perhepurjehduksessa arvostaa turvallisuutta.kisaamaan voin lähteä vaikka pirates of caribbean veneellä.

Onko jollain linkkiä, mistä löytyisi kuvia siitä kölivaurioisesta Match 42:sta?

On tämä saatanan kumma palsta, kun puhutaan Bavariasta, niin viestiä pukkaa hulluna...

pirates of c kirjoitti:

oli hyvä veto. Toivottavasti jätkät tulee hengissä kotiin sieltä kakkoslegiltä.

Luulisinpa, että palstalaisten on helpompi päästä kuitenkin kisaamaan Bavaria Cruiserilla kun Pirates of Caribialla. Ei noihin VOR-veneisiin kvasitietävät laituriparlamentin jäsenet pääse miehistöksi.

jepulis kirjoitti:

Luulisinpa, että palstalaisten on helpompi päästä kuitenkin kisaamaan Bavaria Cruiserilla kun Pirates of Caribialla. Ei noihin VOR-veneisiin kvasitietävät laituriparlamentin jäsenet pääse miehistöksi.

tarkottanutkaan.

Vaan ihan oikeesti se meno tuntuu nyt aika extreemeltä, see what I mean?

XXX kirjoitti:

Onko jollain linkkiä, mistä löytyisi kuvia siitä kölivaurioisesta Match 42:sta?

On tämä saatanan kumma palsta, kun puhutaan Bavariasta, niin viestiä pukkaa hulluna...

Löytyy varmaan useammastakin lähteestä otsikolla:
Technical survey by Zucker & Partner GmbH

Linkki ja monta muutakin juttua löytyy ososta:
http://www.adriatic-challenge.com/

Lisäksi muuta aiheeseen liittyvää:
http://team.sailing.hu/Press_Release_JozsefGal_20050527.pdf
http://team.sailing.hu/Accident in Croatia.pdf

Monilla ulkomaisilla keskustelupalstoilla mm. sailing-anarchy:ssa on sitten juttua paljon enemmän kuin läpi jaksaa kahlata.

Rauta kestää kirjoitti:

Valakaa pilssiin muutama (10 cm) rautaa. Ei tervitse funtsia niitä aluslevyjä. Saman asijan ajaa kunnon palkki. Ei se pultti siitä kannesta läpi tule, kyllä se katkeaa. Väsyttävää kuormaa kölin pultteja yms. kannattima ei ole suuniteltu kestämään. Staattista kuormaa kyllä. Oliko tämä uutta ja ihmeelistä??

Rauta on alkuaine, jota sellaisenaan ei käytetä missään lujuutta vaativissa rakenteissa. Raudasta valmistetaan erilaatuisia teräksiä seostamalla siihen hiiltä tai muita sopivia aineita (esim. sinkkiä,kromia jne) tarpeen mukaan.
Väsyttävä kuorma voi olla vaikka painava selkäreppu.
Kölipulttien tarkoitus on ottaa vastaan niin dynaamiset kuin staattisetkin rasitukset. Aluslevyjen koon, myös paksuuden, tulee olla riittävä, jotta pulttien kautta tuleva kuoma
ei ylitä esim. lasikuiturakenteen sallittua jännitystä (puristus, leikkaus, taivutus).
Lopuksi varoitus, älä vala ainakaan "rautaasi" lasikuituveneen pilssiin, voi olla, että olet hetken kuluttua ilman venettä.