Voiko koirille tulla myyräkuume niin kuin ihmiselle?
Omalla 10 kk pennulla on ollut kohta 2 viikkoa yli 40 asteen kuume ja nivelet turvonneet ja niissä on vieläkin nestettä. Eläinlääkäri meinasi, että kyseessä on niveltulehdus, mutta kahden antibiotin yhteiskuuri on ollut 5 päivää ja kuume ei ole laskenut yhtään.
Mietin vain tuota myyräkuumetta, kun ihmisilläkin on suhtkot samanlainen oireisto ja eikö se ole vaarallinen sisäelimille?
Koira on todella heikossa kunnossa. Ei liiku, ei tahdo syödä eikä juoda. Ruutalla pitää laittaa neste suuhun.
Myyräkuume koiralla?
miss_nefer
25
27202
Vastaukset
- FAU
en tiedä, mutta varmuuden vuoksi kannattaa katsoa verikokeella siitä koirasta borrelia vasta-aineet, kun kuume ja nivelten turvotus on kestänyt jo noinkin kauan.
tarkoittaako se samaa kuin myrkytysarvot vai mikä. Tänään otettiin veriarvot ja tulehdusarvot oli 48.4.
Uutta antibiottia tuli ja suoraan suoneen ja että kotiin. En usko, että enää voi olla kyseessä niveltulehdus.- =monimuotoinen
miss_nefer kirjoitti:
tarkoittaako se samaa kuin myrkytysarvot vai mikä. Tänään otettiin veriarvot ja tulehdusarvot oli 48.4.
Uutta antibiottia tuli ja suoraan suoneen ja että kotiin. En usko, että enää voi olla kyseessä niveltulehdus.infektiotauti, aiheuttaja borrelia-bakteeti, joka tarttuu puutiaisen (=punkki) puremasta. Se, jota on myös ihmisillä.
- FAU
=monimuotoinen kirjoitti:
infektiotauti, aiheuttaja borrelia-bakteeti, joka tarttuu puutiaisen (=punkki) puremasta. Se, jota on myös ihmisillä.
ja on siitä veemäinen ongelma, että oireet saattavat tulla talvella, kun punkki on purrut kesällä ja ihan heti ei yleensä osaa yhdistää talvella kipeää koiraa kesäiseen puremaan.
FAU kirjoitti:
ja on siitä veemäinen ongelma, että oireet saattavat tulla talvella, kun punkki on purrut kesällä ja ihan heti ei yleensä osaa yhdistää talvella kipeää koiraa kesäiseen puremaan.
Viime kesänä juhannuksena Kuopiossa koiran päänahkaan tarttui punkki. Se oli ihan mielettömän tiukassa ottaa pinseteillä. Mitään päätä tai sellaista ei jäänyt puremakohtaan. Haavaa desifioitiin jodispriillä useampaan otteeseen. Mitään rengasta ei pureman ympärille tullut taikka punoitusta.
Passais vain tuo ihmisten oireisto melko hyvin meidän sakemannin pentuun.
Korkea kuume, johon pistos antibiotti on auttanut ainoastaan laskevasti, punasolut oli vähentynyt verestä, nivelet turvoksissa ja lihakset on aivan surkastuneet.
Kiitoksia vinkistä. Pitää maanantaina ottaa tämäkin huomioon.
- monimuotoinen
Kertoisitko koirasi tilanteesta kun on uutta kerrottavaa. Toivon paranemista.
Tilanne jatkuu yhä edelleen suht'kot kriittisenä.
Eilen soittelin varmasti parikymmentä pieneläinklinikkaa läpi ja kaikissa sanottiin tervetuloa maanantaina, jos koirasi on hengissä vielä silloin, paitsi Helsingin yliopistollisella. Mutta matkaa on sinne melkein 600 km:ä. En ole vielä lähtenyt ajamaan sinne.
Tuntuu vain niin pahalle, kun on näin monta päivää välissä ja kukaan ei voi ottaa vapaapäivänä vastaan.
Pitäisi saada otettua maksa- ja munuaisarvot, sillä mielestäni virtsa alkoi muuttua oranssemmaksi ja punertavammaksi. Koira on saanut nestettä suun kautta ja suoraan suoneen. Etten uskoisi kuivimisesta johtuvan.
Tänään kuume on taas 40.6 astetta. En ole vielä mitannut ketoprofeenipistoksen jälkeen, josko olisi laskenut.
Yritän vain juottaa liha- ja hunajalientä. Ainut mitä koira syö on jogurtti ja hillot. Olen syöttänyt lusikalla kaurapuuroa mansikkahillolla jms. ruokia.
Vielä reilu kaksi pitkää päivää jäljellä maanantaihin.- FAU
teille kuuluu?
Onko yhtään oireet helpottunu? - monimuotoinen
miss nefer? Onko urhea koirasi jaksanut taistella? Toivon parasta.
Vielä hengissä ollaan, mutta eläinlääkäri jo mainitsi eilen, että eutanasia voi tulla kyseeseen, jos tilanne ei parane tästä noin reilun viikon kuluessa, tai jos koira vain vielä menee huonompaan suuntaan.
Raskastahan tämä on itselle, kun ei voida sanoa, mikä koiralla on. Olisi paljon helpompaa jos koiralle voitaisiin antaa diagnoosi ja parantaa se, tai joku sanoisi, ettei enää jatketa (vaikka se tuntuukin pahalta). Kun olisi jokin varmuus jostakin.
Niveltulehdusta se ei enää ole. Se on jo selvä.
Kuume on tänään taas noussu 40 asteeseen, mutta lohduttavaa on, että koiralle kelpaa pentunapuset ja maksalaatikko. Jos se niistä saisi energiaa jaksaa taistella. Koirasta ei ole enää jäljellä muuta kuin luut ja nahat. Lihakset on kaikki lähteneet ja surkastuneet. Eilen katsoin, kun se makasi niin kylkiluut paistoi täysin paksun karvan läpi.
Ai niin. Tulehdusarvot oli eilen niin korkealla ettei kone osannut niitä laskea. Lekuri laski ne käsin ja pääsi reiluun 90. Että koko ajan antibiotti hoidosta huolimatta ne nousee ylöspäin.
Yksi epäillys on se borrelioosi ja jokin toinen vastaava. veret lähti eilen Ruotsiin tutkittaviksi. Viikon/kahden sisällä tulee vastauksia. Pahimmillaan koira on ehditty lopettaa ennen tulosten saapumista.
Maksa ja munuaisarvot oli ihan ok. Proteenin puute.
Koira ei enää arista mitään paikkoja eli kliinisesti terve (siterataakseni e.lääkäriä).
Oli mukava huomata, että eläinlääkäri välittää potilaastaan, sillä hän soitti tänään ja kysyi koiran vointia ja kuntoa.
Lämmitti paljon.
Torstaina taas Akuuttiin seurantaan, onko parannusta yhtään tapahtunut.
Ja hei, kitoksia huolenpidosta.
Lämmittää ja tukee meitä paljon. :)- monimuotoinen
Niin paljon olette mielessä. Voi kun ajatuksella voisi parantaa, olen toivonut ja toivonut. Urhea ressu jaksaa olla kiinni elämässä.
Sinulle paljon voimia hoitaa häntä. Epätietoisuus on raskasta ja suuri huoli väsyttävää, tiedän. Huolehtiva eläinlääkäri on oikea aarre, kokemusta tuostakin.
Kerrothan jatkossakin koirasi voinnista. Rapsutukset pienelle, lapsihan se on vielä. - FAU
pidetään myös peukkuja teille toipumisen puolesta.
Tosi rassaava tilanne tuollainen epätietoisuus, mutta toivotaan parasta. - piitu
Mitenköhän teidän koira jakselee?toivottavasti jotain selvyyttä on asian suhteen tullut..
Jos vauveli on vielä huonossa kunnossa, eikä meinaa syödä, niin sivele sormella kitalakeen hunajaa, imeytyy nopeasti saisi edes vähän sokeria-energiaa...
jaksamisia, epätietoisuudessa on kamala olla..'hali`"
Olin eilen sen eläinlääkäri reissun jälkeen niin poikki, että vasta tänään kirjoittelen.
Jos koirasta mitään positiivista pystyy eilisestä sanomaan niin se heilutti eläinlääkärille häntää ja lähti sitä pakoon huoneessa. :)
Mut paino on tippunu yli kilon maanantaista, enää vaivaiset 33 kg, vaikka koira on syönyt koko viikon. Verensokerit on laskeneet, mutta tulehdusarvot oli tullut pikkaisen alas, vaikkakin ne ovat vieläkin aivan liian korkeat.
Uusi antibiottikuuri rinnalle eli alkueliötä ja muita sellaisia vastaan. Huomenna saa nähdä, onko vaikuttanut...
Tänään on kunto tullut romahtamalla alas. Varmasti vaikuttaa tuo Oulun reissu, kun matkaa kestää kaikkineen sen 5-6 tuntia, vaikka koira saa makoilla takaosassa ihan rentona.
Eli ei mitään uutta länsirintamalla. Sovittiin vielä lääkärin kanssa, että koiralle annetaan vielä mahdollisuus tervehtyä.
Eli uusi aika ensiviikolle. Jos ne borrelioosi kokeet tulisi sitten.
Kirjoitellaan!!- FAU
taas kuulumisia.
Se on sentään hyvä, että se koira on syöny, niin saa energiaa taistella tota mikä sitten ikinä onkaan vastaan.
Ja jos ne tulehdusarvotkin on jo laskemaan päin, niin kovasti toivotaan täällä, että koirulainen jaksaa vielä sinnitellä.
En tiedä, että johtuneeko siitä, että on "omasta" rodusta kyse, mutta kyllä olen täällä tosi huolissani ollu teidän puolesta. Ihan kuin olis omasta kasvatista kyse ;)) FAU kirjoitti:
taas kuulumisia.
Se on sentään hyvä, että se koira on syöny, niin saa energiaa taistella tota mikä sitten ikinä onkaan vastaan.
Ja jos ne tulehdusarvotkin on jo laskemaan päin, niin kovasti toivotaan täällä, että koirulainen jaksaa vielä sinnitellä.
En tiedä, että johtuneeko siitä, että on "omasta" rodusta kyse, mutta kyllä olen täällä tosi huolissani ollu teidän puolesta. Ihan kuin olis omasta kasvatista kyse ;))Joo tänään on taas homma menny eteenpäin parempaan suuntaan. Eilen poika on ollu vaan niin väsyny.
Saako udella mikä kenneli sulla on?
Oli vaan pelottavaa, mitä tänään koirasta löysin...
Ihon alla oli molempien lapojen päällä, niskassa, selässä ja takamuksessa semmoisia kovia patteja. Pelottaa vaan onko kasvaimista kyse... Ihmetyttää, kun niitä loytyi niin monesta paikasta. Että rasvapateiksi en niitä usko.
Oma kasvattaja kyselee kuulumisia jatkuvasti ja samaten pojan isän omistajakin ja muutkin koiratutut. On niin kiva huomata, että sitä tukea löytyy.
Sillä jouluaatosta lähtien mun menot on ollu sen, että töissä olen käynyt ja kaupassa, mutta muuten koiran kanssa kotona. En vaan raaski jättää sitä yksin.
Haluan olla sen kanssa mahdollisimman paljon, kun se vielä täällä on.- FAU
miss_nefer kirjoitti:
Joo tänään on taas homma menny eteenpäin parempaan suuntaan. Eilen poika on ollu vaan niin väsyny.
Saako udella mikä kenneli sulla on?
Oli vaan pelottavaa, mitä tänään koirasta löysin...
Ihon alla oli molempien lapojen päällä, niskassa, selässä ja takamuksessa semmoisia kovia patteja. Pelottaa vaan onko kasvaimista kyse... Ihmetyttää, kun niitä loytyi niin monesta paikasta. Että rasvapateiksi en niitä usko.
Oma kasvattaja kyselee kuulumisia jatkuvasti ja samaten pojan isän omistajakin ja muutkin koiratutut. On niin kiva huomata, että sitä tukea löytyy.
Sillä jouluaatosta lähtien mun menot on ollu sen, että töissä olen käynyt ja kaupassa, mutta muuten koiran kanssa kotona. En vaan raaski jättää sitä yksin.
Haluan olla sen kanssa mahdollisimman paljon, kun se vielä täällä on.on hyvä, josko se vaikka nyt sitten alkaisi kunnolla toipua, taitaa se uusi lääke vihdoin purra niihin pöpöihin.
Ne patit saattaa olla ihan vaan jotain yliherkkyys oireita noista monista lääkekuureista mitä on saanut lyhyessä ajassa.
En oiken jaksa uskoa kasvaimiin noin nuorella koiralla ja varsinkin, jos ilmestyivät ihan yht'äkkiä, niin luultavampaa on että se reagoi johonkin lääkkeeseen noin.
Heh, udella saa, mutta utele sähköpostitse, jos kiinnostaa :)) - monimuotoinen
miss_nefer kirjoitti:
Joo tänään on taas homma menny eteenpäin parempaan suuntaan. Eilen poika on ollu vaan niin väsyny.
Saako udella mikä kenneli sulla on?
Oli vaan pelottavaa, mitä tänään koirasta löysin...
Ihon alla oli molempien lapojen päällä, niskassa, selässä ja takamuksessa semmoisia kovia patteja. Pelottaa vaan onko kasvaimista kyse... Ihmetyttää, kun niitä loytyi niin monesta paikasta. Että rasvapateiksi en niitä usko.
Oma kasvattaja kyselee kuulumisia jatkuvasti ja samaten pojan isän omistajakin ja muutkin koiratutut. On niin kiva huomata, että sitä tukea löytyy.
Sillä jouluaatosta lähtien mun menot on ollu sen, että töissä olen käynyt ja kaupassa, mutta muuten koiran kanssa kotona. En vaan raaski jättää sitä yksin.
Haluan olla sen kanssa mahdollisimman paljon, kun se vielä täällä on.nyt jaksellaan. On jo monta päivää viime viestistä. Tilanne vaikutti valoisammalta.
Joko borrelia vastaukset on tullut, kenties olette jälleen käyneet lääkärillä.
Toivottavasti suunta on parempaan.
Suru ja ikävä on suuri...
Sillä torstaina meidän poika päästettiin haukkumaan ja jahtaamaan kissoja paremmille elinalueille.
Kyllä se eutanasia tuntuu luonnottomalle asialle. Oikeasti toivoin koko ajan, että poika olisi nukkunut normaalisti pois, mutta sitkeyttä oli jäljellä.
Niin kuin eläinlääkärissä... Eläinlääkäri tuli odotushuoneeseen katsomaan, kuinka huonossa kunnossa poika jo oli. Siitä kun lähdettiin kohti huonetta niin koira yritti väkisin lähteä ulos; pois. Vaikka kilot oli tippunut 30, niin silti löytyi voimaa taistella piikkiä vastaan..
Oli se semmoinen meidän poika...
Kiitos kaikille, jotka olette tukeneet meitä jaksamaan. Eiköhän se päivä kerrallaan tästä lähde eteenpäin elämä. paitsi mitänyt jokainen kyynel, jotka tulevat pelkistä ihanista muistoista ja kuvista.
Kiitos.- monimuotoinen
Surullista, että näin päättyi urhean koiran taistelu sairautta vastaan.
Onko selvinnyt, mikä sairaus oli kyseessä?
Elin niin voimakkaasti hengessä mukana tässä, siksi haluaisin tietää.
Voimia Sinulle. monimuotoinen kirjoitti:
Surullista, että näin päättyi urhean koiran taistelu sairautta vastaan.
Onko selvinnyt, mikä sairaus oli kyseessä?
Elin niin voimakkaasti hengessä mukana tässä, siksi haluaisin tietää.
Voimia Sinulle.Niin Siinäpä se jo vastaus tulikin. Kuukauden sisällä tulee vastaukset ruumiinavauksesta. En voinut jättää niin, että asia oisi jäänyt epätietoisuuteen!!
Ilmoittelen sitten jotain kautta!!- monimuotoinen
miss_nefer kirjoitti:
Niin Siinäpä se jo vastaus tulikin. Kuukauden sisällä tulee vastaukset ruumiinavauksesta. En voinut jättää niin, että asia oisi jäänyt epätietoisuuteen!!
Ilmoittelen sitten jotain kautta!!ja ylikin. Oletko saanut vastaukset? Jäi askarruttamaan, siksi utelen.
- Tinde
Itku tuli kun luin tätä viestittelyä... Tiedän miten paljon se sattuu. Mutta vaikka se kuinka kliseiseltä kuulostaa niin aika parantaa haavat, arvet kylläkin jättää. Epäreilua...mutta elämä on...
Lämpimiä ajatuksia teille. Joo aikaa on kulunut reilusti yli kuukauden, mutta vieläkään ei ole tullut EELAsta täysin varmoja paperitietoja meidän pojasta.
Viimeviikolla olin patologiin yhteydessä ja kiitos lintuifluenssan, niin meidän pojan ruumiinavaus oli viivästynyt.
Puhelimessa puhuttiin pitkään ja sen ymmärsin, että koira oli erittäin pahasti sairas.
Sillä oli ollut autoimmuuni sairaus, jossa oma elimistö oli tuhonnut nivelten soluja. Vähän niin kuin ihmisten pehmytkudosreuma. Koirilta reuma-arvoja on turha ottaa, koska on epätodennäköistä saada varmoja arvoja.
Nivelet olivat joka puolella kehoa täysin syöpyneet ja nivelnesteet harmaantuneet täysin läpinäkymättömäksi. Munuaisiin oli tullut tästä seuraten muutoksi. Kasvaimia ei ollut, vaikka ne olivatkin pääepäily lopettettaessa. Patologi sanoi moneen kertaan, että teimme oikean ratkaisun, sillä oli vain ajan kysymys, milloin koira sairastuu pahasti.
Koiralla oli ollut sairaus jo aikaisemmin, mutta joulua ennen, kun koira riehui yhden päivän, antoi se sysäyksen sairaiden kovenemiseen.
Tästä johtui, etttä nivelet olivat erittäin kovassa tulehdustilassa ja koiran tulehdusarvoja ei saatu laskemaan, koska oma elimistö koko ajan tlehdutti niitä lisää.
Olo on tyhjä.
Luin keskustelun pitkästä aikaa uudestaan ja tajusin kuinka rikki olin tammikuussa.
Tähän asti olen osittain joutunut arvailemaan, että olisiko koiraa voitu parantaa jollain tapaa, nyt kun näen tämän oman kirjoitukseni edessäni tajusin viimein, että kaikkemme teimme, mitä pystyimme ja näin on hyvä.
jaloissani pyörii housunlahkeita repien uusi saksanpaimenkoiramme 12 viikkoa vanha pojan kloppi.
Jahka uurna tulee Oulusta, niin voin keskittyä täysin uuteen poikaan.
Kiitän vielä teitä kaikkia. Olette tukeneet minua erittäin paljon, vaikka en teitä tunnekaan.
Kiitos.- monimuotoinen
voi tehdä, ei enempää. Viesteistäsi päätellen yritystä parantaa koira, ei puuttunut. Onneksi sairaus on harvinainen, ikävää, kun sattui koirasi kohdalle.
Paljon Onnea pennun johdosta. Toivottavasti saa olla terveenä ja elää pitkään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olet toisen kanssa
...ja minä yhä vain sinua kaipaan. Tiedän ettet ole onnellinen siellä. Älä hukkaa aitoa onnea ja rakkautta hukkaan vain2241546- 291393
Kuka teistä on paras nainen
A-nainen? J-nainen? K-nainen? M-nainen? S-nainen? Vai kenties joku muu...? 😊611269Immu otti pataan
Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!691217- 781194
Osaako joku selittää tätä
Että miksi mulle on joka toinen ventovieras ihminen tyly ainakin ilmeillään ja eleillään?751172Jos me joskus nähtäisiin
niin ei kai sen vielä tarvitsisi merkitä sen enempää? Ja voihan olla ettei kumpikaan enää siinä vaiheessa edes haluaisi1031163- 54998
Lesken uusi
Onko totta että puolangan kunnalla töissä ollut mies joka kuoli niin sen vaimolla jo uusi lohduttaja. Pitäneekö paikkans18952Persun suusta:"Köyhät on luusereita ja ansaitsevat köyhyyden"
Ministeri Juuston apulainen näin uhoaa. Mitäs siinä. Kyllä on jo tiedetty muutaman vuoden hallitustyön pohjalta että per175855