Lääkärikunta ja monet muut pitävät paniikkihäiriötä elimellisnä sairautena. Elimellisiä oireita on, kuten välittäjäaineiden kuten serotoniinin vähentyminen, mutta miten psykoterapialla (paras tulos tunteenpurkuterapialla, ei keskusteluterapialla) monet ovat päässeet paniikkihäiriöstä, ilman lääkkeitä jos se on pelkästään elimellinen sairaus?
Kuopion yliopisto on tehnyt tutkimuksen, jossa vuoden psykoterapiaa saaneen henkilön muistaakseni serotoniinin määrä aivoissa lisääntyi terapian aikana ilman lääkitystä. Joten voidaan esittää kysymys: onko välittäjäaineiden vähyys tai häiriö niissä seurausta psyyken rasituksesta, esim vuosia tukahdutettujen vaikeiden tunteiden aiheuttamasta paineesta?
Kuopion yliopisto on tehnyt tutkimuksen, jossa vuoden psykoterapiaa saaneen henkilön muistaakseni serotoniinin määrä aivoissa lisääntyi terapian aikana ilman lääkitystä. Joten voidaan esittää kysymys: onko välittäjäaineiden vähyys tai häiriö niissä seurausta psyyken rasituksesta, esim vuosia tukahdutettujen vaikeiden tunteiden aiheuttamasta paineesta?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mielenkiintoinen kysymys.Laita linkki, jotta pääsen lukemaan ko. artikkelin. Meillä on sitten varmaan oikein tukahdutettujen vaikeiden tunteiden suku koska minun lisäkseni myös veljelläni, mummollani ja hänen tädillään on paniikkihäiriö, siis monta sukupolvea.
Meillä on myös suvussa "paniikkihäiriöisiä"
Minä,molemmilla siskoilla, kahdella sekulla...
Se on kuulemma perinnöllistä tai on alttius saada se.
Tuli kirjoitusvirheitä siis tarkoitin "sekulla"serkkuja.
"miten psykoterapialla (paras tulos tunteenpurkuterapialla, ei keskusteluterapialla) monet ovat päässeet paniikkihäiriöstä, ilman lääkkeitä jos se on pelkästään elimellinen sairaus? "
Aivot on dynaaminen kokonaisuus jossa kaikki vaikuttaa jossain määrin kaikkeen.
Toisin sanoen, onnistunut psykoterapia vaikuttaa myös aivojen kemialliseen puoleen.
Sääli että osaavia psykoterapeutteja on hyvin vähän käytössä etenkään niille jotka on yhteiskunnallisen sairaanhoidon piirissä. Luulen että ainakin puolet mielenterveydellisistä häiriöistä olisi kontrolloitavissa ja korjattavissa hyvällä psykoterapialla jota tuetaan KEVYELLÄ lääkityksellä.
Nythän lähinnä mitään ei korjata vaan nappeja pistetään siksi ettei oireet pahenisi tai näkyisi ja odotetaan että tapahtuisi jotain ihmeenkaltaista. Ts. sairautta/vammaa ei yritetäkään parantaa pohjimmiltaan vaan blokata vain oireet...
Hupaisaa tässä on että empaattinen ja järkevä ihminen voi olla erittäin hyvä psykoterapeutti ilman minkäänlaista koulutusta. Tälläisen ihmisen taito on asettua ihmisen puolelle, olla antamatta sairauden vaikuttaa omaan näkemykseensä toisen potentiaalista ja vieläpä tämä ihminen osaa kysyä "pelaamatta" asioita jotka toista pelottavat ja ahdistavat.
"Joten voidaan esittää kysymys: onko välittäjäaineiden vähyys tai häiriö niissä seurausta psyyken rasituksesta, esim vuosia tukahdutettujen vaikeiden tunteiden aiheuttamasta paineesta?"
Kyllä voi olla. Ei kuitenkaan pidä väheksyä sitä mahdollisuutta että kyseessä olisi jonkin elimellinen erillinen tauti. Samoin tila pitkittyessään voi muuttua noidankierteksi (välittäjäaineet sekaisin -> asioita ei pääse käsitteleen -> tila pahenee ja välittäjäaineet menee entistä enemmän sekaisin jne jne jne).
Minä olen sitä mieltä, että paniikkihäiriötä et pysty parantamaan millään keinoin! Lääkkeillä yritetään pystyä elämään "normaalia" elämää. Oireettomana voit olla vuosikausia mutta kyllä se sieltä joskus putkahtaa.