Olen esikoislestadiolainen ja homo. Miten sauhtautuisit jos saisit tietää ystäväsi olevan homo? Hylkäisitkö hänet/minut?
Miten suhtautuisit
homoon?
191756
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Sauhtautuisit = suhtautuisit :)
hylkäisi...
Koettaisin olla uskollinen ystävä ja tukea häntä elämän tiellä.
Kaikilla meillä on lihassamme omat pistimet ja niiden kanssa on elettävä.
Kun kysyt ainoastaan suhtautumista, niin tämä on vastaukseni.
Sitten asiasta voisi keskustella laajemminkin, mutta ehkä joskus toiste.
Hyvää yötä sinulle, jos vielä luet tämän. Älä pelkää. Isä pitää huolen homoistakin, jos hänelle antaa mahdollisuuden.
Homoudella ja lestadiolaisuudella ei ole mitään yhteistä nimittäjää. Homoilu on Sodoman synti ja sitä ei hyväksytä lestadiolaisuudessakaan.
SETAssa sua osattais ymmärtää ehkä paremmin. Kysäsepä Tarjalta.
Muuten, tuo avaus on selvä feikki ! Tiedät sen itsekin.
Olen samaa mieltä että homouden harjoittamisella ja lestadiolaisuudella ei ole mitään tekemistä. Mutta homo ja lestadiolainen voi olla, kuten olenkin.
Ei välttämättä ollenkaan. Esikoislestadiolaisuudessa on homoja keskimäärin ihan sama prosetti kun muissakin ihmisissä.
Homous sinänsä ei ole synti, se on seksuaaliidentiteetin häiriö.
Homoilu eli vääristyneen seksuaalivietin tuottamien himojen mukainen elämä kylläkin.
Mitä tämä kysymyksenasettelu on ? Mitä mieltä on kysyä tätä ? Miksi vain seksielämään liittyvää ? Miksi ei yhtä hyvin kysytä, miten lestadiolaiset suhtautuvat muidenkin intohimojen valtaamiin ihmisiin ?
_ miten suhtaudutte pyromaaniin ?
- entä kleptomaaniin
- entä kaikkiin muihin, joilla on jokin intohimo ?
Kaikkea voidaan kysyä, mutta mihin tällä pyritään ?
... ihan normaali seksuaalivietti.
Terveillä nuorilla miehillä tarkoittaa sitä, että vain harvoin vastakkaisen sukupuolen sukupuolielin on poissa mielestä.
Kerrotaan että eräälläkin miehellä se meni kaksi kertaa pois mielestä.
1. Silloin kun suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden.
2. Silloin kun sormi meni vahingossa sirkkelinterään.
Homous on himoista saastaisin ja Jumalan edessä kauhistus. Homouden vaikutuksia voi olla, mutta itse homous tekojen kanssa on aivan toista laatua samaa kuin huoruuden teoissa elämistä. Etsitäänkö teolle jonkinlaista hyväksymistä.
Miksi sinä joriset joutavia? Avaaja on nimenomaan uskova ihminen, jonka seksuaali-identiteettion vaurioitunut. Hän ON homo, mutta ei ole homoilija.
Homous on yksi sairaus muiden joukossa.
Joillakin on miehen vehkeet mutta naisen vartalo (shemale). Jotkut ovat fyysisesti vaikkapa miehiä, mutta sisimmässään he ovat naisia.
Ja toisen taas päinvastoin.
Tällä tavoin sairaiden uskovien ihmisten elämä ei totisesti ole helppoa, vaikka heitä ei enää omilla saastaisilla mielikuvilla vainottaisikaan.
Minulla ei olisi mitään syytä hylätä sinua, ystävä.
Minullakin on lestadiolaisystäviä, jotka ovat homoseksuaaleja. Ongelmallista voi olla ainaoastaan se, miten suhtautuisin ystävieni mahdollisiin kumppaneihin. On kaksi eri asiaa kokea olevansa homoseksuaali kuin hyväksyä eläminen homoseksuaalisessa suhteessa. Tilanne on tosin sama kaikille sinkuille tai avioliitossa eläville, joiden puoliso on esim sairas.Selibaatissa eläminen ei liene helppoa, langenneita olemme kaikin ja joudumme taistelemaan eri asioissa. Siunausta Sinulle
homosuhteet? Olet varmaan Ruotsin kirkon pappi tai jopa piispa?
Haluaisin siunata kyselijää, joka käsitykseni mukaan kokee olevansa homo ja haluaa elää uskovaisen elämää. Minäkin tarvitsen siunausta pysyäkseni kaidalla tiellä ja voidakseni taistella synninkiusauksissa.
Lukutaitosi tai kykysi ymmärtää taitaa olla puutteellinen, enhän siunannut homojen keskinäistä seksuaalista kanssakäymistä. Kyselijä vaikuttaa täysin vilpittömältä ja halusi tietää, hylkäisinkö hänet. Olen lestadiolaiskristitty ja uskon niin, että seksuaalielämä Raamtun mukaan on tarkoitettu avioliittoon miehen ja naisen välille, en silti kärsi homofobiasta enkä välttele heitä. Kysyttäessä olen toki sanonut, mitä ajattelen homojen välisistä suhteista - kantani ei edellytä sitä, että hylkäisin homoystäväni. Työtoverinikin on homo ja aivan loistava kaveri !
Yhden kysymyksen haluaisin esittää, miksi sen pitäisi yleensä tulla jonkin toisen tietoon?
Jos sellainen asia sitten rasittaa, mielestäni siitä olisi hyvä keskustella vaitiolovelvollisen ihmisen kanssa.
Eihän elämäntavan tarvitse kertoa ihmisestä mitään muiuta, kuin, että osa on avioliitossa ja osa ei.
En tunne asiaa, joten en pysty sanomaan miten sellainen minaisuus ihmiselle tulee tai hänessä on. Jumalan sanan mukaan sitä ei käytännössä voi toteuttaa, jos oikein olen ymmärtänyt.
Lienee samantapaisesta asiasta kyse, jos minä vaioliitossa olevana miehenä alkaisin katselemaan kaipaavasti "naapurin leskeä". En kai minäkään kertoisi siitä jokaiselle vastaantulevalle.
Mikäli jaksaisin pitää sen syntinä, minäkin turvautuisin vaitiolovelvollisen ihmisen apuun.
En yhtään tiedä auttaako tämä, mutta vilpittömästi yritin.
Siis vastaus kysymykseen: Miksi minun yleensä pitäisi saada tietää koko asiaa?
Tietenkin ko. henkilö saa itse täsmentää. Mutta sellainen ajatus minulle tuli, että tässä tunnustellaan, miten ystävät / kaverit mahtaisivat reagoida. Onhan helpompi olla kavereiden kanssa, jos voi olla avoin. Ei varmaankaan ole hyväksi alkaa toitottamaan julkisesti suuntautumistaan, siitä ei varmaan ole mitään hyötyä.
Se mitä Lasse-setä sanoo vaitiolovelvollisuudesta, on erittäin oleellinen kysymys kaikessa sielunhoidossa. Sen joka haluaa avautua, tulee voida olla varma, että asia ei lähde eteenpäin. Käsittääkseni tämä asia on hyvin hoidossa "meikäläisten" piirissä.
Saattaa olla, että saarnaajamme ovat jo joutuneet kohtaamaan kaikenlaisia asioita, en usko että heille on vieraita nämäkään kysymykset.
Siinä olisi yksi näkökulma tuoda tuo asia esiin.
"Saattaa olla, että saarnaajamme ovat jo joutuneet kohtaamaan kaikenlaisia asioita, en usko että heille on vieraita nämäkään kysymykset."
Ainakin yhden saarnaajan kanssa olen näistä jutellut luottamuksellisesti. Hänelle tuo kristittyjen homousasia oli sielunhoidosta tuttu asia.
Lasse-sedälle ja elizalle:
Siksi kyselen, koska olen joutunut peittelemään ja jopa valehtelemaan omaa seksualisuuttani (esim. kysymyksiin naimisiin menosta) ja tarkoitus olisikin pysyä ns. "kaapissa". Mutta, mutta kun esim; sisarukset ja lähimmät ystävät kyllä alkaa jo epäilemään (aiheestakin) minun suuntautumistani ja jos he sen tietäisivät, niin haluaisin osata ennakoida heidän reaktioitaan ko. asiaan.
Kiitoksia myötätunnosta, oli kiva lukea että ystävyys kestäisi tästäkin huolimatta. En todellakaan hae hyväksymistä homoudelle, vaan sitä, miten suhtutuisit jos saisit tietää ystäväsi olevan homo!
Tunnustan, että nuorempana monet asiat olivat hyvin selviä omassa ja toisten elämässä. Siis oikea ja väärä.
Kun elämää eletään, oppii, ettei kaikki ole niin ehyttä ja simppeliä.
Aiemmin ei ole ollut tilaisuutta testata sopeutumiskykyään, mutta nyt luulen valmiuden parantuneen. Kallistun enempi myötätunnon puolelle ja haluaisin toivottaa Jumalan siunausta kilvoitukseesi, joka on varmasti vaativa. Antakoon hyvä Jumala myös ymmärrystä niille, joille joudut olosuhteiden pakosta avautumaan.