Kyse siis tästä nimiuudistuksesta englannin puolella (ja miksei kaikesta muustakin nimihässäkästä):
Eipä meillä opiskelijoilla ole paljoakaan tekemistä sen kanssa, että englanninkieliset nimet muuttuvat, opettajat puhuvat luennoista ja tenteistä ja joka paikassa meitä(kin) nimitellään opiskelijoiksi.
Kaikista vähiten meillä on tekemistä tämän uuden university-hässäkän kanssa. AMK:t muuttivat englanninkieliset nimensä ARENE:n eli ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston päätöksen/suosituksen mukaisesti, joten yksittäistäkään AMK:a ei ole syyttäminen.
Keskittykää luomaan sitä omaa uraanne: kokemuksella, tiedolla ja taidolla se menestyminen viime kädessä luodaan ja ANSAITAAN, ei statuksella tai hienoilla nimikkeillä tai vuosisatoja vanhoilla perinteillä.
Eipä meillä opiskelijoilla ole paljoakaan tekemistä sen kanssa, että englanninkieliset nimet muuttuvat, opettajat puhuvat luennoista ja tenteistä ja joka paikassa meitä(kin) nimitellään opiskelijoiksi.
Kaikista vähiten meillä on tekemistä tämän uuden university-hässäkän kanssa. AMK:t muuttivat englanninkieliset nimensä ARENE:n eli ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston päätöksen/suosituksen mukaisesti, joten yksittäistäkään AMK:a ei ole syyttäminen.
Keskittykää luomaan sitä omaa uraanne: kokemuksella, tiedolla ja taidolla se menestyminen viime kädessä luodaan ja ANSAITAAN, ei statuksella tai hienoilla nimikkeillä tai vuosisatoja vanhoilla perinteillä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
vaikeneminen on hyväksymistä. voisitte tietysti vastustaa nimenmuutosta, jos haluaisitte. mutta taidatte vaan olla tyytyväisiä, kun teidät on nyt "nimetty" yliopisto-opiskelijoiksi.
itseäni miltään osin yliopisto-opiskelijana.
Vaikutuskanavia meillä ei juuri ole, kuten yliopisto-opiskelijoilla on SYL ja ylioppilaskunnat. AMK:n opiskelijayhdistykset ovat paikallisia ja hajanaisia kerhoja, joilla ei myöskään ole tunnustettua juridista asemaa tai vaikutusvaltaa.
teidän pitäisi ihan itse luoda niitä vaikutuskanavia. niin me yliopistossakin toimimme. ei kukaan tule kotiin tyrkyttämään vaikutusvaltaa, sitä pitäisi ymmärtää hankkia itse. ei sitä yliopisto-opiskelijoillekaan millään lailla annettu, sen eteen on tehty vuosia työtä.
Itseäni kiinnosti ainakin amk:ssa opiskellessani nopea työelämään kiinni pääseminen. Jos olisin halunnut sosialisoida opiskelijabileissä tai leikkiä poliitikkoa, olisin mennyt yliopistoon.
Ei kai amiska voi pitaa itseaan yliopisto- opiskelijana..
Onko jollain mennyt hiukka paahan tama muutoshassakka>
Heh heh, jos amiskat nyt alkavatkin pitaa itseaan yliopisto- opiskelijoina. Johan teille nauravat aidanseipaatkin.
Jos haluaa olla yliopisto- opiskelija, kannattaa varmaan hankkiutua yliopistoon, eika amk.hon..
heh heh.
Siis mikä siinä oli niin vaikeaa? Herra Kalu ansiokkaasti totesi ettei pidä itseään yliopisto-opiskelijan, mutta sinä jurtti vain silti jankkaat samaa laulua.
sanaton...?!
Siis nopeasti paskoihin hommiin. Niissä saa sitten kituuttaa loppuelämän. Valinta sekin.
Pakko kommentoida asiaa täällä, kun julkisesti ei asiasta voi keskustella. Ainakaan virallista tietä.
Suomessa on koulutuspolitiikalla perinteisesti saatu paljon hyvää aikaan ja nostettu takapajuinen agraarivaltio "suosta" alle sadassa vuodessa maailman teolliseen ja tiedolliseen kärkipäähän.
Viimeisen 15 vuoden koulutuspoliittiset ratkaisut ovat kuitenkin olleet erityisesti korkeamman asteen koulutuksen osalta kaikessa karmeudessaan suorastaan järkyttäviä.
- Uusia "yliopistoyksiköitä" on jaettu eri puolille maata ilman todellista tarve- ja resurssiharkintaa
- AMK -uudistus on todistetusti ylittänyt hölmöydesään jopa kaikkien kovimmat vastustajansa
- Ikäluokkien pieneminen on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä,mutta vasta viime kuukausina asiaan on todellisuudessa herätty
- Kuitenkin OPM: haluaa kouluttaa laskennllisesti 70 prosenttia ikäluokasta "korkeakoulutasoisesti"
AMK-asiassa OPM:n epäloogisuus näkyy kaikessa. Esimerkiksi ensin lopettetiin rakennusmestari(teknikko)koulutus siirryttäessä AMK -järjestelmään koko teollisuuden (tarvitsijan!!) tiukasta vastustuksesta huolimatta. Peruste oli ja on, että koulutus ei ollut "korkeakoulutasoista". Nyt asiaan on ollut ns. osaajapulan (huvittavaa, koska amk-slangi perustuu osaamis-sanan väärinkäyttöön) muodossa pakko puuttua. Nyt suunnittellaan jotain koulutusta ammattikorkeakouluihin, joka ei johda amk-tutkintoon, vaan on entisen teknikkokoulutuksen tapaista. Aivan älytöntä.
Miltei joka päivä teollisuuden työnantajia tapaavana ei ole kertaakaan, jolloin ei muistuteta insinöörikoulutuksen tason ja statuksen hävinneen eniten amk-uudistuksen yhteydessä.
Tämä 15 vuoden korkeakoulutuksen via dolorosa on johtanut jo nyt tutkintojen hyperinflaatioon. Mitä tästä seuraa: Suomeen tulee anglo-amerikkalainen järjestelmä, joka ei perustu tutkintojen samatasoisuuteen ja vertailtavuuteen vaan siihen, missä koulussa tutkinto on hankittu.
Vielä joitain vuosia sitten oli aivan sama, mistä suomalaisesta yliopistosta paperinsa sai. Laatu ja tietämys olivat lähes standardoituja. Myös aineyhdistelmillä oli merkitystä.
Nyt tilanne on luisumassa siihen, että tärkein asia opiskelussa on opinahjon valinta sen ulkoisen nimen perusteella. Ei ole työnantajan kannalta ollenkaan sama, onko työnhakija saanut paperinsa HKKK:lta tai jostain peräkylän 2 lehtorin filiaalista. Taso ei voi olla sama, minkä kaikki ovat kyllä huomanneet, mutta molemmilla on samat maisterinpaperit kädessä.
Tämä AMK:n englanninkielinen väännös yliopistoksi on tähän mennessä kaikkien suurin osoitus totaalisesta typeryydestä ja suorasta rikollisesta huijaamisesta. Mitä tekee OPM? Paheksuu ja toteaa, että mehän päätämme vain laissa suomeksi ja ruotsiksi nimistä... Olkoot muilla kielillä vaikka mitä. Tarkoittaako tämä sitä, että suomeksi ja ruotsiksi ei saa valehdella, mutta muilla kielillä ei niin suurta väliä??
Huvittavaa on myös se, että yliopistolaitosta ja nyttemmin myös amk-instituutiota on rakennettu keskustan ja demareiden yhteisenä missiona. Demareille on ollut tärkeää se, että kaikki voidaan tasapäistää ainakin paperilla ja kenestäkään ei tule perinteisesti opiskelulla "herraa". Keskustalle on taas aluepolitiikan kuvioon sopinut nykyinen koulutuspolitiikka.
Kun eliitti syntyy varmasti jotain kautta ja koulutusjärjestelmää viedään em. suuntaan, niin ei ole vaikeaa ennustaa Suomessa olevan n. 15 vuoden sisällä yksityinen taloudellis-tekninen -eliittiyliopisto.
Mitä pitäisi tehdä, on jo tiedossa. Tiedon vuoti joku myös Hesarille; Suomeen 5-6 tiedeyliopistoa, jotka kouluttavat ikäluokkansa parhaimmiston. Muu nykyinen korkeakoululaitos ja amk:t yhdistetään maakuntakorkeakouluiksi. Toisin samoen palataan 40-50 -luvun tilanteeseen, jossa yliopistoja oli vain muutamia ja kauppaopistojen ja teknillisten opistojen tilalla ovat nimeltään maakuntakorkeakoulut.