Kuinka hoitovapaalla

Hoitovapaalla äitiyslomalla olen ollut kolmen lapseni kanssa yhteensä 4,5 3 vuotta. Varsinkin tuo viimeisin hoitovapaalla olo oli todella raskasta rahan vähyyden takia.

Olin kuitenkin päättänyt, että lapseni hoidan kotona 3-vuotiaaksi saakka. Olen ollut erityisen tyytyväinen kotonaoloaikaani.

Menot piti jäädyttää, vaatteet ostaa kirpparilta ja ainakin omista ja miehen vaatetuksesta tingin, tehdä halpoja ruokia (keittoja jne.). Mitään kallista ei voinut harrastaa. Lehtiä ei tilattu.

Viimeisenä hoitovapaan kuukautena Visa vinkui ahkerasti - olisihan seuraavassa kuussa oikeita palkkatuloja.

Ainakin puoli vuotta meni taloudellisen tilanteen korjaamisessa, oli niin paljon hankittavaa, jota oli jäänyt hoitovapaalla rahanpuutteen takia hankkimatta.

Toinen lapsi helpottaa rahallista puolta hetkeksi. Toisesta lapsesta on myös pian leikkikaveriksi esikoiselle.

Itselläni kodinhoitotuki alkaa vasta maaliskuussa, olen laskeskellut että lapsilisän kanssa ja kun verot on otettu pois niin jää max 440e/kk. Kyllä se vähän hiljaseksi vetää...Onneksi mies on töissä.Mutta kun on asuntolaina, kahden auton vakuutukset, verot ym, 2 koiraa, kaikenmaailman vakuutukset kotiin, lapselle ja meille itselle, tv-luvat, ruokalaskut ym ym laskut... Kun olin töissä sain n.1300-1700e/kk, riippuen lisistä, sai laitettua säästöön, tehtyä remonttia ennen vauvan syntymää ja maksettua vähän ylimäärästä lainasta. Äitiyspäivärahaa jää verojen jälkeen pikkusen päälle 900e/kk lapsilisä ja aika hyvin on pärjtty, välillä on tietty tiukkaa kun lainojen lisäksi kaikki vakuutukset ja 200e sähkölasku painaa yhtä aikaa päälle.
Saas nähä miten sitä sitten pärjää, kun on kotihoidon tuelle...laskujen määrähän on siis sama. Ei oikein viitsi vakuutuksia irtisanoa, myydä autoa (vanhoja romuja kun ovat...)tai luopua koirista, sillä eihän lapsen kotona hoitaminen tulisi olla mikään rangaistus. Me ollaan päädytty sellaiseen ratkaisuun, että ensi kesällä tai alku syksystä yritetään toista lasta ja jos onnistuu niin sit saa eka lapsikin olla pidenpään kotona. Kun nuorempikin ois vähintään 2-3 vuotias, voisin mennä takasin töihin.
Mutta ei mun mielestä kauhean reilua ole noi lapsiperheet tuet... työttömänäkin taitas saada paremmin. Ja sossuun on kai turha mennä, kun autot, koirat, puhelimet, netit ym on niiden mielestä aivan turhia. Mutta jos taas oisin hieman esim alkoholisoitunut, joka ei edes halua kuntoutua tai mennä töihin, niin voisin käydä taksilla kylillä, eikä huolen häivää laskuista kun sossu maksaa kaiken lasten harrastuksista lähtien...siis näin meidän lähikunnissa ja kaupungeissa...

Haluan korostaa ettei meilläkään vaatteita humputella, tilailla lehtia tai muuta ylimäärästä. Ja kyllähän aina ruuassa saa vähän nipistettyä ja bensassa.

Meillä Helsingissä kuntalisä tuo tukeen kohtuullisen korotuksen (yht.n 500€ brutto),vaikka en saakkaan varsinaista hoitolisää.Olen ollut joulukuun alusta hoitovapaalla,mutta vielä ei ole ihan todellista käsitystä,kuinka ihan oikeasti pärjätään,koska käytössä on veronpalautukset ja joululahjaksi saamani rahat.Helmikuussa on muutto isompaan asuntoon,jossa vuokrakin tietysti nousee.Vajaa 1000€/kk menee pelkkään asumiseen,joten tarkkana saa olla.Miehelläni on kyllä tosi hyvät bruttotulot,mutta autoetu yms. nostaa bruttotulot sen verran korkeiksi,että verojen jälkeen jää alle 50% enää käteen.Mutta monet työssäkäyvät parit saavat yhtä paljon käteen kuin me,vaikka olenkin kotona.En siis valita.

Mutta pärjäämiseen:mä olen tehnyt excelillä taulukon,mihin olen laskenut joka kuukausi tarkat menot/-arviot.Esim. kaikki vakuutukset ei meillä mene maksuun joka kk,vaan kuukausissa on eroja.Tarkat budjetit on tehty ja nyt niistä yritetään pitää kiinni.Ainakin alussa mun pitää olla tosi tarkkana,koska luonteeltani olen sellainen,että kaikki mikä tulee,menee.Ja mieluummin heti.Hirveästi emme joudu mistään tinkimään,onneksi.Olen siis budjetoinnut myös omat ja miehen vaatteet,kampaajat yms. "välttävät turhuudet" joka kk:lle.Ei me välttämättä edes osteta joka kk vaatteita,mutta jos tulee isompi hankinta,on sitten vähän säästössä.Täytyy myöntää,että joitakin juttuja on ollut pakko supistaa,koska alkuperäinen budjetti paukkui aika nasevasti.Olen myös myymässä autoni pois,koska en juurikaan käytä sitä ja siitä on lainaa ja vakuutukset.Tällä säästyy vajaa 200€/kk,jos laskee mukaan tulevat huollot yms.

Uskon,että tulemme ihan hyvin toimeen.Lisäksi isommat hankinnat lapselle kuten turvaistuin ja uusi sänky,toivotaan omina synttäreinä pientä avustusta isovanhemmilta.Itsestäänhän sitä aloittaa menojen karsimisen.Suunnitelmissa on toinen lapsi reilun vuoden päästä,jolloin ikäeroksi tulisi n.2v.Ja silloinhan mä saisin taas samaa äitiyspäivärahaa kuin ekallakin äitiyslomalla ja tulot olis puolet paremmat kuin nyt.Mutta jos esim. ukko ottaa ja lähtee,niin tämä akka joutuu kyllä takaisin sorvin ääreen,koska silloin noilla Kelan rahoilla ei pärjää edes viikkoa...Onneksi ei ole näköpiirissä ero,mutta koskaanhan ei tiedä,mitä huominen tuo tullessaan.

Mutta kokeile vaikka aluksi tarkkaa budjetointia,niin näet,miten tulot ja menot jakautuu.Jos menee ihan ristiin,soita vaikka vakuutusyhtiöön ja kysy,voiko maksukuukautta muuttaa yhdellä eteen- tai taaksepäin.Tsemppiä!

itse olen yrittäjä pienehkössä yrityksessä. Ongelmani on se että laina painaa päälle olin töissä tai en. Jos nyt aloitan taas työt jouduin maksamaan huimia yrittäjä-eläkkeitä vaikka vain kävisin töissä silloin tällöin. Kaikista tekemistäni hommista 22% vie verottaja. Ei tässä maassa kannata töitä tehdä..työttömänä tienaisin paljon paremmin. Aloitin äitiyslomani heinäkuussa ja töihin pitäisi palata maaliskuussa kun lapsi on vasta 1/2 vuotias jotta pärjättäisiin. Ei sellaista kääröä voi tarhaan laittaa. Suomessa on ammottavia aukkoja tälläisissä asioissa. Sossuun on turha mennä inisemään kun mies on töissä. Yhdellä pienellä palkalla ei kuitenkaan makseta vuokraa, kahta lainaa ja muuta elämistä. pistää vihaksi tämä ainainen kituuttaminen.