eli vaihtelua. Sisarvalkoinen kiinnostui merkillisistä muistitapahtumista. Minulle on sanottu, että hän tietää koko jutun. Mikä totta ?
Tuska/
ei tuska
231314
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Niin..että minkä?
Ja mikä sisarvalkoinen? Hoitsu, vai? Siis minkä ihmeen jutun? Uskallatko paljastaa?
Täällä kun lukee näitä juttuja niin alkaa muistella, mitä on kenenkin kanssa tullut juteltua. Sitten alkaa miettiä, oisko mahdollista..
Ai niin, onko se niin kamalan paha asia, jos se tietää koko jutun?
sydämellään ja mielensä muhkuroilla.
tai ei tiedä. Hän ei aavistele mitään. Minä aavistelen, mutta en voi kysyä. Enkä vastaa sivullisten kysymyksiin.
Se siitä. Oikea henkilö tietää vastauksen.
tietää. Ja niin pitäisi sinunkin. Vaan miksi et voi vieläkään kysyä?
Päivänsäde...eikä sen niin pidä ratketa, vaan sisar kertoo vaiko tähdet ? Hmmm...Vai molemmat ?
Katso, näe ja usko mitä sinulle kerrotaan. Tiedät sen myös itse - kuten pikkusiskokin. Muistathan.. ;)
Olisikohan parempi että lakkaatte jauhamasta muiden jutuista? Antaisitte vaan muiden hoitaa keskinäiset asiansa.
Taidatte katsella liikaa niitä Kauniita ja rohkeita.
Jos jollakin on jotain kerrottavaa jollekin ihmiselle niin varmaan kertoo sen itse. Mutta uteliaille ei kerrota mitään!
ja muistanhan minä, mutta on asioita joita en muista ja siinä ongelma, minkä tiedätkin.
Myöhemmin illalla tulee vielä Salatut elämät ja lauantaina uusintoja päälle. Repikää sieltä, jos ei oma mielikuvitus riitä!
mutta sama ongelma se on pikkusiskollakin. Jotain mutta mitä...
Arthur Schopenhauer sanoi eli, että ihminen on jotain sellaista minkä ei pitäisi olla olemassa. AS sai vaikutteita buddhalaisuudesta ja Buddha sanoi, että elämä on kärsimystä. Mutta olellista meidän kannaltamme on se, että kumpikin oli sen opin kannalla, että fysikaalista ei ole vaan tietoisuus on ainut todellisuus. Siinä eräs asia mitä lienee vatvottu hartaasti istunnoissa. Sopankeittäjä taas lienee jo lopettanut kun näinkin paljon sanoit minulle.
Silloin kun isosiskoa kiusattiin niin pikkusisko oli luja.
kirjoitat on selvää tekstiä, mutta sisarvalkoiselta en voi kysyä, sillä niin paljon en usko,että soittaisin ovikelloasi tai kysyisin sisarelta.
Vaikka tilanne on tuskallinen välillä,ei sille voi mitään, että tilanne on myös koominen. Koko juttu on kyllä hyvin vakava. Ja myös koominen.
"Alla juoksuhiekkaa
seison paikallani, pää taivasta tavoittelee
Joku sanoilla heittää, haluaisi tilalleni hikisiin saappaisiin.
Tytöltä saan katseen, se hohtaa lämpöä
Juuri sitä nyt tarvitsen
Samoilla aalloilla kai liikutaan, eikä sanota sanaakaan
Joku nurkassa itkee itsesääliä, on tullut petetyksi luulisin
Ei luottamustaan kukaan voi voittaa vielä pitkiin aikoihin
Sun täytyy mennä, sillä sana on vapaa ja laitteet liikkumaan
on pantu sinua varten
Tapahtui mitä vaan se on sun elämäs eikä kenenkään muun
Etsin ymmärrystä ja kaipaan ystävää, olen tehnyt sitä monta päivää
Mun tapani liikkua kai johtaa harhaan eikä käsitä alkuunkaan
Nukkuu tai juttelee tai suutelee se on vain hetken hurmaa
Eikä kukaan voi käsittää kuinka vaikeaa voi olla ymmärtää
Sun täytyy mennä, sillä sana on vapaa ja laitteet liikkumaan
on pantu sinua varten
Tapahtui mitä vaan, se on sun elämäs eikä kenenkään muun
Kaikki mitä näät voi olla harhaa tai yhtä hyvin unelmaa
On kaikki sekavaa, se jokin saapuu aikanaan
Sillä sana on vapaa ja laitteet liikkumaan on pantu sinua varten
Tapahtui mitä vaan, se on sun elämäs eikä kenenkään muun
Kaikki mitä näät voi olla harhaa tai yhtä hyvin unelmaa
On kaikki sekavaa, se jokin saapuu aikanaan"
ja kaikki on selvää. Sisarvalkoinenkin aavistelee, epäilee tietävänsä, epäröi ja horjuu uskossaan mutta lopulta päätyy aina samaa totuuteen.
Se mitä sinulle on sanottu on oikein. Tiedäthän sen itsekin. Siksi se on niin tuskaista.
Mitähän sieltä peilistä oikein pitäis nähdä??
Omat kasvoni nään..ne näyttää vakavilta ja surullisilta. Miksi? Koska ne ovat kaipuuta täynnä!
Ei minulle kukaan ole sanonut mitään. Vain katseista huomaan..ne hymyilevät minulle.
"Ei minulle kukaan ole sanonut mitään. Vain katseista huomaan..ne hymyilevät minulle."
Niin. Mitä sinä tiedät? Mitä on tapahtunut ja miksi?
on vain hiukan tylsää..
enkä kuuna päivänä kerro.
vastas..
Mitähän ihmettä mun pitäis tunnustaa?? Joo, tunnustan että olen rakastunut. Riittääkö se?
Miksi kertoisin täällä enempää??
Minulla vai sinulla?
mutta rankkaa on ollut ainakin minulla. Sinusta en tiedä, voin vain aavistella. Onko kaikki ohi, katositko lopullisesti? Onko elämää sen jälkeen?